tk-icons
Sivuston näkymät

Yli 50 000 pohjoismaalaista työskentelee toisessa Pohjoismaassa – suomalaisista pendelöijistä viidennes rajakuntien asukkaita

23.6.2020
Kuva: Kari Likonen

Henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa ja Schengenin alueella ruvettiin rajoittamaan ennennäkemättömällä tavalla Covid19-pandemian levitessä Euroopassa. Rajojen ylittäminen sallittiin tavarankuljetuksessa ja monissa maissa myös esimerkiksi pakottavien työtehtävien vuoksi, mutta vapaa-ajan matkustaminen maasta toiseen loppui tyystin.

Nyt matkustusrajoituksia on monissa maissa jo höllennetty, muun muassa Suomen ja Baltian maiden välinen liikenne avattiin, samoin matkustaminen Norjaan, Tanskaan ja Islantiin vapautui. Sen sijaan matkustusrajoitukset Ruotsiin jatkuvat edelleen.

Vapaa liikkuvuus on ollut etenkin Pohjoismaiden välillä tärkeä osa yhteistä identiteettiä ja pohjoismaisten yhteiskuntien vahvuutta. Esimerkiksi työssäkäynti rajan yli naapurimaassa on ollut vuosikymmeniä normaali käytäntö raja-alueilla – Suomessa mm. Tornionlaaksossa sekä Ruotsissa ja Tanskassa Juutinrauman molemmin puolin. Nyt tästä perusoikeudesta jouduttiin luopumaan.

Viralliset tilastot kuvaavat laajasti kansallisia työmarkkinoita, mutta tilastotietoa rajat ylittävästä työssäkäynnistä ei tuoteta virallisen tilastotoimen piirissä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa tuotetaan tietoja rajat ylittävästä liikkuvuudesta. Nyt hankkeen ensimmäiset tiedot koskien toisessa Pohjoismaassa työskentelyä on julkaistu.

Tietojen tuottamisen mahdollistaa EU:n tilastolaki, jonka mukaan yksilötason tietojen vaihtaminen tilastovirastojen välillä on mahdollista Euroopan tilastojen tuottamiseksi tai niiden laadun parantamiseksi.

Suurena haasteena hankkeelle on kuitenkin ollut erot kansallisissa lainsäädännöissä, jotka ovat rajoittaneet ja hidastaneet hankkeen tulosten saavuttamista. Tästä syystä tiedot kaikista Pohjoismaista ovatkin useamman vuoden takaa eli vuodelta 2015.

Ruotsissa asuvat pendelöivät eniten

Yhteensä noin 51 000 henkilöä työskenteli toisessa Pohjoismaassa vuoden 2015 lopulla (taulukko 1). Eniten kotimaansa ulkopuolella kävivät töissä Ruotsissa asuvat – heitä oli lähes 40 600. Tanskalaisista asuinmaansa ulkopuolella työskenteli 5 700, suomalaisista 2 400, norjalaisista 1 800 ja islantilaisista 850 henkilöä.

Tilastossa pendelöijäksi eli toisessa maassa työssäkäyväksi on luokiteltu henkilö, jolla on työpaikka toisessa maassa kuin hänen virallinen, vakinainen asuinpaikkansa. Tullakseen määriteltyä pendelöijäksi henkilön ei tarvitse matkustaa päivittäin tai edes viikoittain kotimaastaan töihin, vaan hänellä voi olla myös pidempiaikainen, väliaikainen asunto työskentelymaassaan.

Taulukko 1. Toisessa Pohjoismaassa työskentelevät, 2015
Asuinmaa Työskentelymaa          
  Yhteensä Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti
Yhteensä 51 255 2 231 4 053 28 002 16 455 514
Suomi 2 356 .. 1 276 966 101 13
Ruotsi 40 556 1 854 .. 22 742 15 795 165
Norja 1 753 184 926 .. 503 140
Tanska 5 740 181 1 763 3 600 .. 196
Islanti 850 12 88 694 56 ..

Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Statistics -tietokanta

Suomesta töissä käydään luonnollisestikin eniten Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa työpaikka oli vuoden 2015 lopussa noin 1 300 ja Norjassa noin 970 suomalaisella.

Suomeen tullaan töihin lähinnä Ruotsista. Yhteensä muista Pohjoismaista Suomeen pendelöi noin 2200 henkilöä, joista noin 85 prosenttia asui Ruotsissa.

