Usein kysytyt kysymykset

Siirry suoraan Henkilötiedonkeruut , Yritystiedonkeruut

Henkilötiedonkeruut

  • Miksi minut on valittu tutkimukseen?

    Kaikkien suomalaisten haastatteleminen olisi erittäin kallista ja hankalaa. Siksi tutkimukseen on valittu tieteellisen perustein satunnaisesti ihmisiä, jolloin sinä edustat laajaa joukkoa suomalaisista esimerkiksi ikäsi tai asuinpaikkasi perusteella.

  • Mistä Tilastokeskus on saanut yhteystietoni?

    Tilastokeskus saa tutkimukseen valittujen henkilöiden yhteystiedot Suomen väestöä koskevasta tietojärjestelmästä ja puhelinnumerot operaattoreilta.

    Tilastokeskuksella on oikeus saada kyselytutkimuksia varten myös niiden henkilöiden yhteystiedot, jotka ovat kieltäneet tietojensa luovuttamisen suoramarkkinointitarkoituksiin.

  • Miksi minun pitäisi osallistua?

    Olemme kiinnostuneita kokemuksistasi ja mielipiteistäsi, sillä olet alueesi ja ikäryhmäsi edustaja tutkimuksessa. Haluamme varmistua, että kaikki väestöryhmät tulevat kuulluksi tutkimuksessa.

    Jokainen vastaus parantaa keräämiemme tietojen luotettavuutta. Näin varmistamme, että tutkimusten tulokset ja niistä laaditut tilastot ovat korkealuokkaisia ja antavat oikean kuvan tutkittavasta aiheesta.

  • Voitteko valita jonkun muun vastaamaan minun sijastani?

    Emme voi. Tilastollisista syistä johtuen emme voi korvata sinua toisella henkilöllä.

  • Kyselyn aihe ei koske minua, tarvitseeko minun vastata?

    Vastauksesi ovat tärkeitä, vaikka sinulla ei olisi kokemuksia tutkittavasta aiheesta.

    Esimerkiksi työvoimatutkimuksessa on tärkeää saada tietoa sekä työssä olevista, työttömistä että työvoiman ulkopuolella olevista. Vastaavasti aikuiskoulutustutkimuksessa on tärkeää tietää myös, kuinka moni ei ole osallistunut aikuiskoulutukseen.

  • Onko tutkimukseen osallistuminen pakollista?

    Osallistuminen on vapaaehtoista. Tietojen oikeellisuuden takaamiseksi osallistumisesi on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

  • Mistä tiedän, että vastaukseni säilyvät luottamuksellisina?

    Kaikki tutkimuksessa antamasi tiedot ovat luottamuksellisia. Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen.

    Tulokset julkaistaan taulukoina ja kuvioina, joista ei voi erottaa yksittäisen henkilön antamia vastauksia.

    Tilastokeskuksen ulkopuolelle toimitettavista aineistoista poistetaan kaikki vastaajia koskevat tunnistetiedot.

  • Miten vastaan haastattelututkimuksessa?

    Useimmissa tutkimuksissa haastatteluun ei tarvitse valmistautua ennakkoon, eikä osallistuminen edellytä mitään erityisiä tietoja tai taitoja.

    Haastattelussa haastattelija esittää sinulle kysymyksiä, ja usein voit valita vastauksen valmiista vaihtoehdoista. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia.

  • Voiko haastattelun tehdä jossain muualla kuin kotonani?

    Kyllä voi. Haastattelu voidaan tehdä jossain muussa rauhallisessa paikassa, esimerkiksi kirjastossa tai kahvilassa.

  • Mistä tiedän, että tiedonkeruu on Tilastokeskuksen tekemä?

    Tilastokeskus lähettää tutkimukseen valituille ennalta kirjeen, jossa kerrotaan, mitä tietoja kerätään, miten niitä kerätään ja mihin tietoja käytetään.

    Haastattelututkimuksissa tilastohaastattelija ottaa kirjeen lähettämisen jälkeen sinuun yhteyttä tehdäkseen haastattelun tai sopiakseen haastatteluajasta. Hän esittelee itsensä sekä tutkimuksen, jota haastattelu koskee.

