Tilastokeskuksen 24.10. julkistama väestöennuste herätti mielenkiintoa ja keskustelua Suomen tulevasta väestökehityksestä, ja hyvä niin.

Keskustelussa on yleisen väestökehityksen lisäksi noussut esiin huoli siitä, että Tilastokeskuksen väestöennuste ei olisi ennuste ja se, että nettomaahanmuutto-oletus olisi tuoreessa ennusteessa ylimitoitettu.

Katse harhautuu aina ennusteperiodin loppuun

Tilastokeskuksen väestöennusteen ehdottomasti tärkein tehtävä on antaa kuva siitä, millainen väestökehitys Suomella olisi luvassa, mikäli havaittu väestökehitys jatkuisi muuttumattomana. Sen tehtävä on siis kuvata maamme ikärakenteen muutos, jos syntyvyys jää vallitsevalle tasolle, kuolleisuus alenee havaittua vauhtia ja kansainvälinen muuttoliike pysyisi nykyisellä tasollaan.

Tilastokeskuksen väestöennusteen tehtävä on tarjota mahdollisuus reagoida. Jos ennustettu väestökehitys ei miellytä, tulisi päättäjien pyrkiä estämään se.

On päivänselvää, että väestökehitys ei jatku muuttumattomana vuosikymmeniä. 

Ylipäätään väestöennusteesta tarkastellaan, syystä tai toisesta, aina usein vain ennusteperiodin loppupäätä eli katse kääntyy heti 50 vuoden päähän. Muuttuvassa maailmassa tulisi mieluummin tarkastella seuraavaa 10–20 vuotta. Poliittisessa päätöksenteossa kun neljäkin vuotta on pitkä aika (ja siinä ajassa saadaan jo uusikin väestöennuste).  

Kohorttikomponenttimalli antaa hyvän kuvan väestökehityksestä, jos valitut oletukset toteutuisivat

Kuviossa 1 on vuonna 2007 laaditun väestöennusteen ennuste maamme ikärakenteesta vuoden 2023 lopussa ja vertailuna todellinen, havaittu vuoden 2023 ikärakenne. Kuviosta on nähtävissä, että Tilastokeskuksen käyttämä deterministinen kohorttikomponenttimalli* on tuottanut hyvinkin tarkkoja tuloksia 50 vuotta täyttäneiden määrästä 17 vuoden aikajänteellä. 

Sen sijaan nuorten ja 20–49-vuotiaiden määrän osalta todellinen kehitys on poikennut ennustetusta määrästä. Tämä johtuu siitä, että syntyvyys on laskenut ja maahanmuutto lisääntynyt vuonna 2007 vallinneesta tasosta. 

JOS syntyvyys ja maahanmuutto olisivat vallinneet samalla tasolla kuin 2007 ennusteen laatimishetkellä oli, olisi kohorttikomponenttimalli tuottanut tarkkoja tuloksia myös nuorempien ikäryhmien osalta.

Nettomaahanmuutto-oletus ei sisällä jatkuvaa ukrainalaisvirtaa

Toinen väestöennusteen julkistamisen yhteydessä keskusteluun noussut seikka on nettomaahanmuutto-oletus. Vuoden 2024 ennusteessa nettomaahanmuutto-oletus on ensimmäisten vuosien jälkeen 40 000 henkilöä vuodessa. Tämä oletus kuvaa Suomen saamaa nettomaahanmuuttoa tällä hetkellä, kun tilapäisen suojelun nojalla Suomeen saapuneet ukrainalaiset jätetään tarkastelusta pois. 

Maahanmuuton määrä oli vuonna 2023 ilman tilapäisen suojelun nojalla Suomeen saapuneita ukrainalaisiakin 60 prosenttia suurempi kuin ennen pandemiaa vallinnut taso. 

Maahanmuutto Aasiasta on lähes viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja maahanmuutto Aasiasta ylitti maahanmuuton Euroopasta, kun ukrainalaiset tulijat jätetään huomioimatta. 

Vuonna 2021 Suomi sai nettomaahanmuuttoa vajaat 23 000, vuonna 2022 runsaat 34 000 ja vuonna 2023 vajaat 40 000 ilman ukrainalaisia. 

Kuvio 2 esittää Suomen todellisen nettomaahanmuuton vuosina 2000–2023 (pl. tilapäisen suojelun nojalla tulleet ukrainalaiset) ja nettomaahanmuutto-oletukset vuosina 2004–2024 laadituissa väestöennusteissa.

Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta. Ei ole olemassa tarkkoja ennusteita. 

Ns. stokastiset väestöennusteet* kertoisivat sen, millainen epävarmuus tulevaisuuden väestön ikärakenteen ennustamiseen liittyisi ja millaisella todennäköisyydellä erilaisiin lopputulemiin voitaisiin päätyä. Mutta ei stokastinenkaan väestöennuste kerro sitä, millainen Suomen väestön ikärakenne esimerkiksi vuonna 2060 tarkasti olisi.

Hieman perspektiiviä esimerkiksi nettomaahanmuuton aiheuttamasta epävarmuudesta ja vaikutuksesta väkiluvun kehitykseen pitkällä aikavälillä saa vertailemalla väestöennustetta ns. omavaraislaskelmaan, jossa syntyvyyden ja kuolleisuuden osalta oletukset ovat samat, mutta nettomaahanmuuttoa ei oleteta olevan lainkaan (kuvio 3).

Kirjoittaja vastaa Tilastokeskuksen väestörakenne- ja väestöennuste­tilastoista.

*Väestöennusteita voidaan toteuttaa eri tavoilla, ja ennusteissa käytetyt oletukset vaihtelevat. Tilastokeskus käyttää kohorttikomponenttimallia, jolla tuotetaan yksi tulevaisuuden arvio. Ennusteessa takana on havaittu väestökehitys. Esim. syntyvyyden oletetaan jatkuvan samanlaisena tulevaisuudessa.

Stokastisessa ennusteessa tuotetaan ennuste huomioiden väestömuutostekijöihin
liittyvä epävarmuus. Tuloksena saadaan keskimääräinen ennuste ja sen lisäksi
vaihteluväli, joka kertoo vaihtoehtoiset kehityskulut, joihin tietyllä todennäköisyydellä voidaan epävarmuus huomioiden päätyä. 

Väestöennusteista on tuotettavissa myös skenaarioita, joissa ennuste tuotetaan useammalla eri oletuksella esimerkiksi maahanmuuton tasosta. Tällaisia tuotetaan yleensä vain koko maan tasolla.