Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.
Koulutusaste
Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.
Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tässä artikkelissa olevat tiedot ovat tarkentuneet. Uusi korvaava artikkeli on ilmestynyt 12.11.
1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.
Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.