Maahanmuuttajaryhmien elinoloissa on eroja
- Pitkään maassa asuneilla on korkeampi koulutus ja paremmat elinolot
- Kurditaustaiset kokevat muita ryhmiä useammin yksinäisyyttä
- Terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä on ryhmäkohtaisia eroja
- Kaikki hyvinvointierot eivät palaudu eroihin materiaalisissa elinoloissa
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittajat: Timo M. Kauppinen ja Anu E. Castaneda ovat erikoistutkijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.
Venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien elinolot Suomessa ovat koko väestöä vaatimattomammat, mutta he kokevat elämänlaatunsa varsin hyväksi. Elinolot ovat parhaat venäläistaustaisilla ja puutteellisimmat somalialaistaustaisilla. Työkyvyn ja sosiaalisten suhteiden osalta kurditaustaisten tilanne näyttää heikoimmalta.
Käymme tässä artikkelissa läpi kolmen maahanmuuttajaryhmän elinoloja koskevia tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimasta Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi (Maamu) -tutkimuksesta (ks. tutkimuksesta kertova tietoruutu). Artikkeli perustuu tutkimuksen ensiraportissa (Castaneda ym. 2012) esitettyihin kuvaileviin tuloksiin.
Tutkimuksen taustalla oli tarve saada tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista. Vuodesta 1990 vuoteen 2012 vieraskielisten määrä on kymmenkertaistunut Suomessa (Tilastokeskus 2013), joten maahanmuuttajien elinoloja koskevat kysymykset ovat tulleet vuosi vuodelta keskeisemmiksi.
Maahanmuuttajien elinoloja on mahdollista seurata viranomaisrekistereihin perustuvilla aineistoilla ja niistä muodostetuilla tilastoilla (esim. Nieminen 2003). Näistä aineistoista ei kuitenkaan löydy tietoja esimerkiksi maahanmuuttajien omasta näkemyksestä hyvinvoinnistaan, sosiaalisista suhteista, syrjintäkokemuksista, terveydestä ja elintavoista. Lisäksi eräät tiedot kuten koulutustaso ovat maahanmuuttajilla puutteellisesti rekisteröityjä.
Tarvitaan siis myös haastatteluilla saatavaa tietoa. Koko väestölle suunnatut haastattelututkimukset eivät kuitenkaan sovellu maahanmuuttajien tutkimiseen. Maahanmuuttajavastaajien määrä jää yleensä koko väestön tutkimuksissa niin pieneksi, että johtopäätösten teko maahanmuuttajaväestön tilanteesta on vaikeaa. Lisäksi osallistumisaktiivisuus on usein vähäisintä maahanmuuttajien keskuudessa, sillä muun muassa kielivaikeudet ja tutkimusmaailman vieraus saattavat haitata osallistumista. Maahanmuuttajiin liittyy myös eräitä erityiskysymyksiä kuten syrjintäkokemukset ja maahanmuuttoon tai entisessä kotimaassa asumiseen liittyvät asiat.
Suomen maahanmuuttajaväestön elinoloja on yksittäisiin aihepiireihin keskittyneiden tutkimusten lisäksi selvitetty vuonna 2002 tehdyssä Maahanmuuttajien elinolotutkimuksessa (Pohjanpää ym. 2003; Paananen 2005). Siinä tutkittiin Venäjältä, Virosta, Somaliasta ja Vietnamista Suomeen muuttaneita aikuisia pääkaupunkiseudulla ja venäläisten osalta myös Tampereella ja Turussa. Tutkimuksessa havaittiin virolaisten ja venäläisten elinolot monelta osin paremmiksi kuin vietnamilaisten ja erityisesti somalialaisten. Tämä ilmeni muun muassa koulutustason, työllisyyden ja asumisolojen suhteen. Kaikissa ryhmissä elinolot olivat kuitenkin pääosin vaatimattomammat kuin koko väestössä.
Maamu-tutkimuksessa kartoitettiin maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin tilaa aiempaa perusteellisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi kurdien tutkiminen oli uutta: Suomen venäläis- ja somalialaistaustaisesta väestöstä on jonkin verran aikaisempaa tutkimustietoa, mutta kurditaustaisista varsin vähän. Tutkimuksessa laajennettiin alueellista näkökulmaa ottamalla mukaan useampia kaupunkeja.
Keskitymme tässä artikkelissa Maamu-tutkimuksen elinoloja kuvaaviin tuloksiin siten kuin elinolot tutkimuksessa määriteltiin. Lisäksi esitämme otteita muista tutkimuksen tuloksista. Tulosten kuvaus on tiivistelmä suurella kirjoittajajoukolla tehdyistä erillisistä Maamu-raportin (Castaneda ym. 2012) artikkeleista. Terveystutkimuksessa yleisen käytännön mukaisesti kaikki raportoidut tulokset vakioitiin iän mukaan, joten tulokset eivät johdu somalialais- ja kurditaustaisten ryhmien nuoremmasta ikärakenteesta venäläistaustaisiin tai koko väestöön nähden. Analyyseissä on käytetty vastauskatoa korjaavaa painotusta.
Pitkään maassa asuneilla on korkeampi koulutus ja paremmat elinolot
Maamu-tutkimuksen haastatteluosassa selvitettiin elinolojen ja sosiodemografisten tekijöiden osalta vastaajan koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, taloudellista toimeentuloa, asunnon hallintaperustetta, asumisväljyyttä sekä kotitalouden kokoa ja siviilisäätyä. Tuloksia on koottu oheiseen taulukkoon.
