Mistä tietoa sosiaalisista terveyseroista?

  1. Terveiden elinvuosien laskemiseen tarvitaan paljon tietoa
  2. Pitkäaikaisten terveyshaittojen tuloryhmittäiset erot selviä
  3. Tuloryhmien välillä suuria koetun terveydentilan eroja
  4. Terveiden elinvuosien laskemiseksi tarvitaan paljon perustietoja
  5. Haastattelukysymysten muotoilu vaikuttaa jakaumiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Hannele Sauli on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2011.

Terveyspolitiikka tukeutuu paljolti kuolleisuudesta saatavaan tietoon. Terveydestä ja sen sosiaalisista eroista kaivataan lisää vertailevaa tietoa.

Tappaako sosiaalinen eriarvoisuus? Liittyykö varhaiseen kuolemaan sairaalloinen elämä? Vaikuttaako terveys sosiaaliseen asemaan vai sosiaalinen asema terveyteen? Mistä löytyvät nopeimmin luotettavat tilastot terveydellisestä eriarvoisuudesta Suomessa? Onko muualla maailmassa tutkittu terveydellistä eriarvoisuutta?

Googlaamalla havaitaan alle 30 sekunnissa, että "Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta (www.thl.fi)." Seuraavan 30 sekunnin aikana löydetään tieto, että vastaava miesten luku oli 10 vuotta vuonna 2000.

Nopeastipa löytyi uusin katsaus terveyden eriarvoisuutta koskevaan asiaan (Rotko ym. 2011), jossa kuitenkin päähuomio kohdistetaan terveyserojen ehkäisemisen keinoihin. Kysymyksiini siitä ei löydy vastausta.

Varsinaisia tilastotietoja on etsittävä pitempään tutkimusjulkaisuista (esim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa 2007). Sosiaalista eriarvoisuutta kuvataan yleisimmin koulutustasolla ja sosioekonomisella asemalla, tuloja taustamuuttujana näkee harvemmin. Ylemmällä toimihenkilömiehellä on 35 vuoden iässä odotettavissa 6 vuotta pitempi elinaika kuin työntekijäasemassa olevalla.

Kuolleisuuteen perustuvat tilastot ja selvitykset ovat vakiinnuttaneet asemansa maamme terveyspolitiikan taustamateriaalina. Terveydestä on vaikeampi saada otetta. Tilastoinnin kovaa ydintä ovat sairauksien ilmaantuvuuden, terveystapojen, terveydenhoitomenojen ja terveyspalvelujen kuvaaminen. Lisäksi tulevat toistuvat väestötutkimukset laajoine tietosisältöineen. Ihan helppoa ei ole luoda nopeaa yleiskäsitystä juuri terveyserojen kehityksestä. Terveyserojen seurantajärjestelmien kehittämiseksi tehdään työtä – ainakaan kehittämisehdotuksista ei ole puutetta.

Kansanterveys on myös EU:n huoli. Komissiolla on useita terveyden tutkimukseen ja seurantaan liittyviä hankkeita ja työkaluja vähintäänkin suunnitteilla. Mainittavimpia ovat ECHIM eli European Community Health Indicators and Monitoring, EHIS eli Euroopan terveyshaastattelututkimus, MEHM eli Minimum European Health Module. Viimeksi mainittu sisältää muutamia kysymyksiä, joihin on kerätty vastauksia Suomessakin vuosittain Eurooppalaisen tulo- ja elinolotutkimuksen yhteydessä. Tulokset julkaisee Eurostat. Kuvaan tässä artikkelissa MEHM:n kysymyksiä ja käyttöä muun muassa terveiden elinvuosien laskennassa. Kuvaan myös niitä vaikeuksia, joita luotettavan tiedon muodostamisessa on.

MEHM sisältää kolme kysymystä: 1) millaiseksi vastaajat kokevat yleisen terveydentilansa, 2) onko heillä pitkäaikaisia sairauksia, vaivoja tai vammoja sekä 3) haittaako jokin pitkäaikainen sairaus, vaiva tai vamma heidän jokapäiväistä toimintaansa vakavasti, lievästi vai ei lainkaan.

Terveiden elinvuosien laskemiseen tarvitaan paljon tietoa

Pitkäaikaisen sairauden, vaivan tai vamman haittaavuutta käytetään apuna, kun muodostetaan terveiden elinvuosien indikaattori (Healthy Life Years, HLY). Se perustuu elinajanodotteen ja haittaavien terveysongelmien esiintyvyyden yhdistelmään. Tietojen perusteella tehdään ennuste, jonka tulos kertoo, montako tervettä elinvuotta esimerkiksi vastasyntyneellä olisi keskimäärin odotettavissa, mikäli tutkimushetkellä havaittua eri ikäryhmien kuolleisuus- ja sairastavuusriskiä sovelletaan hänen tulossa oleviin ikävuosiinsa. Indikaattori on esimerkillisen havainnollinen, oikea komposiitti-indikaattoreiden valio.

Eurostat julkaisee tietoja tietokantataulukoina, indikaattoreina ja katsauksina (esimerkiksi A Statistical Portrait of the European Union 2010).

Kuvio 1. Vastasyntyneen odotettavissa olevat terveet elinvuodet Euroopan maissa vuonna 2009.

Lähde: http://ec.europa.eu/health/indicators/indicators/index_en.htm.

Suomen sijainti Euroopan terveyskartalla on huonompi kuin muiden Pohjoismaiden ja useimpien muiden EU-maiden. Vain Itä-Euroopan maissa ja Saksassa on vielä heikommat lukemat. Suomessa syntyvällä poikalapsella on odotettavissaan 57 tervettä elinvuotta kaikkiaan 77 elinvuodesta, mikäli nykyisenkaltaiset kuolleisuus- ja terveysjakaumat säilyvät ennallaan. Islantilaispoikalapsi voi odottaa elävänsä terveenä yli 70 vuotta 80 elinvuodestaan. Suomessa 65 vuoden iän saavuttanut mies voi odottaa elävänsä terveenä vielä kahdeksan vuotta ja Islannissa 13.

Eurostat ei pysty laskemaan terveitä elinvuosia sosiaalisen aseman mukaan. Sosiaalisia terveyseroja voidaan kuitenkin vertailla muiden indikaattoreiden avulla.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.5.2011