tk-icons
Sivuston näkymät

Yksinyrittäjien tulotaso jää alhaiseksi

15.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: shutterstock

Nyt korona-aikaan on puhuttu paljon yrittäjien taloudellisesta ahdingosta. Erityisen huolen kohteena ovat olleet yksinyrittäjät, freelancerit ja toimi­nimellä työskentelevät. Heillä kun on arvioitu olevan vähiten taloudellista puskuria paikata koronan aiheuttamaa tulotason jyrkkää laskua tai jopa tulovirran täydellistä tyrehtymistä.

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksessa tarkastelimme muun muassa yrittäjien tulotasoa ja toimeen­tulon ongelmia. Tutkimuksen kohteena olivat vain päätyössään yrittäjinä toimivat.

Yksi tuloksista oli, että yksinyrittäjien, ammatin­harjoittajien ja free­lancereiden tulotaso jää jälkeen palkansaajista, tarkasteltiin sitten vuositulojen keskiarvoa tai mediaania.

Iso osa yksinyrittäjistä on huomattavan pienituloisia. Peräti neljännes kuuluu alimpaan tulodesiiliin (kuvio 1), kun vastaava osuus palkansaajista on vain 8 prosenttia. Tulotietojen lähteenä on tulonjako­tilaston tiedot ja ne sisältävät kaikki käytettävissä olevat yrittäjä- ja palkansaaja­tulot sekä saadut etuudet.

Kuvio 1. Yksinyrittäjät tulodesiileittäin 2016, %
Kuvio 1. Yksinyrittäjät tulodesiileittäin 2016, % Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto ja työvoimatutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto ja työvoimatutkimus.

Lohdullista on, että suuri osa alimpaan tulodesiiliin kuuluvista yksin­yrittäjistä nousee pykälän tai useammankin ylemmäksi, kun koko kotitalouden, käytännössä puolison, tulot lasketaan mukaan.

Yksinyrittäjät ovat joutuneet korona­kriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Kulttuurialan toimijat kokivat jo ennen koronaa selvästi kaikkein eniten taloudellista epävarmuutta. Heistä jopa reilu 40 prosenttia koki taloudellisen tilanteensa joko hieman tai hyvin epävarmaksi. Muissa ammatti­ryhmissä näin koki reilu viidennes. Tästä poikkeuksia muodostivat tietotyön asiantuntijat (kuvio 2).

Kuvio 2. Taloudellisen tilanteen vakaus, 15–64-vuotiaat yksin­yrittäjät ammatti­ryhmän mukaan, %
Kuvio 2. Taloudellisen tilanteen vakaus, 15–64-vuotiaat yksin­yrittäjät ammatti­ryhmän mukaan, % Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus
Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus

Lukujen valossa on hyvin ymmärrettävää kulttuurialan ja yrittäjien etujärjestöjen huoli yksinyrittäjien toimeentulosta. Pienillä tulopuroilla on totuttu elämään, mutta niidenkin ehtyessä valtion tarjoama tuki tulee todellakin tarpeeseen

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.­­­

­­­

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.