Suomen kesä tilastojen valossa 2019

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja ollaan myös töissä

Heinäkuu on suosituin lomakuukausi

Kesällä 2018 Suomen työllisestä työvoimasta 33 prosenttia lomaili heinäkuussa. Kesäkuussa lomalla oli 13 prosenttia ja elokuussa 12 prosenttia työllisistä. Työvoimatutkimuksen lomatiedot ovat tietoja siitä, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Kotimaan helteistä Välimeren aurinkoon

Suomalaisten tekemien vapaa-ajan matkojen määrä pysyi ennallaan touko-elokuussa 2018 edellisvuoteen nähden. Helteinen kesä lisäsi erityisesti kotimaanmatkailua. Suomalaiset matkustivat aiempaa vuotta enemmän myös Etelä-Eurooppaan. Välimeren pohjoispuolen maihin tehtiin kesällä 2018 yhteensä 660 000 matkaa, joka oli vieläkin enemmän kuin edellisvuoden ennätysmäärä 610 000 matkaa. Espanja ja Kreikka menettivät hieman suosiotaan, mutta Italian matkojen määrä lisääntyi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vapaa-ajanmatkailu Viroon ja Ruotsiin puolestaan väheni edellisvuoden kesästä. Kaikkiaan suomalaiset tekivät vuoden 2018 touko-elokuussa 3,2 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille.

Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu, Suomalaiset matkustivat kesällä 2018 kotimaan lisäksi Välimerelle.

Minne suomalaiset matkustivat kesällä 2019? Siitä kerrotaan Suomalaisten matkailu -tilastossa 5.12.2019.

Suomen Matkatoimistoalan Liitto ry:n mukaan suomalaisten suosiossa kesäkaudella ovat edelleen matkapaketit Euroopan kohteisiin. Kesän 2019 valmismatkapakettien tarjonnasta 84 prosenttia kohdistuu Eurooppaan. Ykkössuosikkina jatkaa Kreikka, jonne on tänä kesänä tarjolla lähes 242 000 valmismatkaa, mikä on noin 59 prosenttia koko Euroopan alueelle suuntautuvista matkapaketeista. Myös Turkki, Espanja, Italia ja Kroatia ovat suosittuja.

Lähde: SMAL, mediatiedote 26.4.2019, Matkapaketit edelleen suosiossa - Tulevalle kesälle paketteja tarjolla edellisvuoden tapaan.

Yli 9 miljoonaa yöpymistä kotimaan majoitusliikkeissä viime kesänä

Kesällä 2018 (touko-elokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien määrä oli 9 040 035. Yöpymisten määrä lisääntyi 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaisten yöpymisten määrä kasvoi 1,7 prosenttia, kun taas ulkomaisten yöpymisten määrä laski 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaisia yöpymisiä oli yhteensä 6 489 423 ja ulkomaisia yöpymisiä yhteensä 2 550 612.

Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto, Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä kuukausittain vuonna 2018.

Kesällä seilataan sisävesillä ja Saimaan kanavalla

Vuonna 2018 kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä rannikolla ja sisävesillä oli yhteensä 4,6 miljoonaa. Matkustajamäärä kasvoi 1,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rannikon osuus matkustajamäärästä oli 4,4 miljoonaa (95 %) ja sisävesien 200 000 (5 %). Sisävesien matkustajamäärä on ollut viimeiset kymmenen vuotta alle puoli miljoonaa ja rannikon noin neljä miljoonaa vuosittain. Vuonna 2018 sisävesillä suurimmat matkustajamäärät olivat Saimaalla (100 000) Kuopion, Savonlinnan ja Lappeenrannan alueilla ja Tampereen seudulla (70 000). Saimaan kanavan läpi kulki viime vuonna 16 400 matkustajaa, mikä on 800 matkustajaa vähemmän kuin vuonna 2017. Huvialuksissa kanavan läpi kulki 2 300 henkilöä.

Lähteet: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Kotimaan vesiliikennetilasto 2018 ja Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilasto 2018.

