Muuttoliiketilastoihin on pystytty ensimmäistä kertaa liittämään tieto muuttajan pääasiallisesta toiminnasta. Tampereen seutu vetää niin työllisiä kuin kaikkia muitakin ryhmiä, Jyväskylä ja Oulu pysyvät muuttovoittajina opiskelijoiden ansiosta.
Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan maan sisäinen muuttoliike suuntautui vuonna 2023 pääasiallisesti suuriin kaupunkeihin ja näiden kehyskuntiin.
Suurimpia muuttovoittajia olivat Tampere (3163), Espoo (2303), Helsinki (2062) ja Turku (1430).
Suurimpiin häviäjiin kuuluivat ennakkotietojen perusteella Vantaa (-937), Kajaani (-379) ja Kouvola (-338).
Oheisesta kartasta voi tarkastella ennakkotietojen mukaista kokonaisnettomuuttoa sekä työllisten nettomuuttoa kunnittain vuonna 2023. Kartta sisältää ainoastaan maan sisäiset muutot. Muutot ulkomailta tai ulkomaille eivät siis ole tässä tarkastelussa mukana.
Kartasta näkee, että nettomuutto jäi positiivisen puolelle monissa Lapin maakunnan kunnissa. Sama tilanne on monissa suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Helsingin, Tampereen ja Turun positiivinen nettomuuttoliike näkyi myös naapurikunnissa.
Lopulliset muuttoliiketilastot vuodelle 2023 julkaistaan 24.5., mutta tarkastelen tässä väestönmuutosten ennakkotietoja, koska niihin on pystytty nyt ensimmäistä kertaa liittämään tieto muuttajan pääasiallisesta toiminnasta.
Pääasiallisesta toiminnasta on tuotettu kokeellinen kuukausitilasto, jonka ansiosta pystymme kuukausitasolla seuraamaan muuttajan toiminnan tyyppiä muuttokuukaudelta.
Työllisten nettomuutto oli usein positiivista niissä kunnissa, joihin muutenkin muutettiin paljon. Näitä olivat monet Lapin kunnat sekä suuret kaupungit.
Tampereen ja Turun osalta myös naapurikunnat vaikuttivat saavan osansa työllisten muuttoliikkeestä, sillä nämä kunnat jäivät laajalti nettopositiivisiksi työllisten muuttojen osalta.
Tampereen vetovoima näkyy koko Pirkanmaan maakunnassa: Lapin lisäksi Pirkanmaa oli ainoa maakunta, jossa oli enemmän työllisten muuttojen osalta nettopositiivisia kuntia kuin nollille tai alle sen jääneitä.
Vaikka työllisiä näyttäisi muuttaneen enemmän kuntiin, jossa nettomuutto oli muutenkin positiivista, poikkeuksia kuitenkin on. Suurista kaupungeista poikkeuksen tekivät Oulu ja Jyväskylä, jotka olivat vuoden 2023 aikana saaneet muista kunnista uusia asukkaita, mutta työllisiä näyttäisi muuttaneen enemmän pois kuin sisään.
Jyväskylän nettomuutto oli ennakkotietojen mukaan 403 henkilöä plussalla, mutta työllisten osalta nettomuutto jäi negatiiviseksi 383 henkilön verran. Jyväskylään muuttaneet opiskelijat (733) pitivät kaupungin nettomuuttoluvun plussan puolella.
Oulun osalta tilanne oli saman kaltainen: työllisiä muutti pois enemmän kuin sisään (-83), mutta kaupunki veti opiskelijoita sisään muista kunnista.
Myös päinvastaista liikettä tapahtui, esimerkiksi Ylöjärvellä kokonaisnettomuutto jäi negatiiviseksi, mutta oli työllisten osalta 107 henkilön verran voiton puolella. Kaupungin kokonaisnettomuuttoa vetivät alas pois muuttaneet opiskelijat, eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Asiakkuudet ja tietopalvelu - ryhmässä Tilastokeskuksessa.
Tilastot nettomuutosta pääasiallisen toiminnan mukaan kunnittain ovat saatavilla maksullisessa Kuntien ennakkotiedot -tietokannassa, joka on osa Väestötilastopalvelu-kokonaisuutta. Lisätietoja tietokannan kotisivulta: https://stat.fi/tup/vaesto_kuntien-ennakkotiedot/index.html. Nettomuuttotiedot ovat tietokannassa saatavilla kuukausittain, kartalla ja tekstissä esitetyt tiedot ovat summattu vuositasolle.
Etelän kaupungeista suunnataan jälleen joulunviettoon pohjoiseen. Tampereelta lähdetään edelleen suhteessa eniten – selvästi enemmän kuin Helsingistä, joka sekin menettää 14 prosenttia tavanomaisesta väestöstään rauhallisemmille joulumaille.
Suomen väestöllinen keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä. Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.
Joulukerroin-kartta punertuu kohti pohjoista ja itää, johon sinivärisistä etelän kaupungeista edelleen lähdetään joulun viettoon. Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella.
Muuttoliike kompensoi tasaisesti pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt niistä 14 on nettomaahanmuuton ansiosta jo yli 70 000 hengen ikäluokkia.
Vuoden 2021 lopun tiedoin päivitetty pistekartta kertoo paitsi aiempaakin voimakkaammasta hidastumisesta pohjoinen-etelä-suunnassa myös liikahduksesta länteen.
Kuntien väliset muutot kerrostaloista pientaloihin ovat lisääntyneet vuosina 2020 ja 2021. Erityisesti 30–40-vuotiaat vaihtavat isompaan asuntoon.
Pandemia etätöineen myllersi ainakin tilapäisesti joitakin muuttotrendejä. Lapsiperheiden suuntautuminen suurten kaupunkien kehyskuntiin on kuitenkin jatkunut jo pitkään – syinä työpaikat, palvelut, koulut ja kulkuyhteydet.
Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
