Olen joskus tullut sanoneeksi Tilastokeskuksen henkilöstölle, että Tilastokeskus voi hyvinkin olla maailman paras laatuaan. Ajattelin väitteen ennemminkin henkilöstöä motivoivaksi heitoksi, kunnes väitteelle löytyi katetta.
Maailmanpankki nimittäin julkaisi arvionsa 186 valtion tilastojärjestelmän toimivuudesta, ja Suomen tilastojärjestelmä – toden totta – ylsi vertailussa ykkössijalle.
Maailman pankin indikaattoreita ei ehkä kannata pitää tieteellisesti perusteltuna faktana, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muukin saamamme kansainvälinen ja kotimainen palaute.
Ehkäpä analyysiin voi siis uskoa.
Löydän kolme perustetta Suomen menestykselle. Arvioni perustuvat kansainvälisessä yhteistyössä tekemiini havaintoihin eri maiden tilastovirastojen ja niiden toimintatapojen välillä.
1. Suomessa onnistutaan yhteistyössä monella tasolla
Suomessa virallisia tilastoja tuottaa Tilastokeskuksen lisäksi yli kymmenen muuta organisaatiota. Olemme rakentaneet tilastojärjestelmää yhteistyössä näiden sekä rekistereitä pitävien virastojen kanssa. Näin ollen saatavillamme on laadukkaat perusrekisterit, joiden tietojen hyödyntäminen onnistuu monin paikoin hyvin yli organisaatiorajojen.
Myös poliittiset päättäjät ovat Suomessa ymmärtäneet puolueettoman ja luotettavan tilastotuotannon merkityksen ja lainsäädännöllä mahdollistaneet tilastoinnin järkevän kehittämisen ja esimerkiksi rekistereihin pohjautuvan tietotuotannon. Emme joudu kysymään tilastoja varten kansalaisilta ja yrityksiltä asioita, jotka jo tiedämme.
Meidän ei myöskään tarvitse olla huolissamme, että joku yrittäisi puuttua tiedontuotantoomme. Kaikissa maissa puolueeton tilastotoiminta ei ole mikään itsestäänselvyys.
2. Asiakaslähtöinen toiminta
Laadukkaiden tilastojen lisäksi Suomessa räätälöidään asiakastarpeisiin vastaavia tilastoja ja tietotuotantoa esimerkiksi tutkimuksen polttoaineeksi tai päätöksenteon tietopohjaksi.
Tilastovirastoamme voi siten hyvällä omatunnolla kutsua kansainväliseksi edelläkävijäksi asiakastarpeita huomioivassa tietotuotannossa. Monessa kehittyneessäkin maassa tällainen toiminta on aloittamatta tai vasta alkutekijöissään.
Asiakaslähtöisyydenkin taustalla on edellä mainittu hyvä yhteistyö ja tiivis vuoropuhelu sekä asiakkaiden että rekisterinpitäjien kanssa. Kattavien tietovarantojemme pohjalta voimme kasvattaa tietovarallisuudesta Suomelle vielä nykyistäkin suuremman kilpailuedun.
3. Tietoalan huippuosaaminen ja -osaajat
Kolme vuotta Tilastokeskuksessa on vakuuttanut minut siitä, että Tilastokeskuksessa on töissä maailmanmitan huippuosaajia. He todellakin tuntevat Suomen tietovarannot mahdollisuuksineen mutta ovat myös haluttuja asiantuntijoita kansainvälisessä yhteistyössä. Varmaan jokseenkin joka päivä joku tilastokeskuslaisista on maailmalla kouluttamassa tai konsultointitehtävissä.
Lisäksi tiedontuotantoa kehitetään Suomessa systemaattisesti. Otamme käyttöön uusia menetelmiä ja tietolähteitä, jotka mahdollistavat uudenlaisten tietosisältöjen tuotannon esimerkiksi kokeellisten tilastojen muodossa tai nopeuttavat ja tehostavat tiedontuotantoprosessia.
Pidämme näitä seikkoja monesti itsestäänselvyytenä. Ei kannattaisi, sillä kansainvälisesti katsoen olemme todella yksi maailman parhaista. Ehkä tosiaan jopa paras.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen pääjohtaja.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
