Syntyvyys
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisille syntyi vuonna 2023 noin 6 900 lasta. Tällä sivulla tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten syntyvyyttä syntyperä-muuttujan kautta. Suomalaistaustaisia ovat kaikki henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.
Elävänä syntyneet 1990-2023 äidin syntyperän mukaan
Vuonna 2023 Suomessa syntyi noin 6 900 lasta äideille, jotka olivat ulkomailla syntyneitä (eli ns. ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisia. Tämä on 15,8 prosenttia kaikista vuoden aikana syntyneistä lapsista. Ulkomaalaistaustaisille äideille syntyneiden lasten määrä ja suhteellinen osuus kaikista syntyneistä ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä melko tasaisesti. Suomessa syntyneille (eli ns. toisen polven) ulkomaalaistaustaisille syntyneiden lasten määrä on vielä melko pieni. Heille syntyi 271 lasta vuonna 2023.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla ja koko väestöllä 1990-2023
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,45 vuonna 2023, joka on hieman korkeampi kuin koko väestön luku 1,26. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku on laskenut tasaisesti 1990-luvulta, jolloin se oli 2,5:n tietämissä. Silloin tosin laskennan perusteena oleva ulkomaalaistaustaisille syntyneiden lasten määrä oli vielä pieni. Esimerkiksi vuonna 1990 vain vajaa 700 ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaista naista synnytti lapsen.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan 2010-2013 ja 2020-2023
Yllä olevassa kuviossa on esitetty kokonaishedelmällisyysluvut ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla naisilla taustamaan mukaan kahdelta eri ajankohdalta, 2010–2013 ja 2020–2023. Kuvioon on valittu 20 taustamaaryhmää, joilla hedelmällisyysikäisten naisten määrä oli suurin vuosina 2011–2014.
Hedelmällisyys on varsin korkea niillä naisilla, joiden varsinaisessa taustamaassakin (=vanhempien syntymämaa) hedelmällisyys on korkea (ks. taulukko alla). Korkein kokonaishedelmällisyysluku oli somalialais-, irakilais- ja jugoslavialaistaustaisilla (2,5–2,9). Pienin hedelmällisyys oli niillä naisilla, joiden taustamaa oli Kiina, Vietnam tai Thaimaa. Kokonaishedelmällisyysluku oli näillä ryhmillä 0,8–1,0 eli pienempi kuin suomalaistaustaisilla. Muutamien ryhmien hedelmällisyys oli hieman korkeampi kuin taustamaassaan (mm. Ruotsi, Turkki ja Ukraina), mutta osalla selvästi matalampi.
Vuosiin 2010–2013 nähden monien taustamaaryhmien hedelmällisyys oli jaksolla 2020–2023 matalampi tai samalla tasolla. On huomioitava, että osa ulkomaalaistaustaisten ryhmistä ovat Suomessa pieniä, joten osa hedelmällisyyden vaihtelusta voi olla satunnaista. Vaihtelun vähentämiseksi neljän vuoden tiedot on yhdistetty ja niille on laskettu yksi kokonaishedelmällisyysluku.
Vuoden 2020–2023 tiedot löytyvät myös alla olevasta taulukosta muiden aikasarjatietojen kanssa. Mukana on enemmän maita kuin kuviossa, eli 30 suurinta taustamaata 2011–2014 hedelmällisyysikäisten naisten määrän mukaan. Lisäksi taulukossa on vertailun vuoksi myös kokonaishedelmällisyysluku maahanmuuttajien taustamaissa. Taustamaiden tiedot ovat vuodelta 2021, ja osa niistä on arvioita.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan
| 2000- 2003 | 2010- 2013 | 2014- 2017 | 2016- 2019 | 2020-2023 | Kokonais- hedelmällisyys taustamaassa 2021* | |
| Somalia | 5,0 | 4,0 | 4,2 | 4,0 | 2,9 | 6,3 |
| Marokko | .. | 4,1 | 4,0 | 3,8 | 2,5 | 2,3 |
| Kongon demokraattinen tasavalta | .. | 3,6 | 3,9 | 3,3 | 3,0 | 6,2 |
| Etiopia | .. | 2,2 | 2,8 | 2,8 | 2,7 | 4,2 |
| Irak | 3,9 | 3,2 | 2,9 | 2,7 | 2,6 | 3,5 |
| Entinen Jugoslavia | 2,6 | 2,7 | 2,7 | 2,7 | 2,5 | .. |
| Turkki | 3,4 | 3,2 | 3,1 | 2,8 | 1,9 | 1,9 |
| Afganistan | 2,4 | 2,7 | 2,6 | 2,5 | 2,2 | 4,6 |
| Myanmar | .. | 2,4 | 2,0 | 2,2 | 1,5 | 2,2 |
| Ruotsi | 2,1 | 2,3 | 2,1 | 2,2 | 1,9 | 1,7 |
| Romania | 1,7 | 1,5 | 2,0 | 2,1 | 1,5 | 1,8 |
| Ukraina | .. | 1,8 | 2,1 | 1,9 | 1,5 | 1,2 |
| Bulgaria | .. | 2,0 | 1,8 | 1,7 | 1,6 | 1,6 |
| Latvia | 2,4 | 1,8 | 1,8 | 1,7 | 1,6 | 1,6 |
| Filippiinit | 2,0 | 2,1 | 1,7 | 1,5 | 1,1 | 2,7 |
| Viro | 1,7 | 1,8 | 1,7 | 1,5 | 1,3 | 1,6 |
| Brasilia | .. | 1,8 | 1,7 | 1,5 | 1,2 | 1,6 |
| Entinen Neuvostoliitto | 1,8 | 1,7 | 1,4 | 1,5 | 1,3 | .. |
| Saksa | 1,3 | 1,3 | 1,4 | 1,5 | 1,1 | 1,6 |
| Iran | 1,8 | 1,6 | 1,3 | 1,4 | 1,2 | 1,7 |
| Intia | 2,2 | 1,6 | 1,6 | 1,3 | 1,2 | 2,0 |
| Japani | 1,4 | 1,5 | 1,5 | 1,3 | 1,2 | 1,3 |
| Puola | 1,1 | 2,0 | 1,7 | 1,4 | 1,1 | 1,3 |
| Yhdysvallat (USA) | 1,8 | 1,8 | 1,4 | 1,2 | 1,1 | 1,7 |
| Venäjä | 2,5 | 1,8 | 1,9 | 1,4 | 1,0 | 1,5 |
| Thaimaa | 2,3 | 1,9 | 1,6 | 1,4 | 1,0 | 1,3 |
| Unkari | 1,9 | 1,4 | 1,5 | 1,2 | 1,3 | 1,6 |
| Vietnam | 2,4 | 2,0 | 1,4 | 1,2 | 0,9 | 1,9 |
| Kiina | 1,5 | 1,4 | 1,4 | 1,1 | 0,8 | 1,2 |
| Espanja | .. | 1,4 | 1,1 | 1,0 | 1,1 | 1,2 |
| Ulkomailla syntyneet ulkom. taustaiset yht. | 2,2 | 2,1 | 2,0 | 1,9 | 1,6 | |
| Suomalais- taustaiset yht. | 1,7 | 1,8 | 1,6 | 1,4 | 1,3 | |
| Koko väestö | 1,7 | 1,8 | 1,6 | 1,5 | 1,4 |
* Osa luvuista on arvioita. Lähde: The World Bank