Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.5.2021

Yli puoli miljoonaa 30–64 -vuotiasta asuu yksin

Korjaus 10.8.2021. Liitetaulukkoa 3 on korjattu. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Tilastokeskuksen mukaan yksinasuvien määrä lisääntyi edelleen, vuonna 2020 yksinasuvia oli 33 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työikäisiä 30–64 -vuotiaita yksinasuvia on jo yli puoli miljoonaa ja he ovat suurin yksinasuvien ikäluokka. Viiden viime vuoden aikana yksinasuvien määrä on lisääntynyt vuosittain lähes kaikissa ikäryhmissä. Yksinasuminen on yleistynyt erityisesti alle 30-vuotiailla.

Yksinasuvat ikäluokittain 1990–2020, lukumäärä

Yksinasuvat ikäluokittain 1990–2020, lukumäärä

Yksinasuvia työikäisiä 30–64 -vuotiaita oli vuonna 2020 noin 545 000, määrä on kasvanut 245 000:lla vuodesta 1990. Yksinasuvien 30–64 -vuotiaiden määrä kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 lähes 2010-luvulle saakka, jolloin kasvu tasaantui muutamaksi vuodeksi. Viime vuosina yksinasuvien 30–64 -vuotiaiden määrä on kääntynyt jälleen nousuun, mitä selittää osin 1980-luvulla syntyneiden ikäkohorttien suuruus. Yksinasuvien osuus 30–64 -vuotiaiden ikäluokasta on kasvanut melko tasaisesti, ja vuonna 2020 heitä oli useampi kuin joka viides.

Alle 30-vuotiaiden yksinasuvien määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen 100 000:sta 253 000:een. Yksinasuvien osuus alle 30-vuotiaiden asuntoväestöstä on kasvanut suhteellisesti eniten viime vuosina. Kasvua selittää osin vuoden 2017 opinto- ja asumistukiuudistus.

65 vuotta täyttäneiden yksinasuvien määrä on kasvanut samalla ajanjaksolla 210 000 hengellä, vuonna 2020 heitä oli 457 000. Vaikka ikääntyneiden yksinasuvien määrä on kasvussa, on yksinasuvien osuus 65 vuotta täyttäneestä asuntoväestöstä kuitenkin ollut lievässä laskussa reilun kymmenen vuoden ajan. Tätä selittää etenkin miesten eliniän piteneminen, jonka seurauksena leskeksi jäädään yhä myöhemmin.

Yksinasumisen lisääntyminen on viime vuosina voimistunut, sillä vielä 2010-luvun taitteessa (2008–2012) yksinasuvien määrä kasvoi keskimäärin 14 000 hengellä vuodessa, kun se viiden viime vuoden aikana on kasvanut keskimäärin 28 000 hengellä vuodessa. Yksinasuvia oli vuonna 2020 kaikkiaan 1,25 miljoonaa ja asuntokuntien keskikoko oli 1,96. Asuntokuntia oli vuoden 2020 lopulla lähes 2,77 miljoonaa, määrä kasvoi edellisvuodesta 32 000:lla.

Yksinasuvien määrä on lisääntynyt lähes kaikissa ikäryhmissä

Yksinasuvien määrä on kasvanut vuodesta 2015 joka vuosi lähes kaikissa ikäryhmissä. Eniten on kasvanut 25–34 -vuotiaiden yksinasuvien määrä, johon on tullut lisäystä viidessä vuodessa lähes 38 000 henkeä.

Yksinasuvat ikäryhmittäin 2015–2020, lukumäärä

Yksinasuvat ikäryhmittäin 2015–2020, lukumäärä

Poikkeuksena muihin ikäryhmiin verrattuna, on 45–54 -vuotiaiden yksinasuvien määrä laskenut joka vuosi tarkastelujakson aikana. Tässä ikäryhmässä yksinasuvia oli vuonna 2020 noin kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Suurimmat yksinasuvien ikäryhmät ovat 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä 65–74 -vuotiaat. Myös iäkkäiden yksinasuvien määrän kasvua selittää osin suuren ikäkohortin ikääntyminen. 65 vuotta täyttäneissä yksinasuvissa naisia on kaksi kertaa miehiä enemmän, kun taas nuoremmilla yleisempää on miesten yksinasuminen.


Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Ronkainen 029 551 3425, Anu Rämö 029 551 3450, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (264,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.5.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/asas/2020/asas_2020_2021-05-20_tie_001_fi.html