Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus nousi jo yli 50 prosenttiin valtiosektorilla, jossa työskenneltiin jo ennen koronaa selvästi eniten etänä.

Talous kesti pelättyä paremmin vuonna 2020 – kasvu on kuitenkin laahannut jo vuosia
Nyt se on tiedossa. Bruttokansantuote laski ennakkotietojen mukaan 2,9 prosenttia koronavuonna 2020. Kevään pahimmat ennusteet laskun jyrkkyydestä eivät näytä toteutuneen.
Talouden näkökulmasta vertailu Ruotsiin on silti edelleen karua luettavaa, huolimatta Ruotsin vaikeuksista koronan hoidossa. (Kuvio 1)
Suomen toipuminen finanssikriisistä verrattuna Ruotsiin tai muuhunkin Eurooppaan on ollut hidasta. Koronakriisi ei muuta tätä pidempiaikaista trendiä. Suomen haasteita ovat väestörakenne ja vahvan kasvun alojen puute.
Suomen bkt:n kehityksen suurta eroa Ruotsiin selittää osin naapurimaan voimakas väestökasvu. Myös palvelualojen nousu on ollut Ruotsissa voimakkaampaa, vaikka myös Suomessa palveluiden merkitys on viime vuosikymmenenä kasvanut.
Vuosituhannen alussa pilviin kurkottanut vaihtotase on ollut viime vuodet tasapainossa ja talous on kasvanut yksityisen kulutuksen varassa. Koronan tuoma palveluiden kysynnän lasku näkyy liikenteen, majoituksen ja ravitsemuksen sekä kulttuurin ja viihteen aloilla voimakkaana laskuna ja toisaalta kotitalouksien säästämisasteen nousuna.
Paluu normaaliin tapahtuu asteittain, ja osa rakenteellisista muutoksista jäänee pysyviksi. Etätyön ja nettiostosten yleistyminen korona-aikaan vauhdittanee uudistuksia.
Julkaisimme helmikuussa myös vuoden 2019 tarkentuneet tiedot. Niiden yhteenveto oli hämmentävää, koska vuoden 2019 palveluiden kehitys oli niin kaukana tästä hetkestä. Esimerkiksi lentoliikenne kasvoi vahvasti vuosina 2017–19 ja matkailun näkymät olivat valoisat.
Koronavuonnakin oli omat valonpilkkunsa. Positiivista on esimerkiksi ollut, että suomalaiset ovat löytäneet uudelleen kotimaanmatkailun – ainakin väliaikaisesti. Tämä on osin paikannut ulkomaalaisten matkailijoiden puuttumista.
Matkailusta riippuvaisissa maissa, kuten Espanjassa, matkailun romahtaminen näkyy bruttokansantuotteen selvänä laskuna matkailuviennin osuuden ollessa suuri.
Suomen osaltakin matkailuvienti toki romahtaa ja bruttokansantuote laskee tältä osin. Tilinpidon näkökulmasta matkailuvientiä suuremman matkailutuonnin romahtaminen ei kuitenkaan laske Suomen bkt:ta. Se on palveluiden tuontia ja yksityistä kulutusta ulkomailla.
Koska Suomen matkailun nettovienti on alijäämäinen, matkailun romahtaminen näkyy tilinpidossa vaihtotaseen ja osin kotitalouksien säästämisasteen nousuna.
Talouden kasvua toki tarvitaan vanhenevassa Suomessa. Talouskasvun tulevaisuuden edellytyksiä on kuvattu esimerkiksi VM:n tuoreessa raportissa.
Toinen ajankohtainen kysymys on, onko bkt:n kasvu se tärkein tavoite Suomelle. Luonnon merkitystä kuvaavassa Dasguptan raportissa korostetaan, että onnistumisen mittareita tulisi laajentaa siten, että huomioitaisiin myös luonnon kestävyys. Tästä näkökulmasta koronan positiivisena puolena voitaisiin pitää Kanarian loman korvaantumista reissulla vaikkapa Pohjois-Karjalaan.
Tapio Kuusisto työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.
Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi
Lue samasta aiheesta:

Etätöiden tekemistä ja vapaa-ajan viettoakin palvelevat informaatio- ja viestintäalat ovat selvinneet vaihtelevasti pandemian kurittaessa taloutta.

Uuden estimointimenetelmän ansiosta liikevaihtotietojen julkaisuviive lyhenee kuukaudella.

