Palvelujen ulkomaankaupan tuoteseloste v.2003

Palvelujen ulkomaankaupan (eli PU-) tilasto kuvaa suomalaisten yritysten kansainvälistä palvelujen myyntiä ja ostoa jaoteltuna sekä palvelutyypin että kohdemaan mukaan. PU-tilasto on osa ulkomaankaupan maksutasetta, koska palvelujen ulkomaankauppatiedot sisältyvät vaihtotaseeseen. PU-tilastoa hyödynnetään kansantalouden tilinpidon ulkomaat-sektoria koskevien tietojen tuottamisessa ja lisäksi PU- tietoa lähetetään Eurostatille, EKP:lle, IMF:lle ja OECD:lle Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten perusteella.

Taulukko 1. Vastaustilat ja ei-pu-vastausten lukumäärät ja osuudet osakehikoittain 2000-2003

Taulukko 2. Vientivastausten arvot ja korotetut arvot osakehikoittain 2000-2003, miljoona euroa

Taulukko 3. Tuontivastausten arvot ja korotetut arvot osakehikoittain 2000-2003, miljoona euroa

Tiedot kerätään kaikilta tiedossa olevilta palvelujen ulkomaankauppaa harjoittavilta yrityksiltä kyselytutkimuksen avulla. Tämän kokonaistutkimuksen lisäksi satunnaisotannan avulla kerätään tietoa myös sellaisista yrityksistä, joiden mahdollisista toiminnoista palvelujen ulkomaankaupassa ei ole olemassa etukäteistietoja.

Tiedustelussa yrityksiltä kysyttiin seuraavien palvelujen vientiä ja tuontia:

• Posti- ja kuriiripalvelut
• Telekommunikaatiopalvelut
• Rakentaminen
• Tietotekniikkapalvelut
• Informaatiopalvelut
• Rojaltit ja lisenssimaksut
• Välityskauppa ja muut ulkomaankauppaan liittyvät palvelut
• Käyttöleasing
• Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut
• Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset
• Tutkimus- ja kehittämispalvelut
• Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu
• Maa- ja metsätalous- , kaivannais- ja jalostuspalvelut
• Muut sekalaiset liike-elämän palvelut
• Palvelut tytär- ja osakkuusyritysten ja sivuliikkeiden välillä, muualle kuulumattomat
• Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut
• Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
• Muut erittelemättömät palvelut
• Rahoituspalvelut ulkomaille/ulkomailta

Maajaottelu

Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Japani, Kanada, Norja, Sveitsi, Yhdysvallat, Venäjä, Viro, Intia, Kiina ja Muu maailma

Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

PU-tilaston tilastointiyksikkö on yritys ja tilastoinnin kehikkoperusjoukko muodostuu kaikista Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä olevista yrityksistä. Tämän perusjoukon lisäksi on käytetty tietoja niistä yrityksistä, jotka ovat raportoineet harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa edellisessä vuoden 2002 tiedustelussa ja/tai kuuluvat ulkomaalaisomisteisten yritysten (Foreign Affiliates Trade Statistics) vuoden 2002 tilastoon.

Kohdejoukko

Kyselyn kohdejoukon muodostamista varten yrityspopulaatiosta poistettiin:

1. Lakkautetut tai toimintansa keskeyttäneet yritykset. Samalla poistettiin yrityksen juridisen muodon perusteella myös mm. luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät.
2. Yritykset, joiden edustamilla toimialoilla ei todennäköisesti ole palvelujen ulkomaankauppaa ja toimialat, joilta on kahden viime vuoden aikana saatu pelkästään "ei palvelujen ulkomaankauppaa" -vastauksia.
3. Teollisuusyritykset, jotka työllistävät alle 20 henkilöä tai joiden liikevaihto on alle 10 milj. euroa.
4. Palvelutoimialoilta poistettiin yritykset, jotka työllistävät alle 10 henkilöä ja yritykset, joiden liikevaihto on alle 1,5 milj. euroa.
5. Yritykset, jotka olivat edellisessä palvelujen ulkomaankaupan tiedustelussa vastanneet, etteivät harjoita palvelujen ulkomaankauppaa.

Tällä tavoin saatiin kyselyn tutkimuskehikoksi 8 379 sellaista yritystä, jotka kokonsa ja/tai toimialansa perusteella todennäköisesti harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa.