    Jos kyseessä on kasvokkain tehtävä haastattelu, tunnistat haastattelijan Tilastokeskuksen henkilökortista.

  • Mistä saan lisätietoa tilastosta tai tutkimuksesta?

    Lisätietoa saat tilaston tai tutkimuksen yhteyshenkilöiltä. Saamasi kirjeen lopussa on heidän yhteystietonsa. Tiedot löydät myös tilasto- tai tutkimuskohtaisilta verkkosivuiltamme.

  • Miksi kyselytutkimuksia tehdään?

    Tilastokeskus kerää tietoa tilastojen ja yhteiskuntaa koskevien tutkimusten laatimista varten.

    Ihmisiltä kysytään tietoja ja mielipiteitä sellaisista aiheista, joista ei ole saatavissa tietoja hallinnollisesta aineistoista ja rekistereistä. Tällaisia aihealueita ovat muun muassa ajankäyttö, työolot ja kotitalouksien kulutus.

  • Miten Tilastokeskus kerää tietoa?

    Tilastokeskus kerää tietoa haastattelemalla ihmisiä kasvokkain tai puhelimitse. Tietoa kerätään myös posti- ja verkkokyselyillä.

    Tiedonkeruutapa vaihtelee tilastosta ja tutkimuksen aiheesta riippuen. Joissakin tiedonkeruissa vastaaja voi valita itselleen parhaiten sopivan vastaamistavan, esimerkiksi puhelinhaastattelun tai verkossa vastaamisen väliltä.

    Lisätietoa tiedonkeruumenetelmistä

  • Mihin antamiani tietoja käytetään?

    Kerätyn tiedon perusteella laaditaan tilastoja ja tutkimuksia, joita hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi kunnissa tietoja käytetään päiväkoti-, terveys- ja vanhuspalvelujen suunnittelussa. Tietoja tarvitaan myös tehtyjen päätösten vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa.

    Tilastoja ja tutkimuksia hyödyntävät hallinto, talouselämä, tutkijat, tiedotusvälineet, yritykset ja yhteisöt sekä yksityiset henkilöt.

Yritystiedonkeruut

  • Onko kysely lakisääteinen ja pakollinen? Kenellä on tiedonantovelvollisuus?

    Yrityksillä on velvollisuus antaa tietoa tilastolaissa erikseen määritellyissä asioissa. Kyselyn lakisääteisyys käy ilmi saatekirjeestä. Luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi kaikkien yritysten tiedot ovat tärkeitä. Vapautusta vastaamisesta on haettava kirjallisesti. Hakemus on osoitettava Tilastokeskuksen kirjaamoon.

  • Miksi laki velvoittaa vastaamaan?

    Tilastolain vastaamisvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa luotettavan tilastotiedon saanti.

    Tilastolain tarkoituksena on luoda edellytykset tehokkaalle ja yhtenäiselle tilastotoimelle, joka ottaa huomioon niin kansalliset kuin kansainväliset tietotarpeet. EU:n tilastosäädöksien mukaan Tilastokeskus on velvollinen tuottamaan tilastotietoja Suomesta yhteiskunnallista päätöksentekoa ja suunnittelua varten sekä kansainväliseen tilastoyhteistyöhön liittyvien velvoitteiden toteuttamiseksi.

  • Kerättävät tiedot ovat luottamuksellisia. Voitteko taata tietojen salassa pysymisen?

    Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Kerättyjä tietoja käytetään tilastojen tuottamiseen. Julkaistavissa tilastoissa yksittäisen tiedonantajan tiedot eivät ole tunnistettavissa. Yksittäisen tiedonantajan tietoja ei luovuteta muille viranomaisille, mutta aineistoja voidaan käyttää tutkimustyössä. Tällöinkin aineistot on muokattu siten, että yksittäinen tiedonantaja ei ole tunnistettavissa.

  • Mitä vastaaja saa palautteena? Mitä suoraa hyötyä minulle on osallistumisesta ja tilastoista?

    Tiedonantovelvolliset vastaajat saavat palautetietoa kerätyistä tilastotiedoista. Palautetietona on esimerkiksi vertailutietoa oman yrityksen tuloksista suhteessa muihin toimialan tai alueen yrityksiin. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat myös tiedonantajien omia tietotarpeita. Mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tarkasti annetut tiedot ovat siis kaikkien etu.

