Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Energian hankinta ja kulutus 2017, 1. vuosineljännes

Julkaistu: 23.3.2017

Energian kokonaiskulutus nousi 2 prosenttia vuonna 2016

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 335 petajoulea (PJ) eli 371 terawattituntia (TWh) vuonna 2016, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Sähkön kulutus oli 85,1 TWh, eli noin 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energian kulutuksen nousuun vaikutti ennätyslämpimään edellisvuoteen verrattuna hieman viileämpi sää. Kokonaiskulutus oli pienestä noususta huolimatta toiseksi pienintä 2010-luvulla. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat 7 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus, loppukäyttö ja hiilidioksidipäästöt 1990–2016*

Energian kokonaiskulutus, loppukäyttö ja hiilidioksidipäästöt 1990–2016*
Polttoaineista kulutus nousi viime vuonna hiilellä (sisältää kivihiilen lisäksi koksin sekä masuuni- ja koksikaasut) 16 prosenttia sekä puupolttoaineilla 5 prosenttia. Kulutus puolestaan väheni maakaasun osalta 9 prosenttia ja turpeen osalta 5 prosenttia. Öljyn kulutus oli lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Merkittävimmät energialähteet olivat puupolttoaineet 26 prosentin ja öljy 23 prosentin osuudella.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi 5 prosentilla edellisvuodesta ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 38 prosenttia. Uusiutuvaa energiaa käytettiin suunnilleen yhtä paljon kuin edellisenä vuonna ja sen osuus oli 34 prosenttia. Lisäksi huomioitava havainto uusiutuvan energian osalta oli liikenteen biopolttoaineiden kulutuksen lasku 65 prosentilla, mikä oli ollut ennätystasolla kahtena edellisenä vuonna. Vuosittaista vaihtelua biopolttoaineiden kulutukseen aiheutuu Suomen biopolttoainelainsäädännöstä, joka antaa jakelijoille mahdollisuuden täyttää biovelvoitetta joustavasti etukäteen.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen; tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Vuonna 2015 tämä osuus oli 39,3 prosenttia.

Energian loppukäyttö kasvoi 2 prosentilla. Teollisuuden energian loppukäyttö pysyi samana kuin edellisenä vuonna, ollen ennakkotiedon mukaan 45 prosenttia koko loppukäytöstä. Rakennusten lämmitysenergiaa kului 8 prosenttia enemmän ja sen osuus loppukäytöstä oli 26 prosenttia. Liikenteen energian käyttö nousi prosentin ja oli 17 prosenttia energian loppukäytöstä.

Sähkön kotimainen tuotanto ilman siirtohäviöitä oli 66,1 TWh, joka on lähes yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Eniten sähköä tuotettiin ydinvoimalla, jonka osuus tuotannosta oli 34 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotettiin sähköä lähes yhtä paljon kuin edellisenä vuonna ja sen osuus sähkön tuotannosta oli toiseksi suurin, 31 prosenttia. Lauhdevoiman tuotanto lisääntyi 8 prosenttia ja sen osuus oli 7 prosenttia kotimaisesta tuotannosta. Viime vuonna vesitilanne heikkeni loppuvuotta kohti ja vesivoimalla tuotetun sähkön määrä laskikin 6 prosenttia, mutta sen osuus ylsi silti 24 prosenttiin. Tuulivoiman tuotanto jatkui vahvassa 32 prosentin kasvussa ja sen osuus oli viime vuonna 5 prosenttia.

Sähkön nettotuonti Suomeen oli vuonna 2016 19,0 TWh, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuoteen 2015 verrattuna kasvua syntyi 16 prosenttia ja sen osuus Suomessa kulutetusta sähköstä oli 22 prosenttia. Eniten sähköä tuotiin Ruotsista, yhteensä 15,4 TWh. Sähkön tuonti Venäjältä kasvoi 49 prosenttia ja oli viime vuonna 5,9 TWh. Sähkön viennistä lähes kaikki suuntautui Viroon, jonne sitä vietiin 3,1 TWh.

Viime vuonna Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 7,2 miljardin euron arvosta, joka oli 7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten energiatuotteita tuotiin Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli noin 63 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 3,9 miljardin euron arvosta, joka oli 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten OECD-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 79 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt)

Energialähde 2016* Vuosimuutos-%* Osuus % energian
kokonaiskulutuksesta*
Öljy 310 408 0 23
Hiili 1) 116 744 16 9
Maakaasu 74 990 -9 6
Ydinenergia 2) 243 119 0 18
Sähkön nettotuonti 3) 68 235 16 5
Vesivoima 3) 56 227 -6 4
Tuulivoima 3) 11 047 32 1
Turve 54 836 -5 4
Puupolttoaineet 346 475 5 26
Muut 52 940 0 4
ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 1 335 020 2 100
Ulkomaanliikenne 38 861 -1 .
Energiasektorin CO2-päästöt 43 7 .
1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun.
2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %)
3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %)
4) *Ennakollinen tieto

Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Ville Maljanen 029 551 2691, energia@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (504,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 23.3.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 4. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.6.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2016/04/ehk_2016_04_2017-03-23_tie_001_fi.html

Jaa