Tutkimuskehikko jaettiin kolmeen osakehikkoon: 1) kokonaistutkimuksen yritykset, 2) pk-yritykset ja 3) pienet yritykset (lähinnä alle 20 hengen yritykset). Kokonaistutkimuksen osakehikkoon valittiin yritykset, jotka olivat ilmoittaneet vuonna 2002 käyneensä palvelujen ulkomaankauppaa, työllistivät vähintään 100 henkeä tai olivat ulkomaalaisomisteisia tai omistivat ulkomaisia tytäryrityksiä. Lisäksi kokonaistutkimukseen sisällytettiin kaikki yli 100 henkeä työllistävät yritykset. Kokonaistutkimuksen ryhmään saatiin näitä kriteerejä käyttämällä 1 925 yritystä, jotka siis kaikki sisältyvät kyselyyn. Kahdesta jälkimmäisestä osakehikosta otettiin ositetulla satunnaisotannalla pk-yritysten kehikosta 16,5 % ja pienten yritysten kehikosta 9,8 % yrityksistä lopulliseen otokseen.

Otostutkimus (eli osakehikot 2 ja 3) jaettiin ositteisiin yrityksen kaksinumerotason toimialan ja kokoluokan perusteella. Toimiala 74 eli "Muu liike-elämää palveleva toiminta", johon lukeutuvat mm. erilaiset tekniset palvelut ja mainonta, ositettiin tarkemmalla tasolla siten, että kokoluokan lisäksi käytettiin toimialaluokituksen kolmenumerotasoa. Ositteita saatiin 80. Satunnaisotannan toteuttamisessa käytettiin Bankierin allokointia, jonka avulla voidaan huomioida ositteiden sisällä esiintyvä heterogeenisuus. Mikäli jossakin ositteessa esiintyi liikevaihdon tavallista suurempaa hajontaa, siitä otettiin enemmän yrityksiä mukaan lopulliseen otokseen. Teollisuustoimialoilla yrityksiä otettiin mukaan kustakin ositteesta vähintään viisi ja palvelutoimialoilla vähintään kymmenen.

Otokseen sisällytettiin pk-yritysten kehikosta 496 yritystä ja pienten yritysten kehikosta 337 yritystä. Kyselyn otosjoukon kooksi saatiin 2 758 yritystä, joille lähetettiin kyselylomake tammikuussa 2004.

Tietojen tarkistusten jälkeen otosaineistoa koskevat tiedot on korotusestimaattorin avulla laajennettu kattamaan koko tutkimuskehikko. Niille kyselyyn vastaamattomille yrityksille, jotka olivat edellisenä vuonna antaneet PU-tietoja, imputoitiin uudet arvot laskemalla palvelutyyppikohtaiset muutokset erien suuruudessa 2002-2003 ja sitten kertomalla edellisvuoden vastaukset näin saadulla kertoimella. Muille otokseen kuuluneille vastaamatta jättäneille yrityksille imputoitiin vienti- ja tuontitieto käyttämällä henkilöstön lukumäärän ja viennin suhdetta kullakin toimialalla korotusmuuttujana.

Tämän jälkeen laskettiin viennin ja tuonnin kokonaisarvot toimialoittain. Estimointiin käytettiin Horwitz-Thompsonin mallia. Saadut kokonaisarvot jaettiin palvelutyypeittäin ja maittain käyttäen suhdemuuttujana kokonaistutkimuksen yritysten vastauksista saatuja suhdeosuuksia. Itse kokonaistutkimuksen kohdalla käytettiin korotuskerrointa yksi. Tuloksena syntyi palvelujen ulkomaankauppaa koskeva kokonaistilasto palvelutyypeittäin ja kohdemaittain.

Tietojen oikeellisuus

Käytetyllä tilastointimenetelmällä saadaan luotettava kuva suomalaisten yritysten palveluja koskevista ulkomaantoiminnoista. Suurimpaan osakehikkoon eli kokonaistutkimuksen kehikkoon sisältyvät kaikki sellaiset suomalaiset yritykset, joilla on ollut palvelujen ulkomaankauppaa tai joista voidaan muiden indikaattorien avulla osoittaa, että niillä erittäin todennäköisesti on ulkomaantoimintaa jossakin mittakaavassa.

Taulukko 1. Vastaustilat ja ei-pu-vastausten lukumäärät ja osuudet osakehikoittain 2000-2003

ei-pu= ei palvelujen ulkomaankauppaa

Kokonaistutkimuksen aineisto kattoi viennissä noin 86 prosenttia lopullisista palvelujen kokonaisvientitiedoista. Imputoitujen tietojen osuus oli alle yhden prosentin ja korotusten osuus 14 prosenttia. Tuonnissa kokonaistutkimus kattoi noin 93 prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Imputoitujen tietojen osuus oli alle yhden prosentin myös tuontitilastossa ja korotettujen tietojen osuus noin seitsemän prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Taulukoissa 2 ja 3 esitetään otostutkimuksen yritysten raportoimat arvot, imputoidut luvut ja laskennalliset korotukset siten, että kahden otostutkimuksen vastaukset ja korotukset on laskettu yhteen.

