Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kouluverkosto harvenee – koulumatkat pitkiä etenkin Pohjois-Suomessa

27.4.2021
Twitterissä: @MiiaHuomo
Kuva: Rodeo

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

Kouluverkostossamme on tapahtunut kymmenen vuoden aikana paljon muutoksia, jotka ovat myös herättäneet keskustelua lasten hyvinvoinnista, opetuksen laadusta sekä koulutuksen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tarkastelen seuraavassa keskeisimpiä muutoksia koulujen määrässä ja koulumatkoissa pääasiassa Tilastokeskuksen tietojen valossa.

Kyläkouluista koulukeskuksiin

Oppilasmäärältään suurten, yli 500 oppilaan yhtenäiskoulujen määrä on kasvanut 2000-luvun alusta. Peruskoulut ovat nykyään aiempaa useammin vuosiluokat 1–9 käsittäviä yhtenäiskouluja. Kun vuonna 2011 Suomessa toimi 347 yhtenäistä peruskoulua, oli vuonna 2020 yhtenäisiä peruskouluja 471.

Kymmenessä vuodessa yhtenäiskoulujen osuus peruskouluista on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä. Alakoulujen osuus peruskouluista on vähentynyt vuosien 2011 ja 2020 välillä seitsemän prosenttiyksikköä, ja yläkoulujen osuus kolme prosenttiyksikköä (Tilastokeskus 2021).

Samalla pieniä ns. kyläkouluja on lakkautettu. Alle 50 oppilaan kouluja ei juurikaan enää ole. (Ks. Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietokantataulukot.)

Peruskoulujen lakkautuksia eniten Kouvolassa ja Kauhavalla

Useimmat oppilaitosten lakkautukset ja yhdistymiset koskivat peruskouluja (ml. peruskouluasteen erityiskoulut). Vuosien 2010–2020 välillä lakkautettiin 515 peruskoulua. 373 peruskoulua yhdistettiin toiseen oppilaitokseen.

Määrällisesti eniten peruskouluja lakkautettiin vuosien 2010 ja 2020 välillä Kouvolassa (11), Kauhavalla (9) sekä Oulussa, Porvoossa ja Salossa (8) (kuvio 1).

Kuvio 1. Kunnat, joissa on lakkautettu eniten peruskouluja vuosina 2010–2020
Kuvio 1. Kunnat, joissa on lakkautettu eniten peruskouluja vuosina 2010–2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitosrekisteri. Peruskouluopetusta annetaan peruskoulujen lisäksi peruskouluasteen erityiskouluissa ja perus- ja lukioasteen kouluissa

Kouvolan korkeita lukuja selittävät esimerkiksi vuonna 2012 lakkautetut kuusi peruskoulua. Tuolloin lakkautukset perustuivat laskevaan oppilasennusteeseen. Koulujen lakkautukset ovatkin hiertäneet Kouvolassa jo pidempään heikentyneen kuntatalouden ja asukaskadon vuoksi.

Eräissä väkimäärältään pienemmissä kunnissa peruskouluja ei lakkautettu lainkaan tarkasteluajanjaksolla. Esimerkiksi Kempeleessä, Lopella ja Sysmässä lakkautuksia ei ollut.

Maakunnittain tarkasteltuna vuosien 2010–2020 aikana oppilaitoksia lakkautettiin eniten Uudellamaalla ja toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla lakkautettiin 55, Etelä-Pohjanmaalla 47 ja Pirkanmaalla 46 peruskoulua (ml. erityiskoulut). (Kartta 1.)

Kartta 1. Lakkautettujen ja yhdistettyjen peruskoulujen ja perusasteen erityiskoulujen määrät maakunnittain 2010–2020
Kartta 1. Lakkautettujen ja yhdistettyjen peruskoulujen ja perusasteen erityiskoulujen määrät 2010–2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitosrekisteri. Peruskouluopetusta annetaan peruskoulujen ja perusasteen erityiskoulujen lisäksi perus- ja lukioasteen kouluissa

Vuonna 2020 eniten peruskouluja lakkautettiin Kauhavalla (neljä), Ilomantsissa (kolme) sekä Kuusamossa ja Loviisassa (kaksi). Näiden lisäksi 19 kunnassa lakkautettiin yksi peruskoulu. Maakunnittain tarkasteltuna vuonna 2020 lakkautettiin eniten peruskouluja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa lakkautettiin yhteensä kahdeksan peruskoulua.