Kesätyöntekijät

Viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenyritykset tarjosivat yhteensä 132 000 kesätyöpaikkaa. Vuoden 2018 kesätyöpaikoista kaksi kolmasosaa oli palvelualoilla, ja kaupan ala oli suurin yksittäinen työllistäjä. Kesätyöpaikkojen määrä kasvoi vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyvillä aloilla. Tälle kesälle EK tavoittelee 140 000 kesätyöpaikkaa. Kesätyöpaikkojen määrän kasvua ovat ennakoineet erityisesti teollisuuden ja tietoalojen yritykset.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, uutinen 12.12.2018, EK: Tavoitteena 140 000 kesätyöpaikkaa.

Kannattaako koululaisten kesälomia siirtää?

Koulujen kesälomien siirtoa kahdella viikolla eteenpäin pohditaan edelleen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi viime vuoden toukokuussa selvityksen, jonka mukaan kesälomien siirto vaikuttaisi myönteisesti matkailutuloon ja työllisyyteen. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on kommentoinut Aamulehdelle, että

kesäloman ajankohdan siirtoa voitaisiin tarvittaessa kokeilla esimerkiksi kolmen vuoden jaksolla. Keskustelu jatkunee myös tulevaisuudessa, sillä TEM on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle laajan selvityksen tekemistä asiasta.

Lähteet:

Työ- ja elinkeinoministeriö, Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle.
Aamulehti, uutinen 2.6.2019, OAJ: Koulujen kesäloman siirtoa myöhemmäksi voitaisiin kokeilla – Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa loman ajankohdasta laajan selvityksen.

1,7 kesämökkiä neliökilometrillä

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 509 800 kesämökkiä, keskimäärin 1,7 kesämökkiä neliökilometrillä. Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio, toiseksi suurin Mikkeli ja kolmanneksi suurin Parainen. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 kesämökkiä. Kun mökkitiheyttä tarkastellaan vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään, kiilaa Parainen ykköseksi. Kaikkiaan 64 kunnassa oli vuonna 2018 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tihein mökkiasutus taas oli Kustavissa ja Kaskisissa, joissa oli keskimäärin 15–19 kesämökkiä maaneliökilometrillä.

Suomalaisten kesämökkien keskikoko on 49 neliötä ja mediaani 41 neliötä. Kesämökki sijaitsee yleensä melko lähellä omaa asuinpaikkaa. Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 92 kilometriä ja mediaani oli 39 kilometriä.

Lähes 816 000 suomalaista kuului vuonna 2018 kesämökin omistavaan asuntokuntaan. Kesämökkien omistajien keski-ikä oli 63 vuotta, ja alle 40-vuotiaita omistajia oli vain 6 prosenttia kaikista mökinomistajista. Yli 40 prosentilla mökeistä oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 12 prosentilla oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia. Kesämökin omistajajoukosta lähes 60 prosenttia asui joko omakoti- tai paritalossa.

Vuokramökkien suhteen kesän vilkkain kuukausi oli viime vuonna heinäkuu, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli yhteensä 324 000.

Lähteet: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2018 ja Vuokramökkitilasto (kokeellinen tilasto), Vuonna 2018 Suomessa oli lähes 2,5 miljoonaa vuokramökkiyöpymistä.

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Elokuussa sanottiin eniten "tahdon"

Kesä on säilyttänyt suosionsa avioliittoon vihkimisen ajankohtana. Vuonna 2018 solmituista avioliitoista lähes 47 prosenttia solmittiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Eniten avioliittoja solmittiin elokuussa, yhteensä 4 853. Heinäkuussa solmittiin 3 540 ja kesäkuussa 2 724 avioliittoa. Lukuihin sisältyvät samaa sukupuolta olevien avioliitot, joita vuoden aikana solmittiin 387.

Vuonna 2018 avioliitoissa, joissa puolisot olivat eri sukupuolta, ensimmäisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 31,7 ja miesten 33,9 vuotta. Toisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 44,7 ja vastaava miesten keski-ikä 47,5 vuotta. Kahden naisen solmimissa avioliitoissa naisten keski-ikä oli 35,4 vuotta, ja kahden miehen solmimissa avioliitoissa miesten keski-ikä oli 44,3 vuotta.

Lähteet: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset, Solmittujen avioliittojen määrä väheni huomattavasti ja Solmitut avioliitot kuukausittain 2007–2018.