Imputointien merkitys kokonaisuuden kannalta oli vähäisempi kuin edellisinä vuosina, koska erityisesti suurten yritysten tietoja jouduttiin imputoimaan vähemmän. Otoksen tarkempi kohdentaminen näkyi parantuneena vastausprosenttina otosaineistossa ja myös siinä, että sekä vientiä että tuontia raportoitiin otostutkimuksessa enemmän kuin edellisinä vuosina. Estimointien osuuksiin vaikutti se, että erotuksena edellisvuosiin otostutkimukseen kuuluvat yritykset raportoivat vuonna 2003 enemmän vientiä kuin tuontia.

Taulukko 2. Vientivastausten arvot ja korotetut arvot osakehikoittain 2000-2003, miljoonaa euroa

Taulukko 3. Tuontivastausten arvot ja korotetut arvot osakehikoittain 2000-2003, miljoonaa euroa

Alkuun

Kyselytutkimuksiin sisältyy aina mahdollisia virhelähteitä, joista tärkeimmät liittyvät vastauskatoon sekä yli- ja alipeittoon. PU-kyselyn kohdalla vastausprosentti oli niin hyvä, että vastauskadon vaikutukset jäivät väistämättä pieniksi. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa niiden yritysten joukkoon, jotka kyselyn avulla halutaan tavoittaa, eli PU-kyselyn tapauksessa niiden yritysten joukkoa, jotka harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa. Alipeitto on tällöin tutkimuskehikon osoittautuminen liian pieneksi ja ylipeitto vastaavasti sitä, että tutkimuskehikkoon kuuluu yksiköitä, jotka eivät kuulu tutkimuksessa tavoiteltavien piiriin. Näitä ali- ja ylipeittoja voi tapahtua esimerkiksi erilaisten rekistereiden päivityksessä tapahtuvien viiveiden seurauksena, joita voi esiintyä esimerkiksi yritystoiminnan lopettamisen tai aloittamisen ja yritysjärjestelyjen rekisteröimisen yhteydessä. PU-kyselyn kohdalla ali- ja ylipeitto eivät aiheuttaneet merkittäviä ongelmia, koska valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa, mutta mukana oli myös riittävä määrä ei-PU-vastauksia.

PU-kyselyssä tärkeä mahdollinen virhelähde on kyselylomake, jota koskevat ongelmat liittyvät siinä käytettyihin määritelmiin ja kohdemaiden yksilöimiseen, koska nämä eivät välttämättä ole yhteneviä yritysten yleisesti käyttämän kirjanpitotavan kanssa. Tämä aiheuttaa vastaajille ylimääräistä työtä ja lisää virheellisesti kirjattujen vastausten mahdollisuutta.

Kyselyn toteuttamiskriteerejä ja vastausten laatua arvioitaessa voidaan kokonaisuudessaan todeta, että kyselyn tuloksia voidaan pitää erittäin todenmukaisina. Mahdollisten virhelähteiden vaikutusta arvioidaan kyselyä kehitettäessä, vaikkakaan merkittäviä luotettavuusparannuksia ei ole enää saavutettavissa.

Tietojen julkistaminen ja käyttäjäkunta

Ennakkotiedot palvelujen ulkomaankaupasta vuodelta 2003 toimitettiin Suomen Pankin maksutasetilastointiin ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoon kesäkuussa 2004. Lopulliset tiedot tuotettiin syyskuussa 2004. Revisioiden merkitys oli hyvin pieni ja ne johtuivat ennakkotietojen tuottamisen jälkeen saapuneista vastauksista sekä näiden aiheuttamista muutoksista imputoiduissa arvoissa.

PU-tilasto on hyvä apuväline julkisen ja yksityisen sektorin päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja tiedotusvälineille, kun halutaan ymmärtää yritystoiminnan globalisoitumista ja seurata sen etenemistä. Eri maiden viranomaiset käyttävät tilastoja multi- ja bilateraalisten kauppaneuvottelujen pohjana ja lisäksi tilastot auttavat kansantalouden kehityksen seurannassa sekä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintapolitiikan valmistelussa ja seurannassa. Tilastot helpottavat talous- ja kauppapoliittista valvontaa ja yksityinen sektori hyödyntää tilastoa markkinatutkimuksien ja strategioiden laadinnassa ja kehittämisessä. Ensisijaisesti tilastot ovat kansantalouden tilinpidon ja taloudellisen tutkimuksen olennainen tietolähde.

Takaisin palvelujen ulkomaankaupan kotisivulle

Takaisin rakennetilastojen kotisivulle

Päivitetty 7.2.2005