Kriisin aikana nuorten naisten työllisyys on heikentynyt enemmän kuin miesten, mutta naisten voi katsoa investoivan tulevaisuuteen panostamalla opiskeluun.

Vielä keväällä pelättiin, että koronakriisi lamauttaa asuntojen myynnin ja rakentamisen. Isku jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja vuosi 2020 historiaan asuntojen vilkkaana myynti- ja rakentamisvuotena.

Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.

Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja koronavuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyötuntimäärä muuttui.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston tiedot vuodelta 2020 ovat vielä puutteellisia, eikä niistä voida vielä tuottaa luotettavaa tilastoa. Kuolemansyytilasto julkaistaan mahdollisimman nopeasti sen valmistumisen jälkeen.

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyysmaiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.

Henkilöstökulut ulkomailla sijaitsevissa suomalaisomisteisissa teollisuusyrityksissä ovat kasvaneet ripeämmin kuin kotimaassa. Vuonna 2018 ero ulkomailla ja Suomessa sijaitsevien yksiköiden kuluissa oli enää marginaalinen ulkomaisen eduksi. Toimialoittaiset erot ovat toisaalta suuria.

Koronapandemian alkuhämärässä Ilkka Lehtinen uskaltautui luotaamaan inflaatiokehitystä. Kuinka kävi, ja miksi?

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talouskehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.

Pandemia ei pysäyttänyt muuttoa kunnasta toiseen. Ennakkotiedot kertovat myös liikahduksista suunnissa: muuttovoittoja ja -tappioita tuli yllättäviin paikkoihin.

Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.

Pandemian isku kulttuurialoille näkyy liikevaihdossa, palkkasummissa ja työllisyydessä. Tukia on tullut, muuten valopilkut ovat olleet vähissä.

Voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneilla työmarkkinoilla naisten työllisyys on kärsinyt koronakriisistä nopeammin – ja ainakin toistaiseksi myös enemmän kuin miesten työllisyys.

Juuri julkaistuihin kokeellisiin tilastoihin tulojen ja kulutuksen jakautumisesta tuloviidenneksittäin EU-maissa on syytä suhtautua ainakin Suomen osalta kriittisesti, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat.

Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.

Kansalaispulssi-kysely kertoo, että koemme itse noudattavamme ohjeita kuuliaisemmin kuin toiset ihmiset. Asenteissa tapahtuneet muutokset näkyvät pahentuneena koronatilanteena, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Tieto&trendit-blogissa.

Yhteiskunnan toiminnan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisissä ammattiryhmissä työskentelee 735 000 henkilöä. Miten he sijoittuvat eri aloille ja alueille Suomessa?

Keväällä alkaneen koronapandemian myötä matkailualojen liikevaihto on pudonnut rajusti ja samalla yritystukien määrä on moninkertaistunut. Lähempi matkailualojen tarkastelu osoittaa, että majoitusalalla tukien kasvu on ollut huomattavasti vaatimattomampaa kuin vaikkapa ravitsemusalalla.

Paljonko asuntoja on myynnissä? Miten määrä muuttuu kuukausittain? Missä asunnot menevät vauhdilla kaupaksi, missä hitaammin? Missä saa nopeimmin asunnolle vuokralaisen? Miten tarjonta muuttui korona-sulkujen aikaan? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan uusi kokeellinen tilasto.

The different industrial structure and labour market structures in European countries, as well as the pace of digitalisation, influence how large a share of the population having kept their jobs are able to do remote work in general.

Altistuminen erilaisille pöpöille on korona-aikana vähentynyt. Työolotutkimuksen tulosten perusteella voi päätellä myös, että sairaana työskentely on yleistynyt – erityisesti kun työpaineet ovat kovat ja pelko työpaikan menettämisestä suuri.

Ovatko yritykset saaneet sopeutettua kulujaan liikevaihdossa tapahtuneisiin muutoksiin? Muun muassa se tuo suhdannetilinpitoon epävarmuutta. Myös muutokset terveydenhuollossa ovat nyt täysin poikkeuksellisia, ja sekin heijastuu toimialaa koskevien tietojen laskentaan.

Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.

Velanotolla pelataan aikaa. Siinä on vaaransa, mutta se voi onnistua, jos velalla luodaan uskoa.

Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti miehiin. Ero Ruotsin hyväksi syntyy erityisesti ikääntyneiden miesten paremmasta työllisyydestä.