Kesävauvat

Vuonna 2018 vauvoja syntyi eniten elokuussa, 4 351. Toiseksi eniten vauvoja syntyi heinäkuussa, 4 222, ja kolmanneksi eniten toukokuussa, 4113. Kesävauvojen syntymistä voi tarkastella aikasarjana aina vuodesta 1900 alkaen Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan taulukon avulla.

Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2018.

Rippikoulun vetovoima säilyy, Prometheus-leirien suosio kasvanut

Vuonna 2018 rippikouluun osallistui yhteensä 48 133 henkilöä, joista 15-vuotiaiden osuus oli 45 610 eli noin 77 prosenttia koko ikäluokasta. Rippikouluprosentti on laskenut loivasti 2010-luvulla, mutta rippikoulun suosio on edelleen varsin vahva. Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus- eli protuleireille osallistui viime vuonna 1 002 henkilöä, mikä on noin 1,7 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Aiemmin 2010-luvulla protuleirin kävi vuosittain noin 850 nuorta eli 1,5 prosenttia ikäluokasta. Noin joka viides protuleirin käyvä kuuluu johonkin uskontokuntaan ja joka seitsemäs käy myös rippileirin.

Lähteet:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko, uutinen 31.1.2019, Rippikouluun osallistuneiden määrä laski - suosio silti edelleen vahvaa.
Prometheus-leirin tuki ry, Valokuvia ja tietoa toimittajille ja medialle.
Tilastokeskus, Väestörakenne, Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1970-2018.

Millainen on kesän 2019 sää?

Viime kesä oli helteinen, mutta mikä mahtaa olla tämän kesän sään laita? Ilmatieteen laitoksen vuodenaikojen tilastoista löytyy jatkuvasti päivittyvä kesän 2019 säätilasto, joka kertoo kesän hellehuiput paikkakunnittain. Voit tutustua Ilmatieteen laitoksen sivuilla myös muun muassa helletilastoihin sekä juhannuksen, naistenviikon ja Jaakon päivän säätilastoihin.

Lähteet: Ilmatieteen laitos, Kesä 2019, Helletilastot, Juhannussäät, Naistenviikko ja Heittääkö Jaakko kylmän kiven?

Kesä on kotimaisen ruuan juhlaa

Varhaisperunakausi alkoi varhain

Kotimaista varhaisperunaa oli tänä vuonna tarjolla jo ennen toukokuun loppua, ja perunamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa kesäkuussa. Useissa kaupoissa onkin näkynyt kotimaista varhaisperunaa ulkomaisen perunan rinnalla. Koko maan varhaisperunoista Varsinais-Suomessa tuotetaan yli 70 prosenttia. Varhaisperunasato vuonna 2018 oli 7,5 miljoonaa kiloa, mikä oli 800 000 kiloa vähemmän kuin vuonna 2017.

Kasvisten satokausi vaikuttaa tässä vaiheessa lupaavalta. Viileä ja sopivan sateinen alkukausi auttaa kasviksia kehittymään meheviksi ja maukkaiksi. Ensimmäisiä varhaisvihannesten satoja aletaan saada kesäkuun puolivälistä eteenpäin. Kasviskesän aloittavat uuden sadon perunoiden lisäksi varhaiskaalit, mansikat, vihreät parsat, sipulit, retiisit, porkkanat, nauriit, raparperi ja jäävuorisalaatti. Varhaisvihannesten ja -perunoiden teemaviikkoa vietetään 17.–23.6.2019.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus Luke, Satotilasto 2018.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, tiedote 11.6.2019, Kotimaista varhaisperunaa on jo tarjolla ja tiedote 14.6.2019, Kasvisten ensisadot valmistumassa.

Mansikoista ja omenista viime vuonna ennätyssadot

Vuonna 2018 saatiin hyvä marja- ja hedelmäsato, mutta avomaanvihannesten sato kärsi jonkin verran kuivuudesta. Mansikasta ja omenasta saatiin jälleen ennätyssadot: mansikkasato oli 15 miljoonaa kiloa ja omenasato 7 miljoonaa kiloa. Marjojen kokonaissato oli vajaat 18 miljoonaa kiloa. Varsinais-Suomi oli mansikan tuotannossa toiseksi tärkein alue Pohjois-Savon jälkeen. Avomaalta saatiin 163 miljoonaa kiloa vihanneksia, mikä oli 3,5 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisvuonna. Porkkanaa tuotettiin vihanneksista eniten, 67 miljoonaa kiloa. Tarhaherne puolestaan oli pinta-alallisesti tärkein avomaanvihannes, josta saatiin satoa 6,4 miljoonaa kiloa. Kasvihuonevihannestuotanto oli 90 miljoonaa kiloa, josta kasvihuonekurkkua oli 45 ja tomaattia 39 miljoonaa kiloa.