Suomalaisista toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvistä viidennes rajakuntien asukkaita

Suomalaisista toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvissä eniten eli kolmasosa oli Pohjois- ja Itä-Suomesta – etenkin Ruotsin ja Norjan rajakunnista. Niitä ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio ja Tornio. Näissä kunnissa asuvien osuus oli noin viidennes kaikista toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvistä.

Toiseksi eniten eli lähes neljännes pendelöijistä oli Helsinki-Uudenmaan alueella asuvia. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvät asuinalueen mukaan, 2015
Kuvio 1. Toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvät asuinalueen mukaan, 2015
Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Statistics -tietokanta

Vaikka Suomen kansallisen tilaston eli työssäkäyntitilaston lukuja ja nyt tuotettuja lukuja ei voida suoraan laskea yhteen eikä niitä voida pitää osana kansallista tilastoa, voidaan niitä vertaamalla kuitenkin saada osviittaa rajan yli pendelöinnin merkittävyydestä alueellisesti.

Suhteutettuna alueiden työllisten määrään, rajan yli työssäkäynnillä on merkitystä luonnollisestikin eniten Lapin rajakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Voidaan arvioida, että näillä alueilla noin 2,5 prosentilla työllisistä työpaikka on toisessa Pohjoismaassa. Muualla Suomessa muiden Pohjoismaiden työllistävyyden merkitys on marginaalinen.

Suomesta pendelöinti suuntautuu siis lähinnä Ruotsiin ja Norjaan. Ruotsi on pääkohde etenkin ahvenanmaalaisille sekä Ruotsin ja Norjan rajakunnissa asuville, mutta myös uusimaalaisille ja eteläsuomalaisille. (Kuvio 2)

Norjaan suuntaavat sen sijaan enemmän Pohjois- ja Itä-Suomen muissa kuin-rajakunnissa sekä Länsi-Suomessa asuvat. Ne harvat, joilla työpaikka on Tanskassa tai Islannissa, ovat useimmiten eteläisestä Suomesta.

Kuvio 2. Toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvät asuinalueen ja kohdemaan mukaan, 2015
Kuvio 2. Toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvät asuinalueen ja kohdemaan mukaan, 2015
Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Statistics -tietokanta

Suomesta pendelöidään Ruotsiin eniten kaupan ja kuljetuksen aloilla

Ruotsiin rajan yli pendelöivät työskentelevät pääosin kaupan ja kuljetuksen toimialalla – yli 40 prosenttia kaikista pendelöijistä on tällä toimialalla (Taulukko 2).

Suurin osa näistä pendelöijistä on ahvenanmaalaisia, joita työllistää Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikenne. Toiseksi suurin työllistäjä ovat terveys- ja sosiaalipalvelut – tämä etenkin rajakunnista Ruotsissa työssäkäyville.

Taulukko 2. Suomesta Ruotsissa ja Norjassa työssäkäyvät toimialan mukaan, 2015
Toimiala Ruotsi   Norja  
  Lkm % Lkm %
Yhteensä 1 276 100,0 966 100,0
Maa-, metsä- ja kalatalous 9 0,7 6 0,6
Teollisuus ym. 102 8,0 113 11,7
Rakentaminen 82 6,4 200 20,7
Kauppa ja kuljetus 561 44,0 164 17,0
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 15 1,2 56 5,8
Informaatio ja viestintä 19 1,5 12 1,2
Rah. ja vak.toiminta, kiinteistöala 22 1,7 3 0,3
Muu liiketoiminta 95 7,4 175 18,1
Julkinen hallinto, maanpuolustus 44 3,4 13 1,3
Koulutus 98 7,7 61 6,3
Terveys- ja sosiaalipalvelut 183 14,3 129 13,4
Muut palvelut 46 3,6 32 3,3
Tuntematon 0 0,0 2 0,2

Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Statistics -tietokanta

Norjassa työssäkäyvien toimialarakenne on monipuolisempi. Vaikka Norjan vetovoimasta muun muassa sairaanhoitajien työllistäjänä on julkisuudessa puhuttu, terveys- ja sosiaalipalvelut jää juuri kärkikolmikon ulkopuolelle. Suurin työllistäjä on rakentaminen, jonka osuus on noin viidennes kaikista Norjaan pendelöivistä. Toiseksi eniten työllistää muut liiketoiminnan palvelut ja kolmanneksi kauppa ja kuljetus.

Tiedot on julkaistu Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Statistics -tietokannassa. Myöhemmin tänä vuonna tietokannassa julkaistaan lisää hankkeen tuloksia liittyen mm. toisessa Pohjoismaassa työskentelyyn, opiskeluun sekä muuttoliikkeeseen.

 

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta: