Päätuloksia julkaisusta "Aikuisopiskelu Suomessa. Aikuiskoulutustutkimus 1995"

Aikuiskoulutustutkimus 1995 oli kolmas Tilastokeskuksen aikuiskoulutukseen osallistumista kartoittava tutkimus. Se toteutettiin opetusministeriön ja Tilastokeskuksen yhteishankkeena. Myös työministeriö on osallistunut aineiston keruun rahoittamiseen.

Tutkimuksen perusjoukkona ovat 18 - 64-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Otoksen muodostivat satunnaisotannalla poimitut yhteensä 5 005 Suomessa henkikirjoilla olevaa 18 - 64-vuotiasta henkilöä. Aineisto kerättiin vuoden 1995 syys - joulukuun aikana käyntihaastatteluina. Haastatteluja saatiin 4 107 ja vastausprosentti oli 82.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen

Lähes puolet aikuisista osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn ja organisoituun koulutukseen osallistui vuonna 1995 1,6 miljoonaa 18-64-vuotiasta. Jos lasketaan mukaan myös ne aikuiset, jotka olivat olleet etupäässä nuoria varten suunnitellussa koulutuksessa, määrä nousee 1,8 miljoonaan 18-64-vuotiaaseen, mikä on 56 prosenttia tämänikäisistä. Kun mukaan lasketaan vielä itseopiskelua harjoittaneet aikuiset, saadaan koulutuksessa olleiden tai opiskelleiden aikuisten luvuksi kaksi miljoonaa eli 63 prosenttia 18-64-vuotiaista.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen 1980, 1990 ja 1995 sukupuolen mukaan (18-64-vuotias väestö)

Osallistuneita väestöstä
Sukupuoli 1980 1990 1995
N % N % N %
Miehistä                 400 000   27 698 000  43        706 000 43
Naisista 541 000 37 829 000 52 850 000 53
Yhteensä 941 000      32          1 527 000      47          1 556 000       48


Työhön tai ammattiin liittyvässä aikuiskoulutuksessa oli vuonna 1995 noin miljoona aikuisikäistä. Tämä oli 43 prosenttia työvoimasta. Työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta on suurin osa työnantajan tukemaa eli ns. henkilöstökoulutusta. Palkansaajista yli puolet (52 %) eli yli 800 000 henkeä osallistui vuonna 1995 tällaiseen koulutukseen. Työhön tai ammattiin liittyviin opintoihin osallistui omalla kustannuksella ja omalla ajalla palkansaajista kuutisen prosenttia.

Vapaa-ajan toimintoihin tai harrastuksiin tai luottamustehtäviin liittyviä tai yleissivistäviä tms. opintoja harjoitti aikuisista 18 prosenttia. Pari prosenttia oli vuoden aikana opiskellut ulkomailla. Koko elämänsä aikana ulkomailla opiskelleita oli 15 prosenttia väestöstä.

Aikuiskoulutuksen järjestäjä, kesto ja sisältö

Eniten aikuiskoulutusta järjestettiin työpaikalla tai erityisissä täydennyskoulutusta antavissa yrityksissä. Näin järjestettyyn koulutukseen osallistui aikuisista lähes kolmasosa. Seuraavaksi yleisintä oli opiskelu kansalaisopistoissa.

Koulutukseen osallistuminen koulutuksen järjestäjän mukaan vuonna 1995 (osallistujia 18-64-vuotiaasta väestöstä)

Koulutuksen järjestäjä
  Osallistujia suhteutettuna koko
18-64-vuotiaaseen väestöön
Aikuiskoulutus: N %
Koulutus työpaikalla tai täydennyskoulutusta
antavissa yrityksissä (ml. konferenssit)
952 000 301)
Kansalaisopistot 428 000 13
Koulutus järjestöissä yms. 308 000 10
Ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutus 302 000 9
Aikuiskoulutus korkeakouluissa ja kesäyliopistoissa 120 000 4
Muu aikuiskoulutus2) 205 000 6
     
Nuorisoasteen koulutus: 380 000 12

1) Osuus palkansaajista 51 %.
2) Pl. opiskelu autokoulussa sekä radion ja television opetusohjelmien seuraaminen.
Jos nämä lasketaan mukaan, muuhun aikuiskoulutukseen osallistui 365 000 (11 %).

Lukuja ei voi laskea yhteen, koska sama henkilö on voinut osallistua yhteen tai useampaan koulutukseen. Aikuiskoulutukseen osallistuneita oli vuonna 1995 yhteensä 1 556 000 henkeä.

Työnantajan tukemassa henkilöstökoulutuksessa oli oltu keskimäärin viisi päivää. Eniten työnantajan tuella opiskeltiin tietotekniikan alan opintoja. Seuraavaksi eniten oli osallistuttu oikeus-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden alan opintoihin. Vieraita kieliä oli työnantajan tuella koulutuksessa olleista opiskellut seitsemän prosenttia.

Omalla ajalla ja omalla kustannuksella tapahtuvaan työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuneet käyttivät opiskeluun aikaa hieman enemmän.

Vapaa-ajan viettoon, harrastuksiin tai luottamustehtäviin liittyviin tai yleissivistyksen vuoksi harjoitettuihin opintoihin käytettiin aikaa keskimäärin 7 päivää. Sisällöltään nämä opinnot suuntautuivat useimmiten taide- ja taitoaineisiin, liikuntaan ja urheiluvalmennukseen sekä vieraisiin kieliin.

