WWF:n mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia 1970-luvulta vuoteen 2018 eli alle 50 vuodessa. Eniten ovat kutistuneet makeiden vesien lajit, joiden populaatioiden kokoa kuvaavan indeksin arvo on pienentynyt keskimäärin 83 prosenttia.

Alueellisesti merkittävin lasku, 94 prosenttia, on tapahtunut Latinalaisessa Amerikassa. Afrikassa lasku on ollut 66 prosenttia, Aasiassa 55, Pohjois-Amerikassa 20 ja Euroopassa 18 prosenttia. Suomessa tunnetuista lajeista yli 2 600 on luokiteltu uhanalaisiksi.

Arvio perustuu WWF:n Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee 5 230 selkärankaisen eläinlajin lähes 32 000 populaatiota eri puolilla maapalloa. Aineistossa on mukana nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja.

Villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat eniten vaikuttaneet ihmistoiminnan ekosysteemejä tuhoava tai niiden pirstoutumiseen johtava maankäyttö – kun yhä uusia alueita otetaan ihmistoiminnan käyttöön –, luonnonvarojen ylikulutus, haitalliset vieraslajit, saasteet sekä ilmastonmuutos.

Luontokadon merkittävimmäksi syyksi on nousemassa ilmastonmuutos. Ellei ilmaston lämpenemistä pystytä rajaamaan 1,5 asteeseen, on ilmastonmuutos tulevaisuudessa luontokadon keskeisin aiheuttaja. Lämpötilan nousu lisää jo nyt massakuolleisuutta sekä kokonaisten lajien sukupuuttoja.

Ihmiskunta muokkaa ja tuhoaa luontoa nykyisin nopeammin kuin koskaan historian aikana.

Ekologisen jalanjälki -laskelmien mukaan ihmiskunta ylihyödyntää luontoa vähintään 75 prosentilla eli ihmiskunta käyttää elämiseen 1,75 maapallon voimavarat. Luonnonvarojen hyödyntäminen nopeammin kuin ne kykenevät uusiutumaan vaarantaa maapallon ekosysteemien elinvoiman ja ihmiskunnan elinmahdollisuudet tulevaisuudessa.

Siksi tapaa, jolla ihmiskunta luonnonvaroja kuluttaa, on muutettava. Pelkkä luontokadon pysäyttäminen ei enää riitä, vaan tuhottuja ekosysteemejä tulee ryhtyä laajamittaisesti ennallistamaan.

Ilmaston säätelyn kannalta metsät ovat tärkeitä ekosysteemejä, sillä ne vaikuttavat sademääriin, lämpötiloihin ja ovat merkittäviä hiilen varastoijia. Ylipäätään metsät vaihtavat ilmakehän kanssa enemmän hiiltä, ​​vettä ja energiaa kuin mikään muu maaekosysteemi. Vuosina 2001–2019 metsät imivät ilmakehästä vuosittain 18 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ohjelman tavoitteena 15.2 on luontokadon pysäyttäminen ja alatavoitteena 15.2 on ollut siirtyä maailmanlaajuisesti kestävään metsänhoitoon, pysäyttää metsien hävittäminen sekä ennallistaa ja uudelleen metsittää alueita vuoteen 2020 mennessä.

Maailmanlaajuisesti metsien ja muiden ekosysteemien luontokadon pysäyttämiseksi tehdyt toimet ovat kuitenkin olleet tähän mennessä riittämättömiä pysäyttämään luontokatoa.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamista koskeva ns. Kuomingin julistus esitti lokakuussa 2021 ns. “30 by 30” tavoitetta, joka on keskustelujen kohteena YK:n biodiversiteettisopimuksen kokouksen (COP15) tapaamisissa. Tavoitteen mukaan 30 prosenttia maapallon maa- ja merialueista tulisi suojella vuoteen 2030 mennessä.

Biodiversiteettisopimuksen kokouksen (COP15) viimeinen vaihe on lykkääntynyt koronapandemian takia ja se on tarkoitus pitää Montrealissa Kanadassa joulukuussa 2022.  Kokouksessa ovat esillä konkreettiset ja numeeriset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi.