Työvoimatutkimuksen kevään ja kesän tietojen perusteella on jo selvää, että koronakriisistä johtuvat muutokset työllisyydessä eivät ole jääneet vain yksittäisen kuukauden poikkeamaksi. Kriisin vaikutusten tulkinta vaimenevaksi muutokseksi taikka tasomuutokseksi tarkentuu seuraavien kuukausien tietojen valmistuessa.

Kokeilujemme perusteella teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata taipuu ketterästi monipaikkaisen elämän tarkasteluun. Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämiseksi jatkuu Tilastokeskuksessa. Neuvottelemme kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.

Kun tulot putoavat, säästöt voivat kasvaa vain jos kulutusmenoja vähennetään vielä enemmän. Näin on käynyt aiemmissakin talouskriiseissä.

Koronakeväänkin kehityskulut näkyvät tulorekisterissä. Rekisteristä voidaan tulevaisuudessa tuottaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä nopealla aikataululla, mutta työtä rekisterin parissa vielä tarvitaan.

Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin uusia rakennuslupia on haettu. Hupenevatko lupavarastot hiljalleen hidastaen rakentamisen laivan kulkua?

Covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Näin vietämme tänään maailman ylikulutuspäivää yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Koronavirus heiluttaa muitakin megatrendejä.

Selvä enemmistö lomautetuista on naisia. Työmarkkinatilanne on heikko erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla.

Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä.

Talouskasvu oli hiipumassa monilla aloilla ja alueilla jo ennen koronakriisiä. Sen myötä kasvu lähes pysähtyi, mutta ei rakennusalalla.

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän.

Kun yhdistetään tilastot jätteistä ja materiaalivirroista tuotantolukuihin, saadaan käsitys kansantalouden materiaaliriippuvuudesta ja ekotehokkuudesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuluttaa luonnonvarojaan kovalla kädellä, tuottaen samalla reilusti jätettä asukasta kohden.

Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkkatulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellisvuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo toukokuussa.

Nykyiset julkaisuaikataulut parantavat tilinpidon eri osa-alueiden lukujen yhtenevyyttä. Ajantasaisten tilastotietojen merkitys korostuu tulkittaessa koronakriisin kansantaloudellisia vaikutuksia.

Julkinen sektori ja kotitaloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten lainarahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansantalouden rahoitusasema oli koronakriisin alkaessa heikompi kuin finanssikriisiin lähdettäessä.

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulolaskija. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoituslaitosten luottotappiot yritysten osalta.

Lomautettuja historiallisen paljon, työllisten määrä laskussa, kotona työskentely kasvussa, piilotyöttömyys nousussa. Määräajaksi lomautetut ovat vielä suurimmalta osin työllisiä ja toistaiseksi lomautetut suurelta osin työvoiman ulkopuolella. Tässä koronakevään ensisaldoa työmarkkinoilla.

Koronakriisi on saanut ennen näkemättömän määrän ihmisiä luopumaan kokonaan työnhausta. Työvoiman ulkopuolella olevia oli huhtikuussa 66 000 enemmän ja piilotyöttömiä 88 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Viime vuosikymmenten talouskriiseistä 1990-lama on lyönyt asuntomarkkinoita rajuimmin. Koronakriisin vaikutus voi jäädä lyhytaikaisemmaksi ja nopeaa kaupan määrän laskua seurata nopeahko nousu, arvioi pitkän linjan hinta-asiantuntija.

Koronapandemian tutisuttaessa taloutta monet indikaattorit osoittavat jyrkkää nousua tai laskua. Palkansaajien palkkatuloissa muutos on ollut maltillisempaa. Palkkasummat kasvoivat edellisvuodesta maaliskuussa ja näyttäisivät huhtikuussa pienentyneen pelättyä vähemmän.

Euroopan maiden erilaiset elinkeino- ja työmarkkinarakenteet ja digitalisaation vauhti vaikuttavat siihen, kuinka suurelle osalle työpaikkansa säilyttäneestä väestöstä etätyön tekeminen ylipäänsä on ollut mahdollista.

Maakunnista ahtaimmin asutaan muuttovoittoisella Uudellamaalla, jossa joka kymmenes asuntokunnista asui ahtaasti vuonna 2018. Katso vuorovaikutteiselta kartalta oman asuinkuntasi tilanne. Paitsi lapsiperheet etenkin ulkomaalaistaustaiset asuvat muita ahtaammin.