  • Millaista tietoa kysytään?

    Kysyttävät tiedot ovat tilastojen laatimisen kannalta välttämättömiä tietoja, joita ei ole saatavissa valmiina hallinnollisista rekistereistä tai muista lähteistä.

  • Mitä teette kerättävällä tiedolla? Mihin vastauksia käytetään?

    Kerättävät tiedot muodostavat tilastotuotannon perusaineiston. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat päätöksentekoa, luovat edellytyksiä tutkimukselle sekä auttavat muodostamaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta. Yhdellä tiedonkeruulla voidaan tuottaa tietoa useaan eri tilastoon.

  • Missä tulokset julkaistaan?

    Tiedonkeruun tuloksiin pääsee tutustumaan suoraan kunkin yksittäisen tiedonkeruun sivulta. Tilastot julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla Tilastot-osiossa. Lisäksi Tilastokeskus tarjoaa räätälöityjä selvityksiä, tilastoaineistoja ja tutkimuspalveluja, joista lisätietoja löytyy verkkopalvelun Tuotteet ja palvelut -osiosta.

  • Toimitan muille viranomaisille vastaavia tietoja. Miksi ette voi käyttää niitä?

    Tilastojen laadinnassa käytetään aina ensi sijassa hyväksi jo muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Suoralla tiedonkeruulla kerätään tilastojen laatimisen kannalta ainoastaan sellaiset välttämättömät tiedot, joita ei ole muuta kautta saatavissa. Jos olette varma, että toimitatte muille viranomaiselle aivan vastaavia tietoja vastaavalla aikataululla, niin toivomme, että ottaisitte yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin.

  • Miksi olemme mukana monessa tutkimuksessa?

    Tutkimuksessa mukana olevat kohderyhmät määräytyvät tutkimuksen tavoitteiden pohjalta. Esimerkiksi toimialojensa isoimmat yritykset ovat usein mukana monessa tutkimuksessa, jotta toimialoittainen kattavuus on riittävä. Samoin kunnat ja oppilaitokset ovat mukana monissa erilaisissa tutkimuksissa.

  • Mitä, jos minulla ei ole aikaa vastata?

    Kyselytutkimuksissa vastaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jolloin tarvittaessa kyselylomaketta voi täydentää ennen tietojen lopullista lähettämistä. Vastaamiseen kuluvaa aikaa voi lyhentää tutustumalla huolellisesti lähetettyyn ohjeistukseen. Tiedonkeruun aikataulu löytyy tiedonkeruun omilta sivuilta.

  • Voimmeko saada lisäaikaa, koska tiedonantaja on lomalla tai muuten estynyt vastaamaan?

    Kannattaa ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen ja neuvotella tapauskohtaisesti, onko lisäaikaa mahdollista saada.

  • Miten löydän lisätietoa tekemistänne kyselyistä ja haastatteluista?

    Tilastokeskuksen tiedonkeruut on koottu tälle sivustolle. Tiedonkeruista kerrotaan sivustolla yleisesti, ja lisäksi jokaisella tiedonkeruulla on omat sivunsa, joista löytyy tiedonkeruun kuvaus, tarkemmat ohjeet vastaamiseen, yhteystiedot sekä tarvittavaa muuta lisämateriaalia. Tiedonkeruita voi valita aakkosellisen listan lisäksi vastaajan, aihealueen ja ajankohdan mukaan. Lisätietoja saa myös saatekirjeessä ja tiedonkeruun sivuilla mainituilta yhteyshenkilöiltä.

  • Kuinka mukana olevat yritykset valitaan? Voitteko kysyä joltain toiselta yritykseltä?

    Useimmissa menetelmissä tiedonantajan vaihtaminen kesken tutkimuksen ei käytännössä ole mahdollista.

    Tilastotutkimuksen tavoitteet määräävät, mistä kohderyhmästä ollaan kiinnostuneita. Yleensä käytetään otantaa kokonaistutkimuksen asemasta kustannusten säästämiseksi ja vastausrasitteen vähentämiseksi. Otantatutkimuksissa vastaajat poimitaan useimmiten satunnaisesti, mutta poimintatodennäköisyys voi vaihdella. Yritystilastoissa isoimpien yritysten todennäköisyys päätyä vastaajaksi on yleensä suurempi kuin pienten yritysten. Käytettävän otantamenetelmän valintaan vaikuttavat mm. tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa ja kustannukset.