Myös Euroopan unioni on oman arvionsa mukaan toistaiseksi epäonnistunut luontokadon pysäyttämisessä. EU:n monimuotoisuusstrategian seurantaraportin mukaan EU ei pystynyt pysäyttämään luontokatoa ajanjaksolla 2011–2020. EU-maat eivät myöskään saavuttaneet vapaaehtoisin toimin kansainvälistä tavoitetta suojella 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan unionin komissio antoikin kesällä 2022 uuden asetusesityksen luonnon ennallistamiseksi EU-alueella. Asetus tekisi luonnon ennallistamisesta jäsenmaissa pakollista. Asetuksen avulla ilmasto- ja luontohaitat pyritään saamaan kuriin asteittain vuoteen 2050 mennessä. Esitystä käsitellään parhaillaan jäsenvaltioissa ja EU-parlamentissa.

Euroopan luonto on komission mukaan hälyttävästi rappeutunut. Yli 80 prosenttia EU-maiden ekosysteemeistä on huonossa kunnossa.

Komission mukaan biologista monimuotoisuutta lisäisi kosteikkojen, jokien, metsien, niittyjen ja merien ekosysteemien ennallistaminen eli palauttaminen luonnon tilaan. Lisäksi tulee turvata ns. ekosysteemipalvelut eli asiat, joita luonto tekee ilmaiseksi, kuten veden ja ilman puhdistaminen, viljelykasvien pölyttäminen ja rakennettujen alueiden suojeleminen tulvilta.

Esityksen mukaan ennallistamistoimenpiteiden tulisi kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Ennallistamisella tarkoitetaan esimerkiksi rakentamisella, hakkuilla, pellonraivauksella tai muulla maankäytöllä muutetun luonnon saattamista takaisin kohti luonnontilaa.

Komission arvion mukaan jokainen ennallistamiseen käytetty euro tuottaa hyötyjä 8–28 euroa luonnon tuottamien palvelujen parantumisen ja lisääntymisen muodossa. 

Myös Suomessa jopa kolmasosa maasta tulisi saattaa takaisin luonnontilaan. Tämä koskee niin metsiä, soita, sisävesiä, merialueita ja maatalousmaita kuin kaupunkeja. Turvepellot pitäisi ottaa kokoaan pois viljelykäytöstä ja metsittää sekä metsien hiilivarastoja olisi lisättävä.

Kaupungeissa olevia viheralueita ja niiden puita ei saisi vähentää vuoden 2021 tasoa alemmas. Lisäksi vähintään 10 prosenttia kaupunkien pinta-alasta tulisi olla puiden latvusten peitossa vuoteen 2050 mennessä.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

Lähteet:

Convention on Biological Diversity (2022) Meeting Documents. Fifteenth meeting of the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity (Part Two). 7 - 19 December 2022 - Montreal, Canada. https://www.cbd.int/meetings/COP-15

Hoffrén, J.  (2021) Luontokato uhkaa ihmiskuntaa – toimia varten tarvitaan uusia määrällisiä tavoitteita, mittareita ja seurantaa. Tilastokeskus, Tieto ja Trendit 28.10.2021. https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/luontokato-uhkaa-ihmiskuntaa-toimia-varten-tarvitaan-uusia-maarallisia-tavoitteita-mittareita-ja-seurantaa/

European Union (2022). DG for Environment. Proposal for a Nature Restoration Law. 22 June 2022. https://environment.ec.europa.eu/publications/nature-restoration-law_en

Kunming Declaration (2021). Declaration from the High-Level Segment of the UN Biodiversity Conference 2020. https://www.cbd.int/doc/c/df35/4b94/5e86e1ee09bc8c7d4b35aaf0/kunmingdeclaration-en.pdf

WWF (2022) Living Planet Report 2022 – Building a nature-positive society. Almond, R.E.A., Grooten, M., Juffe Bignoli, D. & Petersen, T. (Eds). WWF, Gland, Switzerland. https://wwf.fi/app/uploads/7/1/z/fyuo5qo5fzpgkwf7hwnaag/living-planet-raportti-2022.pdf