Taulukko 1. Kolmen maahanmuuttajaryhmän ja koko väestön elinolot 18–64-vuotiailla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa vuosina 2010–2012. Luvut ikävakioitu. Prosenttia
| Venäläis- taustaiset |
Somalialais- taustaiset |
Kurdi- taustaiset |
Koko väestö |
|
| Yleissivistävä koulutus | ||||
| Ei lainkaan | 0 | 25 | 13 | 0 |
| Peruskoulu | 23 | 49 | 46 | 32 |
| Lukio | 77 | 26 | 41 | 68 |
| Pääasiallinen toiminta | ||||
| Työssä | 51 | 24 | 39 | 70 |
| Opiskelija | 17 | 24 | 21 | 13 |
| Hoitaa kotitaloutta | 6 | 18 | 6 | 4 |
| Työtön tai lomautettu | 24 | 28 | 28 | 4 |
| Eläkkeellä tai muu | 2 | 6 | 5 | 9 |
| Kotitalouden tulot enintään 850 eur/kk | 20 | 39 | 33 | |
| Koettu toimeentulovaikeus | 23 | 39 | 51 | |
| Asuu omistusasunnossa | 32 | 1 | 12 | |
| Asuu ahtaasti (<1 huone/asukas) | 16 | 65 | 40 | |
| Kotitalouden koko | ||||
| 1 henkilö | 21 | 17 | 20 | 27 |
| 2-5 henkilöä | 77 | 48 | 67 | 72 |
| Yli 5 henkilöä | 1 | 35 | 13 | 1 |
| Siviilisääty ja parisuhde | ||||
| Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa | 49 | 67 | 57 | 40 |
| Avoliitossa | 11 | 1 | 10 | 23 |
| Eronnut tai asumuserossa | 17 | 12 | 7 | 8 |
| Leski | 2 | 3 | 5 | 1 |
| Naimaton | 21 | 17 | 22 | 28 |
Lähde: Castaneda ym. 2012.
Koulutustasoa tarkasteltiin toistaiseksi vain yleissivistävän koulutuksen osalta. Lukion käyneiden osuus oli venäläistaustaisilla jopa suurempi kuin koko väestössä, mutta somalialais- ja kurditaustaiset olivat käyneet koulua selvästi vähemmän. Somalialaistaustaisista naisista yli kolmannes ei ollut käynyt koulua lainkaan. Sukupuolten välinen ero olikin suurin somalialaistaustaisilla, erityisesti 30 vuotta täyttäneiden osalta.
Pääasiallisen toiminnan jakauma poikkesi kaikissa tutkituissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä tutkimuskuntien koko väestöstä. Työssäkäyviä oli vähemmän ja erityisesti työttömiä tai lomautettuja oli enemmän kuin koko väestössä, eniten somalialaistaustaisilla. Somalialaistaustaisista naisista runsas kolmannes hoiti lapsia, muita perheenjäseniä tai omaa kotitaloutta. Venäläistaustaisilla pääasiallisen toiminnan jakauma oli lähimpänä koko väestön jakaumaa, mutta myös heistä työttömiä tai lomautettuja oli noin neljäsosa, kun vastaava osuus koko väestössä oli vain neljä prosenttia.
Taloudellinen toimeentulo oli parhaalla tasolla venäläistaustaisilla. Somalialais- ja kurditaustaisilla sekä pienituloisuus että koetut toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä. Puolet kurditaustaisista koki toimeentulovaikeuksia, venäläistaustaisista alle neljännes. Kaikissa ryhmissä toimeentulo oli kuitenkin koko väestöä heikompaa.
Myös asumisen osalta venäläistaustaisten elinolot olivat lähimpänä koko väestöä. Kolmannes heistä asui omistusasunnossa ja kuudennes asui ahtaasti, kun ahtaasti asumisen kriteerinä käytettiin alle yhtä huonetta asukasta kohden. Somalialaistaustaisista omistusasunnossa ei asunut juuri kukaan ja kurditaustaisistakin varsin harva, ja lähes kaksi kolmannesta somalialaistaustaisista ja huomattava osa myös kurditaustaisista asui ahtaasti. Kaikki ryhmät asuivat ahtaammin ja vähemmän omistusasunnoissa kuin koko väestö keskimäärin.
Ahtaasti asumisen erot selittyvät osittain eroilla kotitalouksien koossa. Kaikissa kolmessa maahanmuuttajataustaisessa ryhmässä oli vähemmän yksin asuvia kuin koko väestössä, erityisesti naisilla yksin asuminen oli harvinaisempaa. Lisäksi kurdi- ja erityisesti somalialaistaustaisista selvästi suurempi osuus kuin koko väestöstä eli suurissa, yli viiden hengen kotitalouksissa. Kaikissa ryhmissä virallisissa parisuhteissa elävien osuus oli suurempi kuin koko väestössä, suurimmillaan osuus oli somalialaistaustaisilla.
Kauan Suomessa asuneilla on ollut enemmän aikaa kuroa kiinni eroja kantaväestöön, mikä näkyy myös Maamu-tutkimuksen tuloksissa. Sekä somalialais- että kurditaustaisten keskuudessa kauemmin Suomessa asuneet olivat useammin työssäkäyviä sekä lukion suorittaneita. Kurditaustaisilla myös taloudellinen toimeentulo oli parempaa ja omistusasunnossa asuttiin useammin, jos Suomessa oli asuttu jo pidemmän aikaa. Venäläistaustaisilla puolestaan ahtaasti asuminen oli harvinaisempaa kauemmin Suomessa asuneilla.
Pidemmän koulutuksen saaneiden elinolot olivat kaikissa ryhmissä joltain osin parempia kuin vähemmän koulutetuilla. Somalialais- ja kurditaustaisilla vähintään lukiotasoisen koulutuksen saaneet olivat useammin työssäkäyviä ja kokivat vähemmän toimeentulo-ongelmia. Venäläistaustaisilla koulutetuimmat asuivat muita useammin omistusasunnossa.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 9.12.2013