  • Kuinka voin varmistua, että tietojen kerääjänä on nimenomaan Tilastokeskus eikä esimerkiksi jokin kaupallinen yritys?

    Tilastokeskuksen tekemissä tiedonkeruissa kuhunkin vastaajaan otetaan aina yhteyttä kirjallisesti tutkimuksen ohjeistamiseksi. Vastaajille selostetaan mm. kerättävien tietojen käyttötarkoitus, käytettävät menettelytavat, tiedonantovelvollisuus perusteluineen sekä muut tarpeelliset tietojen antamiseen vaikuttavat seikat.

  • Haluaisin vastata kyselyihinne internetissä, onko tämä mahdollista?

    Suureen osaan tiedonkeruista on mahdollista vastata internetissä. Vastausmahdollisuuksista kerrotaan tiedonkeruun kotisivulla.

  • Yritykseni pitäisi vastata kyselyynne, mutta olen hukannut vastauslomakkeen. Kuinka löydän lomakkeet ja ohjeet?

    Kunkin tiedonkeruun kotisivulle on koottu ohjeet vastaamiseen sekä mahdollista muuta tukiaineistoa. Tarvittaessa keruun yhteyshenkilöt auttavat ongelmissa.

  • Mistä saan tietää, missä tiedonkeruissa yritykseni on mukana?

    Tilastokeskus tarjoaa yrityksille palvelua (linkki Lisäpalvelut yrityksille -sivulle), josta voi tarkistaa, missä Tilastokeskuksen tiedonkeruissa yritys on mukana.

    Palvelussa kerrotaan muun muassa tulevista tiedonkeruista ja niiden ajankohdista. Tiedottamalla yrityksille mahdollisimman nopeasti etukäteen tiedonkeruista ja niissä tapahtuvista muutoksista pyritään helpottamaan tiedonkeruisiin valmistautumista ja vastaamista. Palveluun voi tilata käyttäjätunnukset.

  • Voitteko poistaa yritykseni tutkimuksesta?

    Tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta on säädetty tilastolain 8. pykälässä (Finlex). Vapautusta tiedonantovelvollisuudesta tulee hakea kirjallisesti.

    Tiedonantovelvollinen voidaan vapauttaa tiedonantovelvollisuudestaan joko kokonaan tai osittain. Vapauttamista harkittaessa on otettava huomioon sekä tiedonantajan mahdollisuudet antaa kyseiset tiedot että tietojen merkitys tilastojen laadinnassa ja hyödyntämisessä. Tiedonantajalle aiheutuva kohtuuton haitta tarkoittaa tiedonantajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapauttamisen perusteena voi esimerkiksi olla konkurssi, kirjanpitoaineiston tuhoutuminen tai se, että yrittäjä on juuri aloittanut toimintansa.

  • Saamme teiltä aika ajoin postia henkilölle, joka ei ole enää organisaatiomme palveluksessa. Kuinka voimme ilmoittaa muuttuneet tiedot?

    Tutkimusten ja kyselyiden osalta helpoiten muuttuneiden tietojen ilmoittaminen onnistuu ottamalla yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin, joiden tiedot löytyvät saatekirjeestä ja tiedonkeruun omilta sivuilta. Mikäli muuttuneet tiedot koskevat Tilastokeskuksen julkaisuja tai muita tuotteita, onnistuu osoite- ja muiden asiakastietojen muuttaminen myös verkossa olevalla lomakkeella.

  • Tilikauteni päättyy vasta tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Kuinka tämä vaikuttaa?

    Tiedonkeruun ohjeissa on kerrottu, miten tulisi toimia tilikauden päättyessä tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Useissa kyselyissä tietoja kysytään siltä tilikaudelta, joka päättyy lomakkeella mainitun tilastovuoden aikana. Toisinaan tiedot kerätään kalenterivuodelta eikä tilikaudelta. Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä kyseisen tiedonkeruun yhteyshenkilöön.