Suomi on yksi maailman johtavista rekisterimaista – meillä on julkisella sektorilla laadukkaat rekisterit, joissa on kattavaa tietoa suomalaisten elämästä syntymästä kuolemaan. Kaikkea tiedontuotannossa tarvittavaa dataa emme kuitenkaan ainakaan vielä saa rekistereistä tai muista tietolähteistä, vaan täydennämme niistä saatavia tietoja tilastokyselyjen avulla.
Otospohjaisten kyselyiden luotettavuus on kuitenkin vaakalaudalla, koska ihmiset eivät enää vastaa jatkuvasti lisääntyviin tiedusteluihin. Tilastojen tekijöille tämä ongelma on arkipäivää.
Esimerkiksi Suomen virallinen työllisyys- ja työttömyysaste perustuvat työvoimatutkimukseen, jonka vastausaste on vajonnut nuoremmissa ikäryhmissä kymmenessä vuodessa 80 prosentista noin 35 prosenttiin. Kyselyiden perusteella tuotettavan yhteiskunnallisen tilanne- ja seurantatiedon laatu heikkenee, eivätkä ne enää edusta kaikkia suomalaisia.
Vastausasteiden laskun merkittäväksi syyksi on kansainvälisestikin todettu vaikeus tavoittaa otokseen kuuluvia henkilöitä. Ihmiset eivät enää vastaa tuntemattomista numeroista tuleviin soittoihin, ja entistä useammat muuttavat oman puhelinnumeronsa salaiseksi.
Luotettavan tiedon tuottamisessa on tärkeää, että tieto kuvaa tasapuolisesti suomalaista yhteiskuntaa ja sen eri osa-alueita ja väestöryhmiä. Riittävän vastaajamäärän varmistaminen tilastoihin on suomalaisen luottamusyhteiskunnan yhteinen haaste – ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisiä toimia.
Tilastokeskus on tehnyt yhteistyötä Kelan kanssa Kelalla olevien yhteystietojen hyödyntämisessä vastaajien tavoittelussa. Keväällä tehdyn lakiuudistuksen jälkeen Tilastokeskus sai käyttöönsä Kelan rekistereissä olevien henkilöiden yhteystiedot, joita on käytetty tänä vuonna jo muutamissa kyselyissä.
Ensimmäiset kokemukset ovat olleet erittäin lupaavia. Haastattelijoiden työaikaa on kulunut vähemmän yhteystietojen etsimiseen ja yhteystiedot on saatu myös sellaisille ryhmille, joille niitä on ollut aiemmin vaikea löytää.
Myös vastausosuudet ovat näissä kyselyissä nousseet. Hyvien kokemusten myötä Kelan yhteystietojen käyttöä laajennetaan vielä tämän vuoden aikana uusiin kyselyihin.
Tällainen viranomaisten välinen yhteistyö on erinomainen alku, mutta tietojen hyödyntäminen voisi olla paljon laajamittaisempaa. Tällä hetkellä eri viranomaiset tallentavat yhteystiedot omiin järjestelmiinsä ja kansalaiset tallentavat tietojaan useaan eri paikkaan.
Olemme tarjonneet yhdeksi vaihtoehdoksi viranomaisten käytössä olevaa yhteystietorekisteriä, jossa ylläpidettäisiin suomalaisten ajantasaiset yhteystiedot.
Yhteiseen rekisteriin perustuva tietojen parempi hallinta säästäisi vaivaa sekä kansalaisilta että viranomaisilta. Kansalaisille se mahdollistaisi esimerkiksi yhteystietojen muuttuessa tiedon tallentamisen ainoastaan yhteen paikkaan. Viranomaisille se tuottaisi kustannussäästöjä ja tehostaisi kansalaisten tavoittelua.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalveluiden ylijohtaja.
Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.
Elämme aikoja, jolloin totuutta on puolustettava näkyvästi. Vastuullamme on huolehtia demokratiaa palvelevan tilastotuotannon elinehdoista: luottamuksesta ja puolueettomuudesta.
Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtionhallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannustehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteritietoja ja muita hallinnollisia tietoaineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilastoekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.
Vuoden vaihteesta alkaen palvelujen tuottajahintaindeksi on kattanut neljä uutta toimialaa. Kehittämistä riittää jatkossakin: esimerkiksi markkinoille syntyvät uudenlaiset palvelut haastavat hintatilastointia.
Tilastotieto pyrkii objektiiviseen totuuteen. Toisaalta tilastojen tekemiseen sisältyy myös taiteesta tuttuja piirteitä, sillä kaikki ei ole tilastointimenetelmin laskettavissa.
Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilastotuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterinpitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tietovarantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannussäästöjä ja tuottavuusloikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.
Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
Laadukas tieto on kuin design-tuote: se on kestävää, monikäyttöistä ja ajassa merkityksensä säilyttävää.
