Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

EU uusii energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteitaan

16.5.2014

Euroopan komissio julkaisi alkuvuodesta ehdotuksen EU:n energia- ja ilmastotavoitteiksi. Vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet eivät velvoita jäsenmaita. Uusiutuvan energian kannattajat pelkäävätkin vihreän energian investointien ja innovaatioiden karkaavan Euroopasta.

 

EU:n uuden energia- ja ilmastopaketin keskeisiä osia ovat uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen energiantuotannossa 27 prosenttiin ja kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Komission arvion mukaan tehokkaasti toimiva päästökauppajärjestelmä on kustannustehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. 2020-paketista poiketen tavoitteet eivät velvoita suoraan jäsenmaita, vaan ne on asetettu EU-tasolle.

Eurooppalaisen tuulienergiajärjestön EWEA:n (European Wind Energy Association) EU-suhteista vastaava johtaja Sarah Azau sanoo, että komission ehdotus on kompromissi, jossa on kuunneltu niin tiettyjen jäsenvaltioiden toiveita kuin teollisuudenkin intressejä.

”Tähän mennessä tavoitteet uusiutuvien energialähteiden osalta ovat velvoittaneet jäsenmaita, mikä on luonut kasvua vihreän energian sektorille. Komission ehdotus ei ole riittävän kunnianhimoinen, jotta sektorin kasvu jatkuisi yhtä vahvana myös tulevaisuudessa. Sitovat tavoitteet lisäisivät myös energiaturvallisuutta ja vähentäisivät samalla Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta.”

Myös energiatehokkuuden lisääminen on komission esityksessä tärkeä työkalu päästöjen leikkaamiseksi.

”Komission energiaselvitys osoittaa, että eurooppalaiset yritykset ovat parantaneet energiatehokkuuttaan merkittävästi ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna. Ne siis pystyvät kilpailemaan globaaleilla markkinoilla entistä tasaväkisemmin, korkeammista hinnoista huolimatta”, Azau lisää.

Jäsenmaat kahteen leiriin

Azau näkee, että komission esityksen taustalla vaikuttavat sekä perinteisen teollisuuden lobbaus että energia- ja ilmastokysymyksissä kahteen leiriin jakautuneiden jäsenmaiden intressit. Vastapuolina ovat runsaasti hiiltä tuottavat ja käyttävät maat sekä edistyksellisesti ilmastokysymyksiin suhtautuvat valtiot.

”Esimerkiksi Itä-Euroopan maat Puolan johdolla ovat kaikkia sitovia tavoitteita vastaan. Myös Iso-Britannia vastustaa sitovaa uusiutuvien energialähteiden tavoitetta, sillä se pitää hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen perustuvaa lähestymistapaa parhaimpana mallina.”

”Myös jotkut teollisuuden sektorit ovat tehneet uusiutuvista energialähteistä syyllisen taloudellisiin vaikeuksiinsa. Uusiutuvat energialähteet ovat pikemminkin keino varautua fossiilisten polttoaineiden hinnankorotuksiin ja luoda uusia markkinoita tuotteilleen”, Azau jatkaa.

Azau huomauttaa, että useiden tutkimuslaitosten ja myös komission oman selvityksen mukaan ilmasto- ja energiapolitiikalla on vain vähän vaikutusta energian hintoihin.

Kiina investoi uusiutuviin

Samaan aikaan kun Eurooppa leikkaa investointejaan uusiutuvaan energiaan, muut maat panostavat sektorille vahvasti.

Bloomberg New Energy Financen mukaan vakavista ympäristöongelmista kärsivä Kiina investoi viime vuonna puhtaaseen teknologiaan eniten, 61,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Euroopassa vastaavat investoinnit pienenivät 57,8 miljardiin dollariin, kun niitä vielä vuonna 2012 tehtiin 97,8 miljardin edestä. Yhdysvalloissa investoinnit olivat 48,4 miljardia dollaria vuonna 2013.

Euroopan 41 prosentin pudotus investoinneissa johtuu epävarmasta tilanteesta, sillä mahdolliset muutokset uusiutuvan energian tukijärjestelmiin ovat vähentäneet investointihalukkuutta sektorille. Suurimmat valtiot Saksa, Ranska ja Italia joko pienensivät uusiutuvan energian tukiaisia tai harkitsevat politiikkaansa uudelleen.

Myös Euroopan taloustaantuma on vähentänyt teollisuuden energian kysyntää ja samalla painanut päästöoikeuksien hinnat alas. Päästökauppamekanismi ei ole onnistunut ohjaamaan investointeja uusiutuviin energialähteisiin ennakoidulla tavalla. Yhdysvaltain siirtyminen liuskekaasuun on laskenut hiilen hintaa, mikä on lisännyt hiilen käyttöä myös Euroopassa.

