XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Koronakriisin vaikutukset työelämään

Tiedonkeruun kuvaus

Tutkimuksessa selvitetään koronakriisin vaikutuksia palkansaajien ja yrittäjien työoloihin ja työhyvinvointiin. Lisäksi selvitetään, miten yrittäjien tilanne on mahdollisesti muuttunut koronakriisin aikana ja miten yritykset ovat reagoineet muuttuneisiin olosuhteisiin. Kysely toteutetaan verkkokyselynä ja siihen on mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi älypuhelimen kautta. Kutsu kyselyyn lähetetään vastaajille tekstiviestinä. Kyselyä toistetaan kahden viikon välein maalis-kesäkuussa ja vastaajat vaihtuvat joka kierroksella. Tiedot kerätään verkkokeruuna standardoitua kysymyslomaketta käyttäen. Palkansaajakyselyn pohjana on Tilastokeskuksen viiden vuoden välein toteuttaman työolotutkimuksen lomake, jonka tietosisältöä on karsittu ja päivitetty. Yrittäjäkyselyn pohjana on käytetty Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen lomaketta.

Keneltä tietoja kerätään?

Kohdejoukko koostuu 15 - 67 -vuotiaista työllisistä palkansaajista, joiden säännöllinen viikoittainen työaika on vähintään 10 tuntia sekä 15 - 67 -vuotiaista yrittäjistä. Otos poimitaan työvoimatutkimuksen maalis- ja huhtikuun sekä yrittäjien tapauksessa myös toukokuun kierroksilta rotaatioryhmistä 2-4, niistä vastaajista, joille löytyy ajantasainen ja kriteerit täyttävä puhelinnumero. Työvoimatutkimuksen otos on poimittu ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta.

Tulevasta tutkimuksesta kerrotaan työvoimatutkimuksen puhelinhaastattelun tai verkkovastaamisen päätteeksi otokseen valikoituneille. Muistutusviestejä lähetetään kaksi tekstiviestinä, jollei kohde vastaa.

Mihin tietoja käytetään?

Tietoja käytetään Valtioneuvoston rahoittamassa Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hankkeessa. Tietojen avulla analysoidaan koronakriisin vaikutuksia palkansaajien ja yrittäjien työoloihin. Tietoja käytetään koronakriisiin liittyvien politiikkatoimien lyhyt- ja pitkäkestoisten sukupuolenmukaisten vaikutuksien arviointiin. Tietoja voidaan käyttää myös tieteelliseen tutkimukseen, esimerkiksi opinnäytetöihin.

Tietojen käsittely

Tilastokeskuksen henkilöstöllä on lakiin perustuva vaitiolovelvollisuus. Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään annetut tiedot luottamuksellisina. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tilastoina ja kuvioina, joista ei voi tunnistaa yksittäisen vastaajan antamia tietoja. Tutkimusaineistoon voidaan liittää taustatietoja Tilastokeskuksen käytössä olevista hallinnollisista aineistoista. Tutkimusaineisto voidaan luovuttaa vain tieteelliseen tutkimukseen ja tilastollisiin selvityksiin niin, että tutkimukseen osallistuneiden suora tunnistaminen ei ole mahdollista.

Henkilötietojen käsittelyperuste on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittama yleinen etu. Aineisto sisältää henkilötietoja, joita ovat muun muassa nimi, ikä, rekisteröity sukupuoli, osoite, työpaikka ja muut työvoimatutkimuksen henkilötiedot

Vastaamisen helpottamiseksi kerättyä aineistoa täydennetään hallinnollisista rekistereistä saatavilla tiedoilla. Tiedot käsitellään niin, että vastaajaa ei voi tunnistaa valmiista tilastoaineistosta. Liitettävät tiedot ovat: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, pääasiallinen toiminta, työssäkäynti ja asuinalue. Tulevaisuudessa aineistoon voidaan liittää myös tulo-, eläke- ja etuustietoja sekä terveys-ja kuolemansyytietoja.

Henkilötietojenkäsittelystä kerrotaan tarkemmin täällä:
http://stat.fi/meta/tietosuojaselosteet/tietosuojaseloste_korona_vaikutus_tyoelamaan.html

Lisätietoja tietosuojasta ja rekisteröidyn oikeuksista osoitteesta:
https://www.stat.fi/tietosuoja

Kuinka usein tietoja kerätään?

Kertaluonteinen