Ilomantsista hävisi lakkautuspäätöksen myötä viimeisetkin kyläkoulut. Suurten ikäluokkien ollessa lapsia niitä oli Ilomantsissa jopa 50. Koulujen lakkauttamiseen on ryhdytty lasten määrän vähenemisen vuoksi. Koulujen lakkauttamisilla on myös haettu säästöjä, kun koulurakennuksetkin olisivat vaatineet hintavia korjauksia. Pitkien välimatkojen vuoksi päätös on kuitenkin ollut erityisen kipeä, sillä paikoin koulumatka on kasvanut alakoululaiselle kohtuuttoman pitkäksi.

Helsingissä eniten yhdistyneitä oppilaitoksia

Oppilaitoksia on myös yhdistetty paljon vuosien 2010–2020 aikana (kuvio 2). Yhdistämisten kärjessä on suurempia kaupunkeja, ykkösenä Helsinki 40 oppilaitoksellaan. Näistä peruskouluja on Helsingissä 21, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa 17 kummassakin.

Kuvio 2. Kunnat, joissa on yhdistetty eniten peruskouluja vuosina 2010–2020
Kuvio 2. Kunnat, joissa on yhdistetty eniten peruskouluja vuosina 2010–2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitosrekisteri. Peruskouluopetusta annetaan peruskoulujen lisäksi peruskouluasteen erityiskouluissa ja perus- ja lukioasteen kouluissa

Maakunnittain tarkasteltuna vuosien 2010–2020 aikana oppilaitosten yhdistymisiä oli eniten Uudellamaalla, 112 kappaletta, joista peruskouluja oli 49. Toiseksi eniten peruskouluja yhdistettiin Pohjois-Pohjanmaalla (36) ja Pirkanmaalla (33).

Viimeisen vuoden aikana, eli vuonna 2020 peruskouluja yhdistettiin eniten Kalajoella, jossa jopa kuusi koulua yhdistettiin. Kangasalla ja Laitilassa yhdistyi neljä peruskoulua, Kokkolassa, Polvijärvellä ja Tohmajärvellä jokaisessa kaksi. Lisäksi yhdessätoista muussa kunnassa tapahtui yksi peruskoulujen yhdistyminen.

Koululaiset keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin – Helsingissä 10 000 oppilaan kasvupyrähdys

Oppilasmäärät ovat pääsääntöisesti kasvaneet koko maan tasolla vuodesta 2011 (kuvio 3). Tämä heijastelee syntyvyyden kasvua 2000-luvun jälkipuoliskolla ja 2010-luvun alussa. Vuonna 2011 peruskoululaiset olivat pääsääntöisesti vuosina 1996–2004 syntyneitä, vuonna 2020 vuosina 2005–2013 syntyneitä.

Kuvio 3. Peruskoulun oppilaiden lukumäärät vuosiluokilla 1–9 vuosina 2011 ja 2020
Kuvio 3. Peruskoulun oppilaiden lukumäärät vuosiluokilla 1–9 vuosina 2011 ja 2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Opiskelijat ja tutkinnot. Peruskouluissa annetaan lisäksi lisäopetusta (ns. kymppiluokka) ja joissain tapauksissa esiopetusta

Koululaisten alueellisessa sijoittumisessa on kuitenkin isoja eroja, joiden voi arvioida vain korostuvan tulevaisuudessa.

Vuonna 2019 runsas kolmannes lapsista syntyi Uudellemaalle, yhdeksän prosenttia Pirkanmaalle ja kahdeksan prosenttia Varsinais-Suomeen. Vaikka maaseutualueilla on korkeampi syntyvyys kuin kaupungeissa, syntyy kaupunkialueilla määrällisesti enemmän lapsia. Kaikista vuonna 2019 syntyneistä 78 prosenttia syntyi kaupunkialueilla. (Vrt. Keski-Petäjä & Pietiläinen 2020; Tilastokeskus 2020.)

