Ammattiluokitus ammattitaidon tason kuvaajana

  1. Koulutusasteen ja ammattitaidon tason luokitukset
  2. Koulutusaste ja ammatin pääluokan koulutus vastaavat toisiaan keskimäärin kohtuullisesti
  3. Naiset työskentelevät usein koulutustaan alemmalla ammattitasolla
  4. Ammattitaitotasojen tulkinnanvaraisuus heikentää ammattiluokituksen erottelukykyä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Naiset työskentelevät usein koulutustaan alemmalla ammattitasolla

Taulukossa 4 on esitetty ammatin pääluokan ja ammatin mukaan niiden palkansaajien osuus, joiden koulutustaso vastaa nykyistä korkeamman ammattitaitotason tehtävää. Siten asiantuntijoiden osalta taulukko kattaa ne palkansaajat, jotka ovat suorittaneet alimman korkea-asteen tutkintoa korkeamman asteisen tutkinnon, esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon. Vastaavasti ammatin pääluokkien 4–8 osalta (toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijät) taulukko sisältää ne palkansaajat, jotka ovat suorittaneet keskiastetta korkeamman tutkinnon.

Taulukko 4. Yksityisen sektorin palvelussuhteet, joiden koulutustaso vastaa nykyistä korkeamman ammattitaitotason tehtäviä. Prosenttia kaikista palvelusuhteista.


Ammatin pääluokan mukaan.
Ammatin pääluokka  Niiden palvelussuhteiden osuus (%),
joiden koulutustaso vastaa
nykyistä korkeamman
ammattitaitotason
tehtäviä
%		 mistä ylemmän
korkeakouluasteen
tutkinto
%
3 Asiantuntijat 34 10
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 44  
5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 16  
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 6  
8 Prosessi-ja kuljetustyöntekijät 6  
9 Muut työntekijät 65  

Ammatin mukaan.
Ammatin pääluokka
ja ammatti		 Ammatin
ammattitaitotason
ylittävä tutkinto
    %
mistä ylemmän
korkeakouluasteen
tutkinto
    %
3 Asiantuntijat  
  Ympäristönsuojelutyöntekijät 71 46
  Luonnontieteen tekn.asiantuntijat 70 58
  Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat 57 42
  Rakennusalan asiantuntijat 57 15
  Elektroniikan asiantuntijat 52 16
  Tekniset piirtäjät 48 23
  Sähkötekniikan asiantuntijat 48 11
  Pankkien ja postien esimiehet 41 24
  Vakuutusalan asiamiehet 41 18
  Toimistonhoitajat 39 21
 
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät
  Matkatoimistovirkailijat 59  
  Vakuutusalan konttoritoimihenkilöt 58  
  Sihteerit 57  
  Posti- ja pankkitoimihenkilöt 55  
  Muut toimistotyöntekijät 53  
  Palkanlaskijat, kassanhoitajat 52  
  Laskuttajat 49  
 
5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät
  Sosiaalialan hoitajat 49  
 
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
  Tietokoneasentajat ja -korjaajat 36  
 
9 Muut työntekijät  
  Keittiöapulaiset 80  
  Ovenvartijat ja vahtimestarit 76  
  Kiinteistönhuoltomiehet 69  
  Pakkaajat, lajittelijat 69  
  Sairaala- ja hoitoapulaiset 67  
  Maa- ja vesirak.alan avustavat työnt. 65  
  Rahdinkäsittelijät 65  
  Rakennusalan avustavat työntekijät 63  
  Siivoojat 56  

Lähde: Palkkarakennetilasto. Tilastokeskus.

Toimisto- ja asiakaspalvelutyötä tekevistä yli 40 prosenttia ja asiantuntijoista noin kolmannes on suorittanut nykyistä ammattiaan korkeampaa koulutustasoa vastaavan tutkinnon. Luonnontieteen teknisistä asiantuntijoista ja ympäristönsuojelutyöntekijöistä yli 2/3 on suorittanut tätä ammattia ylempää ammattitaitotasoa vastaavan tutkinnon. Sihteereistä lähes 60 prosenttia on suorittanut korkeamman kuin tätä ammattitaitotasoa vastaavan keskiasteen tutkinnon.

Tilanne heijastaa lähinnä ammattia ja tutkintoa kuvaavien luokitusten yhtenäisyyden puutetta. Toimistotyöntekijöillä on tyypillisesti alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen tutkinto (ammattikorkeakoulu). Toimistotyöntekijöiden tehtäviä ei ammattiluokituksessa kuitenkaan ole luokiteltu asiantuntijatasolle. Toimistotyöntekijät ovat joko tehtäviinsä nähden ylikoulutettuja tai toimistotyöntekijöiden ammattien luokittelussa käytetty ammattitaitotasokriteeri on liian alhainen. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden pääluokkaan näyttää kiteytyvän naisvaltaisten alojen ongelma: korkeakaan muodollinen koulutus tai ammattikoulutuksen pidentäminen ei aina johda vastaavaan työmarkkina-asemaan.

Asiantuntijoista noin kolmanneksella on koulutukselliset valmiudet erityisasiantuntijatason tehtäviin. Noin kymmenesosa kaikista asiantuntijat-pääluokkaan sijoittuvista ja esimerkiksi luonnontieteen teknisistä asiantuntijoista sekä ympäristönsuojelutyöntekijöistä jopa puolet on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Koulutustasoa alemmalle ammattitaidon tasolle työllistyminen johtuu osin työmarkkinatilanteesta – esimerkiksi koulutusta vastaavaa työtä ei työuran alussa ole tarjolla. Asiantuntijoiden pääluokkaan sisältyy myös eräitä vastuullisia ja palkkaukseltaan arvostettuja tehtäviä kuten arvopaperi- ja valuuttakauppiaat sekä pankkien ja postien esimiehet, joihin hakeudutaan kaikilta koulutustasoilta.

Ammatin pääluokkaan Muut työntekijät luokitelluista palkansaajista noin 2/3 omaa koulutukselliset valmiudet ylempää ammattitaitotasoa edellyttäviin tehtäviin. Eräiltä osin ammattien sijoittaminen vähän ammattitaitoa vaativiin tehtäviin näyttää keinotekoiselta. Toisaalta kansainvälisiin vertailuihin käytettävässä luokituksessa on ammattipääluokkien määrittelyssä noudatettava kansainvälisiä kriteerejä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.3.2012