Koronapandemia on muuttanut monin tavoin työelämää. Tähän mennessä kenties suurin yksittäinen muutos on ollut etätyön yleistyminen. Vaikka etätyöhön on siirrytty laajasti, on selvää, että mahdollisuudet etätyöhön vaihtelevat paljon eri aloilla ja ammateissa.

Kun tarkastellaan kaikkia työllisiä, muutos työnteon paikkasidonnaisuudessa näyttää silloinkin suurelta. Työvoimatutkimuksen mukaan säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus on kaksinkertaistunut vuonna 2020. Tammikuussa kaikista työllisistä 15 prosenttia ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona, marraskuussa osuus oli jo 31 prosenttia.

Kotona työskentelyn yleisyys näyttää seurailleen koronaviruksen leviämisvaiheita ja niihin liittyviä tiukentuneita suosituksia ja rajoituksia keväällä ja syksyllä. (Kuvio 1)   

Säännöllisesti kotona työskentely oli 2010-luvulla hiljalleen yleistynyt ja pysytellyt samalla tasolla parina vuotena ennen koronakriisiä. (Kuvio 2)

Työvoimatutkimuksessa ei ole puhuttu etätyöstä. Sen sijaan on kysytty, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt ansiotyötä kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan.

Työvoimatutkimuksen ensi vuonna tapahtuvassa uudistuksessa kotona työskentelyn mittaria parannetaan.

Vuodesta 2021 alkaen kotona työskentelyä selvitetään kysymällä, onko työstä tehty kotona koko työaika, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan. Jatkossa kotona työskentelystä saadaan siten tarkempi kuva. Toiveena on, että samalla myös vertailu muihin EU-maihin helpottuu.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa. 

Lisää etätyöstä Hanna Sutelan blogissa Kun mahdoton kävi mahdolliseksi - tietotyön yleisyys mahdollisti etätyön läpimurron Suomessa