Koulutus ja oppiminen työssä

Työelämässä toimineista ilmoitti 77 prosenttia osallistuneensa joskus koulutukseen työssä tai ammattiinsa liittyvistä syistä. Lähes puolet heistä koki hyötyneensä koulutuksesta saamalla sen vuoksi uusia työtehtäviä. Reilu kolmannes katsoi siirtyneensä koulutuksen seurauksena vaativampiin työtehtäviin ja noin kolmasosa pystyneensä säilyttämään työpaikkansa.

Oletteko koulutuksen ansiosta:... ? (Kyllä-vastausten osuus) (18-64-vuotiaat, joilla työkokemusta)

Vaikka lähes kaikki työssä käyvistä (94 prosenttia) katsoivat, että heidän työssään tarvitsemansa tiedot ja taidot pohjautuvat paljon työssä hankittuun kokemukseen, myös koulutus ja omatoiminen opiskelu merkitsivät monelle paljon. Puolet työllisistä arvioi, että työssä tarvittavat tiedot ja taidot perustuvat paljon omatoimiseen opiskeluun. Lähes yhtä moni suhtautui peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen samoin.

Kielitaito ja kielikoulutustarve

Suomalaista 72 prosenttia sanoo osaavansa vähintään yhtä vierasta kieltä ainakin jonkin verran. Englantia osataan eniten ja parhaiten; vähintään hyvin käytännön kielenkäyttötilanteissa ilmoitti pärjäävänsä väestöstä kolmasosa.

Vähintään yhtä vierasta kieltä ainakin jonkin verran osaavat (18-64-vuotias väestö)

Melkein puolet aikuisista (pl. eläkeläiset) ilmoitti tarvitsevansa koulutusta vieraissa kielissä työelämän vuoksi. Työn vuoksi tarvittiin eniten englannin koulutusta. Muuten kuin työelämän vuoksi koki tarvitsevansa kielikoulutusta 59 prosenttia aikuisista. Myös vapaa-aikaan liittyen halutaan opiskella useimmin englantia.

Muu koulutustarve

Noin puolet työvoimaan kuuluvista katsoo tarvitsevansa lisäkoulutusta työelämän vuoksi. (Kielikoulutustarve ei ole näissä luvuissa mukana, koska se kysyttiin erikseen). Eniten koulutustarvetta kokivat korkeasti koulutetut ja hyvässä työasemassa olevat henkilöt. Lisäoppia haluttiin eniten tietotekniikassa.

Koulutushalukkuus ja opiskeluaikomukset

Ammattiin tai työhön liittyvään lisäkoulutukseen menosta oli kiinnostunut kaksi kolmasosaa työvoimaan kuuluvista. Eniten koulutuskiinnostusta herättivät ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvät syyt. Vuonna 1995 myös työttömyys tai sen uhka nousi yhdeksi tärkeimmistä koulutushalukkuuden syistä.

Koulutuskiinnostusta aiheuttavat syyt (18-64-vuotiaat työvoimaan kuuluvat lisäkoulutuksesta kiinnostuneet)

Yli puolet vastaajista ilmoitti aikovansa osallistua seuraavan vuoden aikana johonkin koulutukseen. Väestöön suhteutettuna tämä vastaa noin 1,8 miljoonaa henkeä.

Vähintään vuoden kestävään tutkintoon johtavaan koulutukseen ilmoitti lähivuosina aikovansa työvoimasta 9 prosenttia. Lisäksi 10 prosenttia kertoi, että saattaa mahdollisesti mennä tällaiseen koulutukseen.

Lähes puolet työssä käyvistä voisi tinkiä tuloistaan opiskelun vuoksi. Joka viides sen sijaan ilmoitti, ettei päätoiminen opiskelu kiinnosta ollenkaan, eikä ryhtyisi opiskelemaan, vaikka opiskeluun saatava tuki olisi nettopalkan suuruinen.

Koulutuksen esteet ja vaikeudet

Työajalla työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistumista haittaavat eniten työkiireet. Palkansaajista 59 prosenttia ilmoitti kiireiden estävän opiskelua paljon tai jonkin verran. Työkiireiden lisäksi koulutukseen menoa haittasivat mm. koulutuksen tavoitettavuuteen liittyvät esteet ja se, että työnantaja ei järjestä koulutusta. Joka kolmas palkansaaja ilmoitti mahdollisuutensa työpaikkakoulutukseen olevan heikot.

Omalla vapaa-ajalla ja omalla kustannuksella tapahtuvaan koulutukseen osallistumista estivät usein taloudelliset syyt; 45 prosenttia ilmoitti niiden estävän koulutukseen hakeutumista paljon tai jonkin verran. Myös koulutusmahdollisuuksien sijainnin, väsymyksen, kiinnostuksen puutteen sekä hankalien työaikojen koettiin vaikeuttavan opintoihin osallistumista.


Päivitetty 13.7.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutukseen osallistuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=2489-6918. 1995, Päätuloksia julkaisusta "Aikuisopiskelu Suomessa. Aikuiskoulutustutkimus 1995" . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aku/1995/aku_1995_2004-05-31_kat_001.html