Viljasato vuonna 2018 oli 2,7 miljardia kiloa, mikä on 20 prosenttia edellisvuotta pienempi ja pienin viljasato 26 vuoteen. Viime vuonna kuivuus kutisti satoa etenkin Varsinais-Suomessa ja sen lähialueilla, kun taas vuoden 2017 sato kärsi liiallisista sateista. Tattarin viljelyala ylitti viime kesänä 2 000 hehtaaria, joten se pääsi virallisen tilastoinnin piiriin. Suomen tattarisato oli viime vuonna noin 1,7 miljoonaa kiloa.

Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke, Satotilasto 2018 ja Puutarhatilastot 2018.

Sateet ja viileä sää ovat hidastaneet kylvöjen loppuunsaattamista

Tämän vuoden toukokuussa satoi harvinaisen paljon. Sateet hidastivat kevätviljojen kylvötöiden saamista päätökseen Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä rikkakasvien torjuntaa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta kevätviljat ovat orastuneet hyvin tai erinomaisesti suurimmassa osassa maata. Kasvustojen kehitys oli kesäkuun alussa Etelä-Suomessa edelleen viikosta kahteen edellä keskimääräisestä. Mansikan satomäärien arvioidaan kasvavan hiljalleen juhannusta kohden.

Lähde: ProAgria, ajankohtaista 4.6.2019, Oikullinen sää hidastuttanut kylvöjen loppuunsaattamista.

Jäätelökesä

Jäätelö saapui Suomeen 1800-luvulla, ja sitä alettiin valmistaa Suomessa teollisesti 1930-luvulla. Vuoden 2017 teollisuustuotantotilaston mukaan jäätelöä, mehujäätä ja niiden kaltaisia jäädytettyjä valmisteita tuotettiin Suomessa 32 miljoonaa litraa ja myydyn tuotannon arvo oli 97 miljoonaa euroa. Samana vuonna jäätelöä ja vastaavia valmisteita tuotiin Suomeen noin 13 miljoonaa kiloa ja vietiin Suomesta 1,4 miljoonaa kiloa. Jäätelöä suomalaiset söivät tuoreimman tiedon mukaan keskimäärin 12,3 litraa henkilöä kohti. Vuonna 2016 kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 79 euroa.

Lähteet:
Ruokatieto, Jäätelö saapui Välimereltä Pohjolaan.

Tilastokeskus, Teollisuustuotanto, Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin v. 2017 ja Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan.
Tulli, Uljas-tietokanta, CN-nimeke 2105.

Kulttuuria ja kesäjuhlia

Kesän kulttuurifestivaaleilla nautitaan musiikista ja merestä

Vuonna 2018 Finland Festivals -jäsenfestivaaleille myytiin yhteensä 691 882 lippua. Festivaalien kokonaiskäyntimäärä, jossa ovat mukana myös arviot erilaisista ilmaistilaisuuksista, oli vajaat kaksi miljoonaa (1 980 929). Kolme suurinta festivaalia vuonna 2018 kokonaiskäyntimäärän perusteella olivat Pori Jazz (343 302), Helsingin juhlaviikot (236 007) ja Kotkan Meripäivät (233 282).

Lähde: Finland Festivals ry, Festivaalien käyntimäärät 2018.

Kesäteatteri kerää kävijöitä

Kesäteattereiden kävijämäärät ovat joka vuosi miljoonaluokkaa. Ensi-iltoja kesälle 2019 on tiedossa yli 300. Kesällä 2018 eniten katsojia keräsi Pyynikin kesäteatterin Ehtoolehdon sankarit, jonka näki 42 770 katsojaa. Kansallista kesäteatteripäivää vietetään tänä vuonna 28.6.

Lähde: Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Kesäteatteri-info.

