Keskustelu palkattomista sairauslomista on virinnyt uuden hallitusohjelman myötä. Keskustelun tietopohjaksi työvoimatutkimuksessa kerätyillä tiedoilla voidaan tarkastella, kuinka paljon palkansaajat ovat poissa töistä sairauden vuoksi.

Poissaolot perustuvat tässä henkilön itsensä ilmoittamiin tietoihin. Otokseen valittujen henkilöiden vastaukset on korotettu estimoinnilla vastaamaan koko perusryhmän eli tässä tapauksessa Suomessa vakinaisesti asuvien 15–74-vuotiaiden palkansaajien tietoja.

Lyhyet poissaolot korostuvat

Alle viiden päivän eli useimmiten vajaan työviikon pituisissa sairauspoissaoloissa korostuvat kaksi päivää kestävät ja sitä lyhyemmät poissaolot (kuvio 1). Puolikas päivä tarkoittaa yleisimmin sairaudesta johtuvaa poistumista töistä kesken päivän.

Työviikolla korkeintaan neljää päivää kestäneet sairauspoissaolot olivat yleisempiä kuin koko työviikon kestäneet poissaolot, joiden osuus oli noin 36 prosenttia sairauspoissaoloista vuonna 2022. Koko työviikon poissaoloksi tässä on laskettu vähintään viiden päivän sairauspoissaolot.

Naiset useammin poissa yhden päivän kuin miehet

Sairauspoissaoloissa ilmeni sukupuolten välillä eroja varsinkin yhden päivän poissaoloissa: vuonna 2022 miehiä oli poissa oman sairauden vuoksi keskimäärin 12 000 yhden työviikon aikana, kun naisilla vastaava luku oli 22 000. Muuten sairauspoissaolojen kestot olivat melko lähellä tosiaan sukupuolten välillä.

Sukupuolten välillä ilmenevään eroon voi liittyä perheenjäsenten hoitamista sairauden vuoksi. Näistä poissaoloista ei ole tarkkaa tietoa työvoimatutkimuksen perusteella.

Muun syyn kuin oman sairauden ja lomien vuoksi lyhyitä 0,5–2 päivän mittaisia poissaoloja oli vuonna 2022 naisilla viikossa keskimäärin 34 000 palkansaajalla ja miehistä 27 000 palkansaajalla.

Sairauspoissaoloja kertyy eniten asiakaspalvelutyössä

Eri ammateissa toimivilla on hyvin erilaisia sairauspoissaolokertymiä. Tämä voidaan selvittää, kun lasketaan koko vuoden aikana kertyneet sairauspoissaolot kunkin ammattiryhmän edustajilla.

Kuvioon 2 on otettu mukaan 3-numerotason ammattiluokat, joissa on vähintään 20 000 palkansaajaa ja sairauspoissaolopäiviä palkansaajaa kohti vähintään 18.

Kun tarkastellaan sairauspoissaolopäiviä ammattiryhmittäin, kärjessä on asiakaspalvelutyö terveydenhoitoalalla.

Yhtäältä myös opetustyö alakouluissa, asennustyö teollisuudessa, rakennusten viimeistelytyö sekä siivoustyö lukeutuvat sairauspoissaolojen vertailun kymmenen kärkeen. Toisaalta näiden ryhmien jälkeen seuraavina tulee monia muita ammattiryhmiä yhtä päivää vähemmällä sairauspoissaolojen määrällä, joten kymmenen kärki voi vaihdella eri vuosien välillä.

Myös pienemmissä kuin vähintään 20 000 palkansaajan ammattiryhmissä löytynee suuria poissaolojen määriä, mutta otostutkimuksen rajoitusten vuoksi niitä ei voida käsitellä tässä tarkastelussa.

Palkansaajilla oli vuonna 2022 keskimäärin 13 päivää sairauspoissaoloja, joista miehillä 12 ja naisilla 14.

Sairauspoissaolojen toisessa ääripäässä ovat johtajat, joilla sairauspoissaoloja oli neljä päivää vuonna 2022, sekä erityisasiantuntijat keskimäärin noin kuudella päivällä.

On huomattava, että eri ammateissa on erilaisia mahdollisuuksia sairaanakin työskentelyyn, lähinnä etätyömahdollisuuksien vuoksi. Toisaalta luvut eivät kerro suoraan sitä, kuinka paljon tietty ammattiasema aiheuttaa painetta työskennellä myös sairaana ollessa.

Hallituksen kaavailujen merkitys ei tarkasti tiedossa

Jos hallitus saa vietyä hallitusohjelman neuvottelutuloksessa  mainitun sairauslomia koskevan uudistuksen läpi, niin se tarkoittaisi, että jatkossa ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkallisuus määräytyisi pääosin työehtosopimuksien ja paikallisen sopimisen kautta.

Vuonna 2019 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan arviolta noin 89 prosenttia palkansaajista kuului työehtosopimusten piiriin (Ahtiainen 2019). Todennäköisesti monissa työehtosopimuksissa sovittaisiin tulevaisuudessa siitä, että myös ensimmäinen sairauspäivä on palkallinen, koska esimerkiksi kirjaukset lomarahasta ovat edelleen hyvin yleisiä, vaikka vuosilomalaki ei lomarahaa mainitsekaan.

Uudistus tulisi todennäköisesti koskettamaan eniten niitä palkansaajia, jotka eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin ja työskentelevät sellaisissa työtehtävissä, joihin uusia työntekijöitä on helppo löytää ja rekrytoida.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen palkat ja työelämä -ryhmässä

Lähde:

Ahtiainen, Lasse (2019): Työehtosopimusten kattavuus vuosina 2017/2018. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työelämä 2019:62. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki 2019. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tem-julkaisu-tyoehtosopimusten-kattavuus-on-pysynyt-liki-ennallaan