Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.
Nuorten ja etenkin ulkomaalaistaustaisten tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt ovat olleet viime aikoina paljon esillä eri medioissa. Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta löytyy tietoa selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä iän ja syntyperän mukaan, mutta vain koko Suomen tasolla.
Tarkastelen ulkomaalaistaustaisten osuuden kehitystä alle 18-vuotiaiden tekemissä ryöstö- ja pahoinpitelyrikoksissa yli 150 000 asukkaan kaupungeissa. Pelkissä ryöstörikoksissa ulkomaalaistaustaisten määrät jäävät kaupunkitasolla oikeastaan Helsinkiä lukuun ottamatta niin pieniksi, että pari-kolme tapausta lisää voi aiheuttaa kymmenien prosenttien muutoksen.
Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. En erottele tässä sitä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla.
Selvitettyyn rikokseen syylliseksi epäillyllä tarkoitetaan poliisin selvittämäksi merkitsemään rikokseen epäiltyä. Sama henkilö voi olla vuoden aikana epäiltynä useammasta samanlaisesta tai erilaisesta rikoksesta.
Selvitetyt rikokset tilastoidaan selvitysvuoden ja rikosilmoitukset ilmoitusvuoden mukaan. Teko on siten voinut tapahtua jopa useitakin vuosia rikosilmoitusta aiemmin. Yleensä pahoinpitelyt ja ryöstöt kuitenkin ilmoitetaan poliisille kohtalaisen nopeasti.
Ulkomaalaistaustaisten osuus selvitetyistä rikoksista kasvanut isoissa kaupungeissa
Kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä ulkomaalaistaustaisia nuoria kaupunkitasolla, määrät jäävät Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta pieniksi, alle sataan epäiltyyn vuodessa. Vähäisetkin muutokset epäiltyjen määrissä näkyvät tällöin huomattavina prosenttimuutoksina.
Toisaalta tilastoissa sama henkilö voi myös olla epäiltynä useamman kerran, joten muutaman tekijän joukko saattaa aiheuttaa suuriakin vuosimuutoksia.
Kuten kuvioista 1 ja 2 nähdään, ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden tekemissä pahoinpitelyissä ja ryöstöissä vaihtelee aika paljon vuosittain. Selkeintä kasvu on ollut jo pidempään Helsingissä ja Espoossa sekä viime vuosina Turussa ja Tampereella.
Toisaalta esimerkiksi Vantaalla ja Helsingissä tapahtuneissa pahoinpitelyissä ja ryöstöissä ulkomaalaistaustaisten osuus on jopa pienentynyt parina viime vuotena. Näin siitäkin huolimatta, että Vantaalla epäiltyjen ulkomaalaistaustaisten määrä itse asiassa kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä 63 epäillystä 84 epäiltyyn.
Myös Espoossa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä kasvoi edellisvuodesta, vaikka heidän osuutensa pieneni.
Kuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten osuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto
Turun, Tampereen ja Oulun kohdalla ei voi puhua pitkään jatkuneista trendeistä. Turussa ja Oulussa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus oli selkeästi alhaisempi vuosina 2014–19 verrattuna vuosiin 2013 tai 2020. Turussa ulkomaalaistaustaisten osuus oli noin 40 prosenttia vuonna 2006, mutta laski noin 16 prosenttiin 2014 nousten taas noin 38 prosenttiin vuonna 2022. Tampereella osuus on noussut runsaasta 7 prosentista vajaaseen 38 prosenttiin.
Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaisten osuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto
Osuus rikosilmoituksissa noussut Espoossa ja Vantaalla
Rikosilmoitusten osalta tilanne näyttää melko samanlaiselta kuin selvitetyissä rikoksissa. Tietoa ilmoitetuista rikoksista on saatavilla tätä kirjoitettaessa vuoden 2023 osalta tammi-syyskuulta.
Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus rikosilmoituksissa näyttäisi tänä vuonna kääntyneen jyrkempään nousuun Espoossa ja Vantaalla, kun taas osuus selvitetyissä tapauksissa oli molemmissa kaupungissa hieman laskussa vuonna 2022. Vuonna 2022 Espoossa ilmoitettiin 226 ulkomaalaistaustaisen tekemäksi epäiltyä pahoinpitelyä tai ryöstöä, vuoden 2023 tammi-syyskuussa luku oli jo 260. (Kuvio 3)
Helsingissä epäiltyjen osuus selvitetyissä ja ilmoitetuissa rikoksissa oli suurimmillaan vuonna 2020 ja on sen jälkeen hieman pienentynyt.
Kuvio 3. Ulkomaalaistaustaisten osuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto.
Ulkomaalaistaustaisten osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä on Turussa, Tampereella ja Oulussa vähentynyt vuodesta 2022. Taso on kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2006. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut niin suoraviivaista kuin pääkaupunkiseudulla. (Kuvio 4)
Kuvio 4. Ulkomaalaistaustaisten osuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto.
