Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Onko koronaan kuolleista tietoa? – Kuolemansyytilastoa saadaan vielä odottaa

9.2.2021
Kuva: Shutterstock

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa covid-19-virusinfektion aiheuttamista kuolemista joutuu vielä odottamaan. Tällä välin tiedontarpeeseen vastaavat julkisuudessa esitetyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisterin päivittäiset tiedot covid-19-tautiin liittyvistä kuolemista.

THL:n tartuntatautirekisterin tiedot covid-19 -kuolemantapauksista perustuvat tartuntatauti-ilmoituksilla kerättyihin covid-19-tapauksiin sekä väestötietojärjestelmän kuolintietoihin.

Kuoleman arvioidaan liittyvän koronavirukseen, jos positiivinen covid-19-testinäyte on annettu kuolemaa edeltäneen kuukauden aikana, tai jos lääkäri on tehnyt ilmoituksen tartunnan saaneen kuolemasta. Varsinainen kuolemansyy saadaan selville vasta lääkärien kirjoittamilta kuolintodistuksilta.

Koronapandemian voimakkuuden vaikutusta kuolleisuuteen voidaan arvioida vertaamalla kuolleisuutta aiempien vuosien kokonaiskuolleisuuteen. Tilastokeskuksen väestötilasto on julkaissut viime keväästä alkaen pikaennakkona viikoittaisia kuolleiden lukumäärätietoja.

Euroopan tilastoviraston Eurostatin sivuilla julkaistaan viikkotietoja kaikkien jäsenmaiden toimittamista kuolleiden määristä ja ylikuolleisuutta arvioidaan vertaamalla vuoden 2020 kuolleisuutta vuosien 2016–2019 keskiarvoon (kuvio 1).

Kuvio 1. Ylikuolleisuuden osuus (%) kuukausittain vuonna 2020 verrattuna kuolleiden keskimääriin vuosina 2016–2019
Kuvio 1. Ylikuolleisuuden kehitys Suomessa ja EU-27-maissa keskimäärin vuonna 2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Eurostat, Monthly excess mortality, ennakko

Kuolleiden määrässä on vuosittaista vaihtelua. Vaikka vuonna 2020 kuoli noin tuhat ihmistä edellisvuotta enemmän, se ei väestötilastojen ennakkotiedon perusteella ole poikkeuksellista eikä koronapandemian kokonaisvaltaista vaikutusta vielä tiedetä.

WHO ohjaa sekä kuolintodistuksen kirjoittajaa että tilaston laatijaa

Kuolintodistuksen kirjoittava lääkäri määrittelee, liittyykö covid-19-virusinfektio kuolemaan. Maailman terveysjärjestö (WHO) ohjeistaa kirjoittamaan covid-19:n peruskuolemansyyksi, kun kuolema on suoraan aiheutunut covid-19-tautia aiheuttavasta koronaviruksesta. Jos henkilö on kuollut muuhun tautiin tai vammaan, voi covid-19 olla myötävaikuttava kuolemansyy.

Tilastokeskuksessa lääkärien kirjoittamien kuolintodistusten pohjalta muodostetaan kansainvälisesti vertailukelpoinen kuolemansyytilasto.

Tilaston peruskuolemansyyksi covid-19 valitaan, jos tauti on kirjoitettu kuolintodistukselle peruskuolemansyyksi, välivaiheen syyksi tai välittömäksi syyksi. WHO:n ohjeiden mukaan covid-19 ei voi johtua mistään muusta taudista tai vammasta. Kuolintodistuksille myötävaikuttaviksi kuolemansyiksi merkityt covid-19-virusinfektiot eivät näy kuolemansyytilastossa koronan aiheuttamina kuolemina.

WHO:n ohjeiden mukaan tilastossa covid-19-kuolemiin lasketaan mukaan niin laboratoriovarmennetut (ICD10:n koodi U07.1) kuin -varmentamattomatkin (ICD10:n koodi U07.2) kuolemat.

Kuolemansyytilaston muodostaminen on parhaillaan käynnissä

Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto on vuositilasto, jonka lähteenä ovat lääkärien kirjoittamat kuolintodistukset ja väestötietojärjestelmän kuolintiedot.

Vuoden 2020 tilastoaineiston muodostaminen on parhaillaan käynnissä Tilastokeskuksessa. Suomessa kuoli viime vuonna ennakkotietojen mukaan lähes 55 000 henkilöä, joista noin 8 000 henkilön kuolintodistus on saapumatta Tilastokeskukseen. Tammi-kesäkuulta puuttuu vielä noin 1 000 kuolintodistusta.

Koska tiedot vuodelta 2020 ovat niin puutteellisia, ei niistä voida vielä tuottaa luotettavaa tilastoa.

Lain mukaan lääkäreillä on kolme kuukautta aikaa henkilön kuolemasta kirjoittaa kuolintodistus. Käytännössä kuolintodistuksia ei kuitenkaan pystytä aina laatimaan ajallaan.

THL:n oikeuslääkärin tarkistama ja hyväksymä kuolintodistus lähetetään postilla Tilastokeskukseen. Kuolintodistukset ovat vielä 80 prosenttisesti paperilla. Todistukset skannataan Tilastokeskuksessa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeiden mukaisesti Tilastokeskuksessa muodostetaan kuolemansyistä henkilölle tilaston peruskuolemansyy, joka on tilaston tärkein julkaistava tieto. Muut kuolemansyyt tallennetaan tutkimustietokantaan.

Kuolemansyytilasto julkaistaan mahdollisimman nopeasti sen valmistumisen jälkeen.

 

Airi Pajunen ja Kati Taskinen työskentelevät kuolemansyy­tilastossa Tilastokeskuksen Väestö, oikeus ja yhdenvertaisuus -ryhmässä.

 

Lisätietoja:

Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Tilastokeskuksen väestötilasto viikoittaisten kuolleiden määrät info@stat.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteri: info(at)thl.fi

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
15.1.2021
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.

Artikkeli
15.12.2020
Ossi Nurmi

Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.

tk-icons