”Talouskriisi jarruttaa vihreään talouteen siirtymistä, mikä on mielestämme suuri erehdys. Tähän mennessä uusiutuvan energian sektori on kasvanut myös talouskriisin aikana. Mikäli sektorin kasvua ei oteta huomioon uusia politiikkalinjauksia muotoiltaessa, innovaatiot karkaavat Euroopan ulkopuolelle”, sanoo energia-analyytikko Manon Dufour E3G-järjestöstä.

Uusiutuvan energian sektorilla toimivat eurooppalaiset yritykset ovat perinteisesti olleet alan johtavia toimijoita. Esimerkiksi globaaleista tuulienergiaan liittyvistä patenttihakemuksista 55 prosenttia on eurooppalaisten yritysten hallussa.

Saksa uudistaa tukipolitiikkaansa

Euroopan investointipanostuksen laskuun vaikuttaa ennen kaikkea Saksan epävarma tilanne. Saksa on mittavan tukipolitiikan ansiosta kasvattanut nopeasti uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannossa. Järjestelmä on kuitenkin osoittautunut liian kalliiksi.

EnergieWende -politiikan tavoitteena on korvata ydinvoimaa uusiutuvilla energialähteillä ja vähentää ydinvoimaan liittyvää turvallisuusriskiä. ”Saksan tavoite säilyy varmasti samana, vaikka se harkitsee uudelleen, millaisin välinein uusiutuvien osuutta energiatuotannossa aiotaan lisätä”, arvioi Dufour.

”Toivomme, että Saksa toimii veturina ja EnergieWende esimerkkinä muulle Euroopalle myös tulevaisuudessa. Uskon, että muutos on mahdollinen ilman, että investoijien luottamus Euroopan suurimpaan markkinaan heikkenee”, hän jatkaa.

Uusiutuvan energian sektori on luonut Saksaan 380 000 uutta työpaikkaa. ”Vihreän talouden innovaatioilla on mielestäni perinteisiä suurempi arvo, sillä ne luovat uusia työpaikkoja ja teknologista sekä taloudellista johtajuutta Euroopalle”, sanoo Dufour.

Kanta ilmastoneuvotteluihin

Komission esitys oli samalla keskustelun avaus EU:n yhteisen kannan muodostamiseksi YK:n kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja varten. Uusi ilmastosopimus pyritään solmimaan Pariisissa syksyllä 2015.

Ministeri Ville Niinistö arvioi ympäristöministereiden kokouksessa Brysselissä, että EU:n kanta 40 prosentin leikkaustavoitteesta ja linjaukset uusiutuvasta energiasta on lyötävä lukkoon korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta EU pääsisi eteenpäin myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

”Vihreän kasvun ministeriryhmä, johon kuuluvat vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentamiseen myönteisesti suhtautuvat EU-maat, on päässyt yhteisymmärrykseen siitä, mitä vähintään olisi tehtävä. Suurin haaste liittyy Puolan, Slovakian ja Bulgarian kaltaisiin maihin, missä vaiheessa ne ovat valmiita muodostamaan kantansa.”

”Mikäli EU tulee syyskuussa järjestettäviin YK:n ilmastoneuvotteluihin yhteisen kannan kanssa, niin tämä pakottaa myös muut osapuolet tekemään oman osuutensa uuden ilmastosopimuksen eteen”, Niinistö lisää.

Tällä hetkellä EU:n osuus globaaleista CO2-päästöistä on noin 10 prosenttia. Mikäli unioni onnistuu toteuttamaan uuden energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet, EU:n hiilidioksidipäästöjen osuuden arvioidaan laskevan noin 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Vesa Puoskari on vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja.

 

EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet

Sitova kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite: Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on päästöjen leikkaaminen 40 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Uusiutuvan energian tavoite: uusiutuvan energian osuus vuonna 2030 on vähintään 27 prosenttia. Tavoite ei velvoita jäsenmaita kansallisen lainsäädännön tasolla, joten mailla on mahdollisuus muuntaa energiajärjestelmä paikallisten olosuhteiden mukaisesti.

Energiatehokkuus: Energiatehokkuutta parantamalla edistetään kaikkia EU:n energiapolitiikan tavoitteita ja siirtymistä varmempaan ja kestävämpään energiajärjestelmään.

Päästökauppajärjestelmän uudistus: EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen päästökattoa alennetaan vuosittain tietyllä prosenttimäärällä. Päästökaupan ulkopuolelle jääviltä aloilta peräisin olevia päästöjä olisi vähennettävä 30 prosentilla vuoden 2005 tasoon verrattuna.

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.7.2022
Jukka Hoffren

Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhan­omaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilö­kohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seuranta­raportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen korona­pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

tk-icons