Esimerkkejä palvelujen tulkinnasta

Lähde: IMF:n Balance of Payments Textbook 1996

Rakennuspalvelut

Miten määritellään rakennusyrityksen 'kotimaa'?
Yrityksen kotimaa eli sijaintimaa on se taloudellinen alue, jossa yrityksellä on asemapaikka (esim. rakennus, tuotantopaikka) tai jossa yritys harjoittaa tai aikoo harjoittaa toimintaansa pitemmällä ajanjaksolla ja riittävässä laajuudessa.

Miten rakennuspalvelun ulkomaankauppa kirjataan?
Rakennusyritys, joka sijaitsee Suomessa ja joka on sitoutunut rakennusprojektiin esim. Virossa, kirjaa lomakkeella rakennuspalvelun viennin arvoksi rakennusprojektin kokonaisarvon. Vastaavasti jos Suomessa sijaitseva rakennusyritys ostaa ulkomaiselta rakennuttajalta esim. yhden työvaiheen toteuttamisen, jonka ulkomainen yritys tulee Suomeen tekemään, kirjataan tämä rakennuspalvelun osto rakennuspalvelujen tuontiin yrityksen maksamasta palvelun arvosta.

Jos rakennusyritys perustaa projektia varten sivukonttorin Viroon ja toteuttaa projektityön sivukonttorin kautta, ei tällaista rakennuspalvelun myyntiä kirjata vientiin

Esimerkkejä rakennuspalveluiden arvon mittaamisesta

Maassa A toimiva Yritys A tuottaa rakennuspalveluja maassa B 10 260:lla rahayksiköllä. Tuottaakseen nämä palvelut yritys A ostaa tuotantopanoksia, jotka koostuvat seuraavista tekijöistä:

Hankitut materiaalit ja palvelut maasta A:

Hankitut materiaalit ja palvelut maasta B:

Tuotantopanosten kokonaiskustannukset ovat yhteensä  7855.

Kun yrityksen tulot ovat 10 260 ja menot ovat 7855 kertyy Yritykselle A liikevoittoa   2405.

Lomakkeella tiedot ilmoitetaan seuraavasti:

rakentaminen ulkomailla

kredit 10 260:     Kohta 250X

debet 4545** :   Kohta 250M

Tuotettujen rakennuspalvelujen kokonaisarvo on tuotannontekijöiden ja bruttoylijäämän summa. Täten esimerkissämme rakennuspalvelujen viennin arvoksi muodostuu 10 260.

** Yrityksen A maassa B suorittamat hankinnat ja tuonti maista A ja C, yhteensä 525 + 1730 + 2290 = 4545.

Palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa toivotaan, että projektin tulot/menot kirjataan bruttomääräisinä. Projektin tulojen ja menojen nettoaminen hävittää arvokasta tietoa projektin vaikutuksesta ja laajuudesta palvelujen ulkomaankaupassa.

Muut liike-elämän palvelut

Komissiot ja vastaavat maksut tavaroiden viennistä ja tuonnista

Esimerkki: Viedään tavaroita Suomesta Norjaan ja tuodaan Norjasta Suomeen. Tavaroiden ulkomaankauppaan ja toimittamiseen liittyy maksuja, joita välittäjät perivät. Maksujen kirjaaminen maksutasetilastoinnissa riippuu siitä, kuka maksaa maksut ja missä maassa välittäjä (agentti) toimii.

• 1. Suomesta Norjaan viedään tavaroita, joiden arvo on 200 Ecua,
• 2. Norjalainen välittäjä perii suomalaisten vientitavaroiden toimittamisesta maksun norjalaiselta ostajalta eli tavaroiden tuojalta, maksu on 10 Ecua
• 3. Suomalainen välittäjä perii suomalaisten vientitavaroiden toimittamisesta maksun norjalaiselta ostajalta eli tavaroiden tuojalta, maksu on 20 Ecua
• 4. Norjasta Suomeen tuodaan tavaroita, joiden arvo on 300 Ecua
• 5. Ruotsalainen välittäjä perii norjalaisten tuontitavaroiden toimittamisesta Suomeen maksun suomalaiselta ostajalta eli tavaroiden tuojalta, maksu on 40 Ecua

Tässä tapauksessa maksutasekirjaukset ovat seuraavanlaiset. Punaisella on merkitty ne kirjaukset, jotka tulisi esittää palvelujen ulkomaankaupan kyselylomakkeella.