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Koronapandemian vaikutus bruttokansantuotteeseen voi kriisin pitkittyessä muodostua pahemmaksi kuin lamojen ja jopa käymiemme sotien aikoina. Naapurimme on aina kulkenut omaa tietään ja pienemmin kolhuin.

Ennen pandemiaa palvelut olivat tulleet monipuolistamaan teollisuudesta ja vientipainotteisesta tavaratuotannosta eläneen Suomen taloutta ja kilpailukykyä. Jatkuuko monipuolistuminen kriisin jälkeen? Paljon riippuu nyt tehtävistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kysyntä, tuotanto ja kehittämistoiminta voivat muuttua paljonkin.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille: maa-, metsä- ja kalatalouteen, muuhun palvelutoimintaan sekä taiteisiin, viihteeseen ja virkistykseen.

Noin 60 prosenttia suomalaisista on vähentänyt kulutustaan koronakriisin takia, kertovat kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymyksiin saadut vastaukset. Noin neljä kymmenestä arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa.

Vuoden 2019 kuluessa palkkasumman kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna muutamaa toimialaa lukuun ottamatta. Palkkojen kasvu hyytyi etenkin rakentamisen alalla.

Suomalaismatkailijat kuluttavat pari miljardia euroa enemmän ulkomailla kuin ulkomaalaiset täällä. Jos korona korjaa matkustustasetta, se näkyy Suomen vaihtotaseessa ja talouden toipumisessa.

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pienituloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.

Koronarajoitusten astuttua voimaan pessimismi valtasi nopeasti kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ja työttömyyden kasvua ennakoivien osuus lisääntyi voimakkaasti. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa.

Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssikriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärkikymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaateteollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.

Tehdyt työehtosopimukset, hyödykeverojen korotukset, raakaöljyn hinta… monet tekijät ovat tiedossa, mutta koronakriisin vaikutukset arvaamattomia. Inflaatioasiantuntija hahmottelee kaksi skenaariota tulevalle hintatason kehitykselle.

Ensimmäisen patentoi saksalainen vapaaherra pari sataa vuotta sitten, nyt niitä on miljardi. Innovaatioistamme hienoin auttaa taistelussa vitsauksia vastaan.

Korona koettelee työmatkalaisia, kun julkisen liikenteen vuoroja on peruttu ja yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisien ammattien työntekijät käyvät edelleen työpaikoillaan. Työmatkojen keskipituus kasvoi lähes kilometrin vuosina 2013-2017, mutta edelleen 46 prosenttia matkoista on pyöräillen alle seitsemän kilometrin mittaisia.

Viime viikkojen tapahtumat ovat asettaneet vuoden 2018 Työolotutkimuksen tulokset uuteen valoon. Sote-alaa koskevat tiedot saivat tuolloin tuoreeltaan ajattelemaan, että tästä ei tilanne enää paljon voi pahentua. Nyt ei liene kenellekään epäselvää, että kyllä vaan voi.

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa koronakriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.

Kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä talouskasvun veturina oli sähkö- ja elektroniikkateollisuusvetoinen vienti, on 2010-luvulla kasvua ylläpitänyt kotimarkkinakysyntä.

Antaako kansantalouden tilinpito julkisen sektorin työlle sen ansaitseman arvon? Antaako se väärän arvon välistävetäjille, jotka vain kuppaavat toisten synnyttämää arvoa? Mariana Mazzucato ja ansioristi ajavat bloggaajan isojen kysymysten äärelle.

Taloustieteen nimissä tarjoiltu toiveajattelu on tuonut meidät kuilun partaalle. Olisiko 2020-luvulla aika ottaa vakavasti vaihtoehdot – vaikkapa Donitsitaloustiede?

Työsopimusneuvottelut ovat taas käynnissä, ja niitä avitetaan paikoitellen myös lakoilla ja työsuluilla. Monenlaisia talousvaikutuksia näkyy lasketun lakkojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta mikä niistä on oikea?

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

Päivityksellä ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen nettoluotonantoon eli alijäämään, eikä julkisyhteisöjen arvonlisäys käypähintaisena muutu.

Tilinpidon aikasarjakorjausten johdosta Suomen bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi. Suomen talouden kokonaiskuva säilyi silti ennallaan.

Kotitalouksien tuoreisiin, juuri julkaistuihin kulutusmenolukuihin tulee suhtautua kriittisesti ja varauksella. Mitä tarkemmalle tasolle mennään, sitä enemmän luvuissa on epävarmuutta.

