2. Henkilöstökoulutusta keskimäärin viisi päivää vuodessa

Lähes 60 prosenttia palkansaajista, yhteensä 1,1 miljoonaa henkilöä, osallistui työnantajan tukemaan koulutukseen vuonna 2006. Naiset saivat tällaista henkilöstökoulutusta useammin kuin miehet, mutta saadun koulutuksen määrä (koulutuspäivät) ei vaihdellut sukupuolen mukaan. Koulutuksessa olleet palkansaajat saivat työnantajan tukemaa koulutusta keskimäärin viisi päivää (mediaani) vuonna 2006. Eniten henkilöstökoulutuspäiviä omaava neljännes oli koulutuksessa vähintään 12 päivää (yläkvartiili) ja 25 prosenttia koulutuksessa olleista 18–64-vuotiaista palkansaajista sai työnantajan tukemaa koulutusta korkeintaan 2 päivää (alakvartiili) vuonna 2006.

Iän suhteen ei ilmennyt juurikaan eroja työnantajan tukeman koulutuksen osallistumispäivien määrässä. Nuoret, 18–24-vuotiaat palkansaajat saivat aavistuksen vähemmän koulutusta kuin 25 vuotta täyttäneet, mutta ryhmän pienuuden takia ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Eniten henkilöstökoulutuspäiviä kertyi ylemmille toimihenkilöille ja korkea-asteen koulutuksen saaneille. Ylempiin toimihenkilöihin kuuluvat saivat keskimäärin seitsemän päivää, alemmat toimihenkilöt viisi päivää ja työntekijöihin kuuluvat koulutuksessa vuonna 2006 olleet palkansaajat noin kolme päivää työnantajan tukemaa koulutusta (kuvio 5).

Kuvio 5. Henkilöstökoulutuspäivien määrä osallistujaa kohden sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotiaat koulutukseen osallistuneet palkansaajat)

Kuvio 5. Henkilöstökoulutuspäivien määrä osallistujaa kohden sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2006 (18–64-vuotiaat koulutukseen osallistuneet palkansaajat)

Joka toinen korkeakoulutuksen omaava henkilöstökoulutukseen osallistunut palkansaaja sai koulutusta vähintään kuutena päivänä vuonna 2006, kun vastaava koulutuspäivien määrä keskiasteen koulutuksen saaneilla oli viisi ja perusasteen koulutuksen saaneilla neljä päivää (mediaani).

Työnantajan tukemassa koulutuksessa saatujen koulutuspäivien keskimäärä on melko samalla tasolla eripuolilla Suomea. Taajamissa asuvat saivat keskimäärin yhden päivän vähemmän työnantajan tukemaa koulutusta (mediaani 4 päivää) kuin kaupunkimaisissa tai maaseutumaisissa kunnissa asuvat henkilöstökoulutusta vuonna 2006 saaneet palkansaajat (mediaani 5 päivää). Vähäisistä alueellisista eroista kertoo myös se, että puolet 18–64-vuotiaista koulutuksessa olleista palkansaajista sai henkilöstökoulutusta keskimäärin 5 päivää asuinläänistä riippumatta.

Saatujen henkilöstökoulutuspäivien määrä on pysytellyt kutakuinkin samalla tasolla kuin se oli vuonna 2000. Kun perusasteen koulutuksen saaneiden henkilöstökoulutuspäivien keskimäärä on hiukan kohonnut ja korkea-asteenkoulutuksen saaneiden koulutuspäivät hiukan vähentyneet vuodesta 2000 vuoteen 2006, on seurauksena sekä koulutustaustaan että sosioekonomiseen asemaan liittyneiden erojen lievä tasoittuminen henkilöstökoulutukseen osallistumisessa 2000-luvulla.

Koulutuspäivien keskimääriä arvioitaessa on aritmeettisen keskiarvon sijaan käytetty mediaania sekä ala- ja yläkvartiileja, koska koulutuspäivien hajonta on suuri ja sen jakauma on hyvin vino. Tunnuslukujen laskemista varten aineisto järjestetään koulutuspäivien suhteen suuruusjärjestykseen.
Mediaani ilmaisee aineiston keskimmäisen arvon.
Alakvartiili kertoo arvon, johon mennessä on kertynyt 25 prosenttia havainnoista.
Yläkvartiili kertoo arvon, johon mennessä on kertynyt 75 prosenttia havainnoista.

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kirsti Pohjanpää (09) 1734 2604, Helena Niemi (09) 1734 2488, Timo Ruuskanen (09) 1734 3620, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 10.1.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutukseen osallistuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=2489-6918. Koulutuksen kesto ja sisältö 2006, 2. Henkilöstökoulutusta keskimäärin viisi päivää vuodessa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aku/2006/02/aku_2006_02_2008-01-10_kat_002_fi.html