Näin ollen tavaroiden vienti sisältää komissiot (erä 3), jotka norjalainen maahantuoja on maksanut suomalaiselle tavaroiden välittäjälle. Norjalaisen maahantuojan maksamat komissiot (erä 2) norjalaisille välittäjälle eivät sisälly maksutaseeseen, sillä maksut ovat kahden saman maan kansalaisen välisiä transaktioita. Erä 5. on maksu, jonka tavaroiden maahantuoja maksaa ruotsalaiselle välittäjälle.

Välityspalvelut

Välityspalveluksi kutsutaan prosessia, jossa hyödykkeen hankkii tilastoivan maan asukas ulkomaiselta toimijalta myydäkseen sen eteenpäin toiselle ulkomaiselle toimijalle. Hyödyke ei siis prosessin aikana saavu tilastoivaan maahan eikä lähde tilastoivasta maasta. Välityskaupan transaktioihin voidaan sisällyttää sekä hyödykearbitraasi, jossa hyödykkeitä voidaan ostaa ja myydä miltei samanaikaisesti että tukkukauppa, jossa hyödykkeet saattavat olla kauppiaan omistuksessa tietyn ajanjakson, jonka jälkeen kauppiaan velvollisuuksiin kuuluu hyödykkeiden kuljettaminen myyjän kotimaasta lopullisen ostajan kotimaahan. Jälkimmäisessä tapauksessa kauppiaalle saattaa koitua erilaisia kustannuksia, kuten kuljetus-, vakuutus-, ja korkokustannuksia, jotka liittyvät hyödykkeiden liikkumiseen ja varastoimiseen. Tapaukset, joissa nämä kustannukset edustavat transaktioita sellaisten maiden välillä, joista mikään ei ole kauppiaan kotimaa kirjataan erikseen, eikä niitä vähennetä välityspalveluista.

Esimerkki välityspalveluista:
Yritys maassa A myy 100 rahayksikön arvosta hyödykkeitä kauppiaalle maassa C, joka jälleenmyy nämä samat hyödykkeet maahan B hinnalla 115 rahayksikköä. Mikäli kaikki transaktiot sijoittuvat yhdelle tilikaudelle, maa A:lla on tavarakaupan vientiä 100 yksikön arvosta ja maalla B tavarakaupan tuontia 115 yksikön arvosta. Maa C kirjaa välityspalveluiden viennin, jonka arvo on 15 yksikköä. Mikäli hyödykkeet hankkii kauppias maassa C yhden tilikauden aikana ja myy hyödykkeet maalle B seuraavan tilikauden aikana, ensimmäisen tilikauden aikana maassa A kirjataan tavaroiden vienti ja maassa C tavaroiden tuonti (jota voidaan tarkastella varastointina ulkomailla), molemmat arvoltaan 100 yksikköä. Seuraavan tilikauden aikana, kun tavarat jälleenmyydään, maassa C tilastoitaisiin miinusmerkkinen tuonti, joka olisi arvoltaan yhtä suuri kuin edellisen periodin tuonnin arvo (100 yksikköä.) Maassa B tilastoitaisiin hyödykkeiden tuonti arvolla 115 yksikköä ja maassa C tilastoitaisiin välityspalvelujen vienti, joka olisi suuruudeltaan 15 yksikköä.

Muita kysymyksiä:

Miten kirjataan kehitysyhteistyöhankkeet, joiden kohdemaa on eri kuin rahoittajan sijaintimaa?

Rahoittajan sijaintimaalla ei ole merkitystä, vaan kaikki kehitysyhteistyöhön liittyvät palvelujen myynnit kirjataan kohdemaan mukaan palvelujen ulkomaankaupan tiedustelussa. Esimerkiksi jos rahoittaja on EU ja kehitysyhteistyön kohteena on Kosovo, niin palvelujen arvo kirjataan sekä yhteensä sarakkeella että MUU MAAILMA sarakkeella. Tämä siksi, koska Kosovon maatietoa ei kysytä erikseen vaan se sisällytetään sekalaiseen erään muu maailma.

Päivitetty 15.3.2001

Takaisin palvelujen ulkomaankaupan kotisivulle

Takaisin rakennetilastojen kotisivulle