Oppilasmäärä on vähentynyt vuosina 2010–2020 kahdessa kolmasosaa kuntia. Eniten oppilasmäärä on vähentynyt Kouvolassa, jossa oli runsas 1 100 oppilasta vähemmän vuonna 2020 kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Kouvolassa on myös lakkautettu useita peruskouluja. Seuraavaksi eniten oppilaskatoa kokivat Mikkeli ja Savonlinna. Näissä molemmissa on myös lakkautettu viisi peruskoulua suunnilleen samoina vuosina. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Kunnat, joissa oppilasmäärä on vähentynyt eniten vuosien 2011–2020 välillä
Kuvio 4. Kunnat, joissa oppilasmäärä on vähentynyt eniten vuosien 2011–2020 välillä. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Opiskelijat ja tutkinnot

Helsingissä, jossa on paljon sekä lakkautettuja että yhdistyneitä peruskouluja, oppilasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 10 000 oppilaalla. Myös Oulussa oppilasmäärä on kasvanut samassa ajassa melkein 3 000 oppilaalla, vaikka sielläkin on lähes samanaikaisesti lakkautettu kahdeksan peruskoulua ja ollut 13 yhdistymistä. (Tilastokeskus, Oppilaitosrekisteri)

Koulumatkat pitkiä etenkin pohjoisissa maakunnissa

Kun kouluverkko on harventunut, on joillain alueilla myös koulujen saavutettavuus heikentynyt jonkun verran. Aluehallintoviranomaisten vuonna 2019 suorittaman peruspalvelujen arvioinnin mukaan hieman alle 90 prosenttia alakouluikäisistä asuu kuitenkin korkeintaan viiden kilometrin etäisyydellä vuosiluokkien 1–6 suomenkielisen opetuksen kouluista.

Koulujen saavutettavuus on valtakunnallisella tasolla heikentynyt hieman vuoteen 2017 verrattuna. Vaihteluväli on suuri, asettuen noin 65 (Pohjanmaa) ja noin 94 (Pirkanmaa) prosentin väliin. Alueellisesti saavutettavuus on heikentynyt eniten Pohjois- ja Etelä-Savossa (VM 2020).

Vuosien 2015 ja 2017 välillä saavutettavuus heikentyi alueellisesti eniten Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa (Opetushallitus 2020).

Yläkouluikäisistä noin 80 prosenttia asuu enintään viiden kilometrin päässä vuosiluokkien 7–9 kouluista. Myös yläkoulujen saavutettavuudessa oli alueellisia eroja. Eniten saavutettavuus on heikentynyt viime vuosina Pirkanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Vaihteluväli oli myös yläkoulujen saavutettavuudessa suuri, asettuen 65 prosentin (Etelä-Savo) ja 90 prosentin (Uusimaa) väliin (VM 2020).

Vaikka valtaosa koululaisista asuu verraten lähellä kouluaan, on osalla koulumatkat kasvaneet pitkiksi: Aluehallintovirastojen vuonna 2018 teettämän selvityksen mukaan noin 50:llä alakoulun oppilaalla ja noin 90:llä yläkoululaisella oli yli 50 kilometriä pitkä koulumatka.

Pitkän koulumatkan omaavista alakoululaisista lähes kaikki asuivat Kainuussa tai Lapissa, mutta yläkoululaisilla pitkiä koulumatkoja oli myös Pohjois-Pohjanmaalla. Noin 1 800:lla alakoulun oppilaalla ja noin 4 000 yläkoulun oppilaalla oli 20–50 kilometriä pitkä koulumatka. (Opetushallitus 2020).

Tilastokeskuksen teitä pitkin tehtyjen laskelmien mukaan vuonna 2019 esimerkiksi Helsingissä ei ole juurikaan peruskoulun oppilaita, joiden koulumatka lähimpään peruskouluun olisi yli viisi kilometriä. Rovaniemellä, Lapin maakuntakeskuksessa, noin yhdeksällä prosentilla peruskoululaisista on yli viiden kilometrin koulumatka.

Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa on kaupunkimaisia kuntia enemmän peruskoululaisia, joiden koulumatkat ovat pidempiä kuin viisi kilometriä. Esimerkiksi Kittilässä lähes kolmasosa kunnan alakoululaisista matkaa yli viisi kilometriä lähikouluunsa.

