Luvassa sitkeää inflaatiota

  1. Verot pääosassa
  2. Ruoka kallistuu nopeimmin vanhoista EU-maista
  3. Asumisen hinnat tasaantumassa
  4. Energian hintojen nousu pysähtynyt
  5. Muut tavarat ja palvelut kallistuneet maltillisesti
  6. Inflaatio hidastumassa lähikuukausina
  7. Paineita on jatkossakin
  8. Kriisi pidättelee kysyntäinflaatiota

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2012

Suomen inflaatiovauhti pysyi hitaana EU-jäsenyyden alkuaikoina mutta on kiihtynyt jälleen viime vuosina. Syynä ovat olleet maailman­markkinahintojen nousu ja kotoiset veronkorotukset. Tälle kehitykselle ei näy loppua lähivuosina. Inflaation ja hitaasti nousevien palkkojen yhteisvaikutuksesta kuluttajien reaalinen ostovoima kasvaa lähi­vuosina hitaasti. Tämä taas hidastaa bkt:n ja työllisyyden kasvua.

______________________

Suomessa kuluttajahintojen vuosinousu oli toukokuussa 3,1 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttivät välillisten verojen korotukset, ravinnon kallistuminen sekä asumiskustannukset.

Euroopan keskuspankin löysä rahapolitiikka ei johda lyhyellä tähtäimellä inflaatioon, vaikka pelkoja tästä onkin esitetty. Lähivuosien inflaation syyt Euroopassa ovat edelleen maailmanmarkkinahintojen nousu ja verojen korotukset. Löysän rahapolitiikan aiheuttamasta mahdollisesta kysyntäinflaatiosta ei ole pelkoa.

Eniten inflaatiota ovat kiihdyttäneet ravinto, asuminen ja liikenne. Näiden ryhmien yhteenlaskettu vaikutus 3,1 prosentin inflaatiosta on 1,8 prosenttiyksikköä eli lähes 60 prosenttia (Kuvio 1).

Kuvion 1 hyödykkeiden ryhmittely perustuu kuluttajahintaindeksin viralliseen luokitukseen. Hyödykkeet ja palvelut voidaan ryhmitellä ja analysoida muullakin tavalla – vaikkapa verojen, energian, asumisen tai ruuan hintojen muutoksen kautta. Näin on tehty kuviossa 2. Kun sitä verrataan kuvioon 1, verojen, elintarvikkeiden ja asumisen hintojen nousun indeksivaikutus tulee selkeämmin esiin. Esimerkiksi energian, alkoholin ja tupakan verottomien hintojen vaikutus oli lähes olematonta kokonaisinflaatioon toukokuussa.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksin 3,1 prosentin vuosimuutoksen jakautuminen pääryhmiin, toukokuu 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Kuvio 2. Kuluttajahintaindeksin 3,1 prosentin vuosimuutoksen jakautuminen, toukokuu 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Verot pääosassa

Hallituksen tekemät välillisten verojen muutokset ovat nostaneet kuluttajahintaindeksiä vuoden aikana reilun yhden prosenttiyksikön (Taulukko 1). Tammikuussa nostettiin makeis- ja virvoitusjuomaveroa, alkoholi- ja tupakkaveroa sekä polttoaineveroa. Autoveroa nostettiin huhtikuun alussa, ja keskihintaisen uuden henkilöauton hinta nousi noin 650 euroa. Ajoneuvovero nousee tämän vuoden aikana reilut 50 euroa eli noin 26 prosenttia. Näiden veronkorotusten inflaatiovaikutus oli laskennallisesti yhteensä 0,76 prosenttiyksikköä.

Taulukko 1. Välillisten verojen muutosten laskennallinen vaikutus

  %-yksikköä
Makeisvero 0,04
Virvoitusjuomavero 0,03
Alkoholivero 0,24
Tupakkavero 0,13
Bensavero 0,05
Dieselvero 0,05
Autovero 0,03
Ajoneuvovero 0,19
Sanoma- ja aikakausilehtien tilausmaksun uusi alv 0,09
Eräiden palvelujen alemman alv-verokannan palautus 0,13
Veikkauksen pelien hintojen korotus 0,08
Yhteensä 1,06

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen alv-prosenttia nostettiin nollasta yhdeksään prosenttiin. Eräiden palvelujen, kuten parturi- ja kampaamomaksujen, määräaikaisesti alennetusta 13 prosentin arvonlisäkannasta palattiin normaaliin 23 prosentin verokantaan tämän vuoden alussa. Nämä arvonlisäverojen korotukset nostivat kuluttajahintaindeksiä laskennallisesti 0,22 prosenttiyksikköä.

Veronmuutoksiin on laskettu tässä myös Veikkauksen pelien vuoden 2011 lokakuussa tapahtuneet hinnankorotukset. Veikkauksen pelien hintojen muutosten yhteenlaskettu inflaatiovaikutus oli 0,08 prosenttiyksikköä.

Toukokuuhun mennessä veronkorotusten inflaatiovaikutuksista oli toteutunut 1,02 prosenttiyksikköä.

Sanomalehtien tilaushintoihin veron korotus on siirtynyt kokonaan, mutta aikakausilehtien tilaushinnoissa alv:n korotus on mennyt hintoihin vain 30 prosentin osalta. Pienpalvelujen alemman alv-tason kokeilun lopetus on mennyt hintoihin noin 90-prosenttisesti. Muilta osin verojen korotukset ovat menneet hintoihin sellaisenaan.

Vuoden 2010 syksystä alkaen verottoman indeksin kehitys (YKHI-KiVe, Kuvio 3) on ollut selvästi hitaampaa kuin verojen vaikutukset sisältävän kuluttajahintaindeksin (KHI). Ilman verojen nousua Suomen inflaatio täyttäisi hyvin Euroopan keskuspankin noin kahden prosentin inflaatiotavoitteen.

Kuvio 3. Kuluttajahintaindeksien vuosimuutos

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.7.2012

Jaa