Kesällä ollaan vesillä

Uimaveden lämpötila

Kolean kesäkuun alun jälkeen vesistöjen pintalämpötilat ovat kohoamassa. Vesistöjen pintaveden lämpötilat Tuusulanjärveltä Inarin Nellimiin ja järvien pintavesien pintalämpötilaennusteet löytyvät Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun sivuilta. Samalla sivustolla voi seurata vesialueiden levätilannetta.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Vesitilanne − veden lämpötila ja Levätilanne.

Hukkuneiden määrä vaihtelee

Suomessa hukkuu vuosittain noin 100−150 ihmistä. Vuoden 2018 kesä-elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 55 henkeä, mikä on 21 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Kesäkuussa hukkui 9, heinäkuussa 30 ja elokuussa 16 henkeä. Viime juhannuksena hukkui 3 henkeä, ja juhannuksena on hukkunut keskimäärin noin 7 henkilöä vuosittain 2000−2018.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Hukkumistilastot.

Yli 14 000 purjevenettä

Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 213 627 rekisteröityä vesikulkuneuvoa, joista 192 125 oli moottoriveneitä ja 14 199 purjeveneitä. Viime vuonna ensirekisteröitiin 3 844 vesikulkuneuvoa, joista 2 715 oli moottoriveneitä, 1 005 vesiskoottereita ja 12 purjeveneitä. Vuonna 2018 tapahtui yhteensä 51 kuolemaan johtanutta vesiliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 52 henkilöä. Edellisenä vuonna onnettomuuksia oli 34 ja kuolleita 36.

Lähteet: Traficom, Vesikulkuneuvojen kantatilasto, Vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto ja Vesiliikenneonnettomuustilasto.

Kesän vaarat

UV-indeksi ennustaa tilanteen huomenna ja ylihuomenna

Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua.

Lähde: Ilmatieteen laitos, UV-indeksin ennuste.

Hellekuolemat

Viime kesän pitkittyneestä helleaallosta aiheutui noin 380 ennenaikaista kuolemaa alustavien rekisteritietojen perusteella. Helleaallon terveyshaitat kohdistuivat erityisesi ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä päivittäinen kuolleisuus suureni hellejakson aikana keskimäärin 14 prosenttia tavanomaiseen verrattuna. Vaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa vuoden 2014 helteisiin, joiden arvioidaan aiheuttaneen noin 330 ennenaikaista kuolemaa.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiedote 27.3.3019, Viime kesän helleaalto lisäsi ikääntyneiden kuolleisuutta – helteisiin on hyvä varautua ajoissa.

Salamaniskut

Suomessa on kuollut salamaniskuun vuonna 2001 yksi henkilö, vuonna 2003 kaksi henkilöä, vuonna 2006 yksi henkilö, vuonna 2011 yksi henkilö ja vuonna 2014 yksi henkilö.
(Kuolinsyy "Altistuminen salamaniskulle (X33)").

Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn (122-luokkainen luokitus), iän ja sukupuolen mukaan, päihtyneet erikseen 1998−2017.

Maastopalot

Kevät on maastopalojen huippuaikaa, vaikka maastopaloja syttyy runsaasti myös kesäkuukausina. Viime vuoden kesäkuussa rekisteröitiin 1 082, heinäkuussa 720 ja elokuussa 789 maastopaloa. Luvut ovat varsin huimia, sillä esimerkiksi vuosien 2015−2017 keskiarvo kesäkuussa oli 343 maastopaloa.

Lähde: Pelastustoimi.fi, Online-tilastot, Maastopalot.

Punkit

Borreliatapauksia ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 2 106, mikä oli vähemmän kuin ennätysmäärä 2 324 vuonna 2017. Tapauksia raportoitiin koko maasta, mutta Ahvenanmaalla ilmaantuvuus oli aiempien vuosien tapaan korkein. Siellä todettiin 453 tapausta – lähes viidesosa Suomen borreliatapauksista. Borreliaa esiintyi eniten syksyllä, suurin osa tapauksista ajoittui elo-lokakuulle.

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 79 puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tartuntaa. Löydöksiä todettiin touko-joulukuun välisenä aikana, eniten elokuussa. Suurin osa tapauksista raportoitiin Turun saaristosta, Lohjalta ja Ahvenanmaalta.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tautien esiintyvyys.

 

Kesätilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja kesätilastoista: puh. 029 551 2220

info(at)tilastokeskus.fi