Koulu voi olla syy perheen muuttopäätökseen – molempiin suuntiin

Koulujen lakkauttamisia on usein perusteltu säästösyillä ja oppilasmäärien vähentymisellä. Väestöennusteiden perusteella oppilasmäärät vähentyvät jatkossakin monissa Suomen kunnissa (vrt. Helsingin Sanomat 2019).

Suomessa on esimerkiksi syntynyt viime vuosina alle koululuokallinen lapsia lähes sadassa kunnassa. Lapsia onkin syntynyt 2010-luvulla vuosi vuodelta vähemmän, ja nämä hyvin pienet ikäluokat ovat pian kouluiässä. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi noin 61 000 lasta, mutta vuonna 2019 enää vain 45 600 lasta (Tilastokeskus, Syntyneet). Koronapandemian aikana syntyvyys on osoittanut tosin hienoisia elpymisen merkkejä, mutta nähtäväksi jää, kuinka iso tai pysyvä tämä trendi on.

Koululaisten ja heidän perheidensä näkökulmasta isompien koulukeskusten ja yhtenäisen peruskoulun etuja voivat olla esimerkiksi monipuolisempi opetustarjonta ja oppilaiden lisääntyneet sosiaaliset kontaktit. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että monet maamme koulurakennuksista ovat tulleet käyttöikänsä päähän ja vaativat mittavia peruskorjauksia. Uusien koulujen suunnittelussa ja rakennusvaiheessa voidaan panostaa rakennusten terveellisyyteen ja toimivuuteen. (Ks. esim. Helsingin yliopisto 2018, OPH 2020, Yle 2020.)

Uudet hirsirakenteiset koulurakennukset voivat toimia paikkakuntien valtteina, kun alueelle toivotaan lisää asukkaita lapsiperheistä (vrt. HS 2021a).

Opetuksen keskittyessä koulukeskuksiin haittapuolena on – etenkin syrjäisemmillä seuduilla – pidentyneet koulumatkat. Kun puhutaan koulumatkojen pidentymisestä useisiin kymmeniin kilometreihin, saattaa koulujen lakkauttaminen ruokkia lapsiperheiden muuttoa toisaalle, tiiviimpiin asumisympäristöihin, jos perhe haluaa asua edes kohtuullisen matkan päässä kouluista. Tämä on omiaan lisäämään väestön keskittymistä kaupunkeihin. Koulutarjonnalla on merkittävä asema siinä, kuinka asuttuna Suomi kauttaaltaan pysyy ja millainen väestörakenne eri alueilla on.

Koronapandemian aikana etätyö on yleistynyt ja sitä voi nyt tehdä käytännössä mistä vain. Jää nähtäväksi innostuvatko lapsiperheet vielä muuttamaan laajamittaisesti pois ns. ruuhka-Suomesta, jos vanhempien työ sen mahdollistaa. Varmasti muuttajat edellyttävät uudelta kotipaikkakunnalta myös laadukasta kouluopetusta.

Korona-ajan kokemuksista otettava opiksi

Koulutuksen järjestäjien näkökulmasta pienenevät ikäluokat voivat haastaa aiempaa innovatiivisempiin opetusratkaisuihin (vrt. HS 19.4.2021). Toisinaan naapurikunnan koulu voi sijaita koululaista lähempänä kuin oman kunnan koulu. Olisiko kuntien mahdollista tehdä koulutuksen suhteen enemmän yhteistyötä yli kuntarajojen? Entä voitaisiinko etäopetuksen avulla mahdollistaa monipuolinen opetustarjonta myös syrjäseuduilla asuville?

Erilaisia vaihtoehtoja joudutaan miettimään ikäluokkien kutistuessa jo lähitulevaisuudessa. Ratkaisuissa olisi keskeistä ottaa huomioon koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet sekä lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi.

