Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Moniin muihin toimialoihin verrattuna rakentaminen muutenkin pärjäsi viime vuonna poikkeuksellisen hyvin, sillä aiemmin aloitettuja hankkeita pystyttiin poikkeusaikoinakin jatkamaan, ja työmaat pysyivät auki.

Viime vuonna asuntotuotannon kehitystä oli kuitenkin tavanomaista vaikeampi ennustaa, sillä koronapandemian aikaansaama epävarmuus koski myös tilastoaineiston kertymistä rakennusvalvonnasta Tilastokeskukseen.

Elokuussa Rakennusteollisuuden koronakyselyyn vastanneista yrityksistä yli neljännes oli kohdannut hankkeen tai tilauksen lykkääntymisen. Marraskuun kyselyssä tilanne oli vakiintunut, vaikka epävarmuutta oli edelleen ja silloin kolmannes vastaajista ilmoitti hankkeiden siirtyneen suunnitellusta.

Vielä alkusyksystä valtiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmä ennusti, että asuntoaloitukset jäävät selvästi vuoden 2019 tasosta. Toisin kuitenkin kävi ja tänään julkaistu rakennus- ja asuntotuotantotilasto estimoi vuodelle 2020 aloitetuksi yli 40 000 uutta asuntoa.

Syyskuussa alkanut loppukiri käänsi asuntoaloitusten määrän vuosimuutoksen lopulta positiiviseksi pitkän laskun jälkeen, ja kasvua vuoteen 2019 verrattuna tuli yli kuusi prosenttia (kuvio 1).

Ensimmäisen vuosipuoliskon perusteella vuosi 2020 näytti myönnettyjen asuntolupien osalta heikolta. Lupien määrä sukelsi kesällä alimmalle tasolleen sitten vuoden 2018, mutta kääntyi kasvuun loppuvuodesta. Yhteensä vuonna 2020 myönnettiin rakennuslupa vajaalle 40 000 asunnolle, mikä on puolitoista prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Jos tarkastellaan uudiskohteiden tarjontaa markkinoilla, voidaan todeta, että pidemmän aikavälin vertailussa myös viime vuonna asuntoja valmistui runsaasti – laskusta huolimatta.

Vilkas asuntokauppa on positiivinen signaali asuntorakentamiseen

Keväällä koronan aiheuttaman epävarmuuden keskellä romahtanut asuntokauppa toipui syksyllä niin, että lopulta vuonna 2020 kauppoja tehtiin vähintään vuoden 2019 tasolla. Kiinteistövälitysalan keskusliiton mukaan hyvä vire on jatkunut myös alkuvuodesta 2021. Kuluttajien asunnon ostoaikomukset ovat hyvällä tasolla, ja luottamus talouteen oli tammikuussa vahvinta kahteen vuoteen.

Yllättävän positiivinen vire asuntomarkkinoilla luo uskoa rakennuttajiin. Sitä tukee myös pitkään jatkunut noususuuntainen hintakehitys kasvukeskuksissa. Tuoreimpien asuntojen hintatilastotietojen perusteella kasvukolmion kaupungit – Helsinki, Tampere ja Turku – ovat kasvattaneet hintaeroa entisestään muihin suuriin kaupunkeihin.

Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta on samalla vähentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana (kuvio 2). Myynti-ilmoitusten määrät olivat koko maassa vuoden 2020 lopussa melkein viidenneksen pienemmät kuin vuoden 2019 lopussa. Eniten ilmoitusmäärien pudotus näkyi Helsingissä, jossa uudistuotantoa oli myynnissä kolmannes vähemmän kuin joulukuussa 2019.

Uudet asunnot suurimpiin kaupunkeihin ja kohti korkeuksia

Ei liene yllätys, että niistä asunnoista, joita viime vuonna ryhdyttiin rakentamaan, yli 60 prosenttia valmistuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Pelkästään pääkaupunkiseudun osuus uusista aloitetuista asunnoista on noin 40 prosenttia.

Vielä loppukesästä näytti siltä, että suurten kaupunkien myöntämät asuntolupavarastot hupenevat samalla, kun uusien asuntojen aloitusmäärät nousevat. Suunta kuitenkin kääntyi useammassa kaupungissa syksyn aikana (kuvio 3).

Turku on tuplannut myönnettyjen asuntolupien määrät vuodesta 2019. Vantaalla myönnettyjen asuntolupien määrä palasi kahden vuoden takaiseen tasoon. Espoossa myönnettiin asuntolupia viime vuonna kolmanneksen enemmän kuin edeltävänä vuonna, ja loppuvuodesta Espoo ohitti lupamäärissä aiemmin selvänä ykkösenä olleen Helsingin.

Helsinki onkin tämän hetken tiedon mukaan ainoa suurista kaupungeista, jossa vuoden 2020 asuntolupien määrä jää selvästi edeltävästä vuodesta. Tilastossa on joulukuun osalta rekisteriviivettä, ja määrä voi vielä nousta seuraavien julkistusten yhteydessä.

Etenkin Espoossa panostetaan korkeampaan rakentamiseen aikaisempaa enemmän, mikä osaltaan selittää myönnettyjen asuntolupien määrän kasvua lähes 1 500 asunnolla vuodesta 2019. Myönnettyjen lupien perusteella Espoon uusista kerrostaloasunnoista yli neljännes on lähitulevaisuudessa vähintään 12-kerroksisissa rakennuksissa (taulukko 1).

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Kaikkiaan koko maassa myönnettiin viime vuonna rakennuslupa yli 4 000 asunnolle, jotka sijaitsevat vähintään 10-kerroksisessa kerrostaloissa. Korkealle rakentamisella saavutetaan asuntomäärien kasvua nopeasti jo entisestään tiiviisti rakennetuille ja kysytyille alueille.

Myönnetyt rakennusluvat ennakoivat hyvin rakentamisen tulevaa kehitystä. Miltä asuntorakentamisen tulevaisuus siis näyttää?

Positiivisen lupa- ja aloituskehityksen sekä asuntojen suotuisan kysynnän jatkuessa voi tämän ja ensi vuoden osalta valmistuvien asuntojen kokonaismäärä hyvinkin olla lähellä viime vuoden tasoa eli edelleen 38 000–39 000 asuntoa vuodessa.

Helsingin on syytä kuitenkin kiriä asuntolupien määrää viime vuodesta, jos tulevaisuuden tavoitteen – 7 000 tai jopa 8 000 uutta asuntoa – halutaan oikeasti toteutuvan.

Paula Paavilainen toimii asumisen ja rakentamisen tilastoja tuottavan ryhmän ryhmäpäällikkönä Tilastokeskuksessa. 

Lähteet:

Rakennusteollisuus ry: Suhdannekatsaus, marraskuu 2020

Kiinteistövälitysalan keskusliitto: Asuntomarkkinakatsaus 15.2.2021

Valtiovarainministeriö, Rakennusalan suhdanneryhmä: Rakentaminen 2020–2021, talousnäkymät