Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Energian hankinta ja kulutus 2018, 1. vuosineljännes

Julkaistu: 28.3.2018

Uusiutuvan energian käyttö jatkoi kasvuaan vuonna 2017

Kuvioita korjattu 29.3.2018
Tekstiä korjattu 6.4.2018. Korjaus on merkitty punaisella.

Kuviota korjattu 14.5.2018.

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2017, mikä vastasi prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Sähkön kulutus oli 85,5 terawattituntia (TWh) eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö jatkoi kasvuaan ja niiden osuus nousi ennätykselliseen 36 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta. Uusiutuvan energian osuus on noussut lähes 10 prosenttiyksikköä 2010-luvulla. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni 5 prosenttia ja vastaavasti energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät 5 prosenttia vuonna 2017.

Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt 1990–2017* (Korjattu 14.5.2018 kuvion vasemmanpuoleisen pystyakselin yksikkö)

Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt 1990–2017* (Korjattu 14.5.2018 kuvion vasemmanpuoleisen pystyakselin yksikkö)

Vuonna 2017 uusiutuvien energianlähteiden kulutus noin 6 prosenttia ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli ennätykselliset 36 prosenttia. Puupolttoaineiden kulutus kasvoi 3,5 prosenttia ja ne pysyivät Suomen merkittävimpänä yksittäisenä energianlähteenä 27 prosentin osuudella. Kasvu johtui metsäteollisuuden sivutuotteiden ja jätepuun polton lisääntymisestä. Uusiutuvista energianlähteistä suhteellisesti eniten kasvoi tuulivoima, jonka tuotanto nousi jopa 57 prosenttia. Energian kokonaiskulutuksessa tuulivoiman osuus on edelleen pieni, 1,3 prosenttia. Tieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden määrä kääntyi jälleen nousuun edeltävän vuoden laskun jälkeen.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomessa nousi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan yli 40 prosenttiin vuonna 2017. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020, ja tämä osuus saavutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Suomessa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 6 prosentilla edellisvuodesta ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 36 prosenttia. Fossiilisista polttoaineista hiilen (sisältää kivihiilen, koksin, masuuni- ja koksikaasun) sekä maakaasun kulutukset vähenivät molemmat 8 prosenttia. Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun terminaali oli ensimmäistä kertaa ympärivuotisessa käytössä vuonna 2017. Öljyn kulutus laski 3 prosenttia, mutta sen asema säilyi Suomen toiseksi tärkeimpänä yksittäisenä energianlähteenä 23 prosentin osuudella energian kokonaiskulutuksesta. Turpeen kulutus pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna.

Sähkön kotimainen tuotanto vuonna 2017 oli 65 TWh, joka oli noin 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Ydinenergialla tuotettiin noin kolmannes sähköstä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta oli toiseksi suurin 32 prosentilla. Vesivoiman osuus sähkön tuotannosta oli 23 prosenttia. Vesitilanne on ollut Suomessa tavallista heikompi parina viime vuotena ja vesivoiman tuotanto laskikin 6 prosenttia vuonna 2017. Tuulivoiman tuotanto jatkoi jokavuotista nousuaan 57 prosentin kasvulla ja sen osuus sähkön tuotannosta ylsi viime vuonna 7 prosenttiin. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi ennakkotietojen mukaan 49 prosenttia, mutta sen osuus Suomen sähkön tuotannossa jäi vielä alle puolen promillen.

Sähkön nettotuonti Suomeen oli 20,4 TWh, mikä vastasi 24 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Vuoteen 2016 verrattuna sähkön nettotuonti kasvoi 8 prosenttia, mikä johtui pääosin sähkön viennin 44 prosentin laskusta. Suomen suurimmat sähköntuontimaat olivat Ruotsi ja Venäjä. Eniten sähköä tuotiin Ruotsista, yhteensä 15,3 TWh. Venäjältä sähköä tuotiin 5,8 TWh. Sähkön viennistä lähes kaikki suuntautui Viroon, jonne sitä vietiin 1,7 TWh.

Viime vuonna Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 8,8 miljardin euron arvosta, joka oli 21 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten energiatuotteita tuotiin Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli noin 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardin euron arvosta, joka oli noin 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Energian loppukäyttö kasvoi prosentilla. Loppukäytön sektoreista teollisuuden muutos oli suurin 2 prosentin kasvulla ja sen osuus koko loppukäytöstä oli 46 prosenttia. Rakennusten lämmitysenergiaa kului lähes saman verran kuin viime vuonna, mikä vastasi 26 prosentin osuutta energian loppukäytöstä. Liikenteen energiankäyttö pysyi myös lähes samana 17 prosentin osuudella.

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt)

Energialähde 2017* Vuosimuutos-%* Osuus % energian
kokonaiskulutuksesta*
Öljy 314 169 -3 23
Hiili 1) 116 319 -8 9
Maakaasu 66 074 -8 5
Ydinenergia 2) 235 367 -3 17
Sähkön nettotuonti 3) 73 532 8 5
Vesivoima 3) 52 712 -6 4
Tuulivoima 3) 17 286 57 1
Turve 56 123 0 4
Puupolttoaineet 361 432 4 27
Muut 62 693 4 5
ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 1 355 707 -1 100
Ulkomaanliikenne 43 064 11 .
Energiasektorin CO2-päästöt 41 -5 .
1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun.
2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %)
3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %)
4) *Ennakollinen tieto

Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Ville Maljanen 029 551 2691, energia@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (604,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 28.3.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 4. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2017/04/ehk_2017_04_2018-03-28_tie_001_fi.html