Vaikka etäopetuksen mahdollisuuksia kannattanee miettiä etenkin syrjäisillä seuduilla, on koulutuspoliittisen selonteon mukaan tavoitteena kuitenkin, että jokainen suomalainen lapsi tai nuori saa maailman parasta koulutusta lähipalveluna. Tavoitteena on turvata lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä yhdenvertaiset oppimisedellytykset ja koulutusmahdollisuudet. Lähipalvelun toteutumisella on tarkoitus ehkäistä muun muassa eriytymistä ja segregaatiokehitystä. (Ks. OKM.)

Koronapandemian aikaisen etäkoulun myötä koululaisille ja opettajille on nyt kertynyt kokemusta etäopetuksesta ja -opiskelusta. Tutkimusten mukaan oppilaat ovat kokeneet etäopiskelun eri tavoin. Ensimmäisten havaintojen mukaan poikkeustilanteella on ollut koulutuksellista tasa-arvoa heikentävä vaikutus. Yksi tekijä tässä on voinut olla poikkeustilan aiheuttama äkkisiirtymä, jonka vuoksi etäopetuksen järjestelyjä ja menetelmiä ei ehditty hioa tarpeeksi.

Mikäli etäopetusta jatketaan tulevaisuudessa, on sen tarpeellisuutta, hyötyjä ja metodeja punnittava tarkasti ja huolellisesti.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä.

Kuntakohtaisia tietoja oppilasmääristä voi tarkastella lähemmin Tilastokeskuksen koulutustilastojen maksuttomissa tietokantataulukoissa.

Lähteet:

Helsingin Sanomat (2019). Katoavien koulujen maa. Artikkeli 23.10.2019.

Helsingin Sanomat (2021a). Lapset vähenevät, pelastuuko koulutus kuntien yhteistyöllä? Kaikki puolueet kannattavat sitä, mutta valtion rahoitus ei siihen kannusta. Artikkeli 19.4.2021.

Helsingin Sanomat (2021b).  Peruskoulun etäopetus jakaa myös hallituspuolueita: Vihreät ja keskusta mahdollistaisivat sen normaalioloissakin, muut eivät. Artikkeli 19.4.2021.

Helsingin Yliopisto (2017). Puolet kouluista katosi, mitä saatiin aikaan? 20.10.2017.

Keski-Petäjä, Miina & Pietiläinen, Marjut (2020). Miltä lasten Suomi näyttää tilastoissa? – Lasten määrä ja osuus väestössä historiallisen pieni. Tieto&trendit -artikkeli 16.11.2020.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuspoliittinen selonteko.

Opetushallitus (2020). Perusopetuksen ja kouluverkon tulevaisuuden näkymiä Raportit ja selvitykset 2020:25.

Tilastokeskus (2020). Maaseutualueilla korkeampi syntyvyys, kaupunkialueilla enemmän syntyneitä.

Tilastokeskus (2021). Peruskoulujen määrä jatkoi laskuaan, eniten lakkautuksia Pohjois-Pohjanmaalla.

Tilastokeskus. Opiskelijat ja tutkinnot.

Tilastokeskus. Syntyneet.

Valtiovarainministeriö (2020). Peruspalvelujen tila 2020. Valtiovarainministeriön julkaisuja. 2020:26.

Yle (2020). Suomen pienimmässä koulussa on kuusi oppilasta, suurimmassa 1 500 – koulujen määrä vähenee jatkossa selvästi, erityisesti pienet koulut vaarassa. Artikkeli 4.8.2020.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
28.4.2021
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta on ainakin yksi elossa oleva isovanhempi. Vaikka isovanhempia ei löytyisikään Suomesta, voi heitä olla ulkomailla. Puolella 58-vuotiaista naisista ja 61-vuotiaista miehistä on lapsenlapsia. Isovanhemmat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat aiempaa useammin erillään.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
13.1.2021
Salla-Tuulia Tuominiemi

Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?

Artikkeli
18.11.2020
Riitta Hanifi, Miia Huomo, Marjut Pietiläinen

Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on ystäviä, mutta yhteyttä pidetään nyt tapaamisen sijaan entistä enemmän sähköisesti. Netti on tuonut nuorille aiempaa enemmän ystäviä, mutta yksinäisyyttäkin koetaan. Lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti kansalais­toimintaan, erityisesti urheiluseuroissa mutta myös vapaaehtoistyössä.

tk-icons