Espoossa ulkomaalaistaustaisten nuorten määrä kasvanut nopeammin kuin osuus rikoksista
Ulkomaalaistaustaisten nuorten rikokset ovat lisääntyneet Espoossa viime vuosina, mutta vielä enemmän on kasvanut heidän osuutensa alle 18-vuotiaasta väestöstä kaupungissa. Vuonna 2006 se oli 6,8 prosenttia, vuonna 2022 jo 24,9 prosenttia.
Vuonna 2006 Espoossa tilastoiduista nuorten tekemistä selvitetyistä pahoinpitelyistä ja ryöstöistä 37 prosentissa tekijöinä oli tuo vajaan 7 prosentin ulkomaalaistaustaisen osuus nuorista. Vuoden 2023 tammi-syyskuussa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä oli kasvanut 57,4 prosenttiin eli noin 1,6 kertaistunut. Samassa ajassa ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus Espoon alle 18-vuotiaista on noussut neljännekseen eli noin 3,7 kertaiseksi.
Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on siis kasvanut suhteessa enemmän kuin heidän osuutensa epäillyistä. Tämä päätelmä on toki hieman yksinkertaistettu muun muassa siitä syystä, että vaikkapa turkulaisen tai saksalaisen nuoren Espoossa tekemä rikos tilastoidaan Espooseen siitä huolimatta, että kyseinen nuori ei kuulu Espoon väestöön.
Espoon esimerkkiä jatkaen yksi ulkomaalaistaustainen on tarkastelujaksolla ollut epäiltynä keskimäärin 1,2–2,1 selvitetystä rikoksesta vuodessa. Vuonna 2022 luku oli 1,5. Suomalaistaustaisilla epäillyillä luvut vaihtelevat 1,2–1,7 selvitetyn rikoksen välillä.
Kun jaamme vuoden 2023 tammi-syyskuun aikana ulkomaalaistaustaisten tekemiksi ilmoitettujen rikosten määrän (260) Espoossa 1,5:llä, saamme noin 170 eri epäiltyä. Espoossa asuu 16 600 alle 18-vuotiasta ulkomaalaistaustaista, joten noin yksi prosentti espoolaisista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä oli epäiltynä pahoinpitelystä tai ryöstöstä.
Osuus vaihtelee hieman vuodesta toiseen noin 0,7:n ja 1,1 prosentin välillä. Vastaavalla laskutoimituksella voidaan laskea suomalaistaustaisten osuudeksi runsaat 0,3 prosenttia.
Yksi syy ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuuden kasvuun on se, että heidän osuutensa väestössä on kasvanut. Rikokset tilastoidaan tapahtumakunnan mukaan, ja rikoksia tapahtuu eniten siellä, missä ihmiset liikkuvat.
Vuonna 2006 ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaista oli Helsingissä vajaat 12 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa alle 10 prosenttia. Vuonna 2022 vastaava osuus oli Vantaalla yli 31 prosentin ja Espoossa, Helsingissä ja Turussa 20 ja 25 prosentin välillä. (Kuvio 5)
Kuvio 5. Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä 2006–2022
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto
Myönteinen kehitys katkesi vuonna 2018
Koko Suomen tasolla ulkomaalaistaustaisten alle 18-vuotiaiden väestöön suhteutettu epäiltyjen määrä pieneni käytännössä koko 2000-luvun vuoteen 2018 asti. Myös suomalaistaustaisilla nuorilla kehitys oli myönteinen, kunnes vuonna 2019 yleinen myönteinen kehitys katkesi ja rikosten määrä kääntyi kasvuun.
Selvitettyihin rikoksiin epäillyt tilastoidaan rikoksen selvitysvuoden, ei tapahtumavuoden mukaan. Alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyjen ja ryöstöjen käsittely on poliisissa kestänyt viime vuosina noin sata päivää.
Käsittelyajan perusteella käänteen voi päätellä tapahtuneen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Rikostilastot eivät kerro kehityksen syitä, mutta todennäköisesti taustalla ei ole mikään yksi yksittäinen syy vaan monta eri asiaa.
Kuten alussa totesin, tietoa selvitettyihin rikoksiin epäiltyjen iästä ja syntyperästä on jo pidempään ollut Tilastokeskuksen avoimessa tietokannassa koko Suomen tasolla. Kansalaisuuksittain tietoa on hyvinvointialueen tarkkuudella.
Syntyperätietoa ei ole suunnitelmissa julkistaa kuntatasolla tulevaisuudessakaan – muun muassa siitä syystä että, todella monessa kunnassa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä on erittäin pieni.
Tilastoja tarkastellessa on hyvä muistaa, että kaikki rikosilmoitukset eivät johda syyttäjän syyttämispäätökseen eivätkä kaikki selvitetyt rikokset tuomioon.
Kimmo Haapakangas työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa ja vastaa rikos- ja pakkokeinotilastosta.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