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonantorasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkökulmana on digitaalinen talous, biotalous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnonvarat? Bruttokansantuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansainvälisesti jaettuja mittareita.

Tiesitkö, että suomalaiset tekivät vuonna 2017 yli 30 miljoonaa yöpymisen sisältävää kotimaanmatkaa, joista 20 miljoonaa oli mökki- ja sukulointireissuja? Tai että 10 miljoonasta ulkomaanmatkasta noin joka toinen kohdistui naapurimaahan?

Tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmastotalkoissa. Investointien kohdentamisessa auttaa tieto siitä, millä investoinneilla saadaan päästöt vähenemään talouskasvua haittaamatta.

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?

Suhdannetilannetta seurataan nyt silmä kovana etsien merkkejä käänteestä. Ekonomisteilla on tahosta riippuen erilainen käsitys siitä, miten hyvänä talouskasvu vielä jatkuu. Mitä kertovat yritysten tilanteesta liikevaihtokuvaajat?

Viime vuoden joulukuussa Lapissa ja Rovaniemellä kirjattiin ennätysmäärä yöpymisiä. Tämän vuoden puolella ulkomaisten yöpymisissä on ollut pientä hiipumista toukokuusta lähtien niin koko maassa kuin Lapissakin, mutta joulusesonkina Napapiirin varauskirjat näyttävät täyttyvän entiseen tapaan.

Kertaeränä maksettava tuloksellisuuspalkkio kirjataan kansantalouden tilinpidossa jaettuna vuoden 2018 kaikille neljänneksille, koska se perustuu koko vuonna tehdylle tuloksekkaalle työlle.

Kansantalouden tilinpidon uusin tieto vuoden 2017 bkt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työpanos ollut turhaa?

Aineettomiin varallisuuseriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelukaupan ja tavarakaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskentajärjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.

Konkurssien määrän väheneminen jatkui viime vuonna. Taloustilanteen paranemisen lisäksi luvuissa on tällä kertaa jonkin verran satunnaistekijän eli Verohallinnon järjestelmäuudistuksen vaikutusta, kertoo konkurssitilaston tjä Sami Fredriksson Tieto&trendit-toimituksen juttutuokiossa.





EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.

Suomessa huoltosuhde eli elätettävien ja elättäjien välinen suhde heikkenee ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvulle asti. Alueelliset erot nykyisessä huoltosuhteessa ja sen heikkenemisessä ovat suuret. Kehityksen kääntäminen edellyttää suurta määrää uusia työpaikkoja ja väestörakenteen nuorentumista.

Suomen väestö ei ikäänny yksin. Koko Euroopan väestörakenne on vanhentunut viimeisten vuosikymmenten aikana, ja väestöllinen huoltosuhde on noussut. Edullinen taloudellinen huoltosuhde on kuitenkin mahdollista saavuttaa väestön ikääntymisestä huolimatta. Tällaisista maista esimerkkeinä ovat Norja, Ruotsi ja Tanska.

Onko mahdollista yhdistää talouskasvu ja päästöjen vähentäminen? Mitä se edellyttää?





Teleoperaattorien keräämien paikannustietojen pohjalta on maailmalla tuotettu analyyseja ihmisten liikkumisesta. Erityisesti matkailutilastoissa näitä tietoja voidaan hyödyntää.

Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on pohjoismaisessa vertailussa vielä pieni. Väkilukuun suhteutettuna jopa Islannissa on enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin Suomessa. Ruotsi erottautuu liberaalilla maahanmuuttopolitiikallaan muista Pohjoismaista.


Suomen talouskehitys on ollut viime vuodet vaisua, ja luvassakin on tuoreimpien luottamusindikaattorien valossa parhaimmillaankin vain heikkoa kasvua. Voimakkaasti kasvuhakuiset ja aidosti kasvuun kykenevät ovat niitä yrityksiä, joiden varaan yrityssektorimme kasvu ja odotukset pitkälti nojaavat.

Julkisen talouden kansainväliseen vertailuun ja johtopäätösten tueksi on tarjolla niin yksittäisiä tunnuslukuja kuin laajempia tilastokokonaisuuksia. Aina tilastojen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa, kuten Suomessa viime aikoina käyty keskustelu julkisen sektorin koosta osoittaa. Yksi luku, etenkin väärintulkittuna, johtaa helposti harhaan.