1. Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011
Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamien henkilöiden taustatietoja eri tilastotietojen mukaan. Äänioikeutettujen tiedot perustuvat 2.3.2011 perustettuun äänioikeusrekisteriin. Henkilöiden taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Henkilötilastojen tilastoaineistoihin, mm. työssäkäyntitilastoon ja perhetilastoon. Äänioikeutetuista tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat äänioikeutetut.
1.1. Ehdokkaat ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan
Vaaleissa asetettiin 2 315 ehdokasta, joista miehiä on 1 412 ja naisia 903. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla (33,2 %) ja Suomen Keskustalla (41,2 %). Eduskuntapuolueista Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka jää naisten osuudessa alle keskiarvon (39 %). Eniten naisehdokkaita on Vihreillä (51,8 %) ja Kokoomuksella (44,8 %). Vain Vihreillä on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Äänioikeutetuista naisia on enemmistö eli 51,6 prosenttia.
Kuvio 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2011
Taulukko 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2011
Miehet | Naiset | |
Äänioikeutetut | 48,4 | 51,6 |
Ehdokkaat | 61,0 | 39,0 |
Suomen Keskusta KESK |
58,8 | 41,2 |
Kansallinen Kokoomus KOK |
55,2 | 44,8 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP |
56,7 | 43,3 |
Vasemmistoliitto VAS |
56,4 | 43,6 |
Vihreä liitto VIHR |
48,2 | 51,8 |
Suomen Kristillisdemokraatit KD |
57,1 | 42,9 |
Ruotsalainen kansanpuolue RKP |
55,4 | 44,6 |
Perussuomalaiset PS |
66,8 | 33,2 |
Muut | 71,5 | 28,5 |
Kuvio 2. Naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011
Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011
Vaalipiiri | Naisten osuus ehdokkaista |
Naisten osuus äänioikeutetuista |
KOKO MAA | 39,0 | 51,6 |
Pohjois-Savo | 42,4 | 51,1 |
Keski-Suomi | 41,8 | 51,0 |
Uusimaa | 40,9 | 51,5 |
Helsinki | 40,8 | 54,5 |
Varsinais-Suomi | 40,3 | 52,2 |
Satakunta | 40,2 | 51,4 |
Pohjois-Karjala | 38,9 | 50,5 |
Häme | 38,6 | 51,9 |
Oulu | 38,5 | 50,0 |
Pirkanmaa | 36,7 | 51,6 |
Kymi | 36,4 | 51,0 |
Etelä-Savo | 36,2 | 51,3 |
Vaasa | 36,1 | 50,7 |
Lappi | 33,3 | 50,1 |
Ahvenanmaa | 25,0 | 51,1 |
Naisehdokkaiden osuus on pienin Ahvenanmaan (25,0 %) ja Lapin vaalipiireissä (33,3 %). Naisten osuus ehdokkaista on suurin Pohjois-Savossa (42,4 %). Yli maan keskiarvon naisehdokkaita on myös Keski-Suomen, Uudenmaan, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiireissä.
Kaikissa vaalipiireissä on naisilla enemmistö äänioikeutetuista. Suurin enemmistö on Helsingin vaalipiirissä, jonka äänioikeutetuista 54,5 prosenttia on naisia, mutta ehdokkaista naisia on vain 40,8 prosenttia.
Väestörakenteen ja ehdokasrakenteen ero eli naisten aliedustus on suurin Ahvenanmaan vaalipiirissä, jossa ehdokkaista on naisia 25 prosenttia, mutta äänioikeutetuista 51 prosenttia. Myös Lapin vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus on 33,3 prosenttia ja äänioikeutetuista on naisia 50,1 prosenttia. Pienin ero on Pohjois-Savon vaalipiirissä eli 8,7 prosenttiyksikköä.
1.2. Ulkomaalaistausta
Ulkomaalaistausta on noin kolmella prosentilla ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaalaistaustaisia on 1,3 prosenttia. Ulkomaalaisiksi on katsottu ne henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (8,4 %) ja Vihreillä (5,3 %). Vähiten vieraskielisiä on Perussuomalaisten ehdokkaina (0,8 %).
Kuvio 3. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ulkomaalaistausta eduskuntavaaleissa 2011
1.3. Keski-ikä
Miesehdokkaiden keski-ikä on laskenut viime eduskuntavaaleista noin kahdella vuodella. Sen sijaan naisehdokkaat ovat nyt keskimäärin puoli vuotta vanhempia edellisiin vaaleihin verrattuna. Miesehdokkaiden keski-ikä on nyt 46,2 ja naisehdokkaiden 44,3 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin noin kaksi vuotta nuorempia kuin miehet.
Taulukko 3. Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011
Vaalipiiri | Miehet | Naiset |
KOKO MAA | 46,2 | 44,3 |
Lappi | 50,7 | 45,1 |
Pohjois-Savo | 47,1 | 46,1 |
Kymi | 47,1 | 44,7 |
Pohjois-Karjala | 47,1 | 42,3 |
Etelä-Savo | 47,0 | 43,5 |
Pirkanmaa | 46,6 | 45,2 |
Häme | 46,5 | 44,4 |
Oulu | 46,3 | 43,0 |
Satakunta | 46,1 | 43,9 |
Varsinais-Suomi | 45,9 | 42,6 |
Uusimaa | 45,8 | 45,3 |
Ahvenanmaa | 45,2 | 48,5 |
Helsinki | 44,9 | 43,2 |
Keski-Suomi | 44,3 | 44,5 |
Vaasa | 44,2 | 45,2 |
Kuvio 4. Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011
Äänioikeutettujen miesten keski-ikä on 48,1 ja naisten 50,9 vuotta. Miesehdokkaat ovat pari vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut miehet, mutta naisehdokkaat ovat vajaat seitsemän vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut naiset.
Nuorimmat naisehdokkaat ovat Pohjois-Karjalassa (42,3 vuotta) ja Varsinais-Suomessa (42,6 vuotta). Nuorimmat miesehdokkaat ovat Vaasan (44,2 vuotta), Keski-Suomen (44,3 vuotta) ja Helsingin (44,9 vuotta) vaalipiireissä. Vanhimmat naisehdokkaat ovat Ahvenanmaalla (48,5) vuotta ja Pohjois-Savossa (46,1). Vanhimmat miesehdokkaat ovat Lapissa (50,7). Sukupuolten ikäero on suurin Lapissa eli 5,6 vuotta ja pienin Keski-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa ero on alle vuoden.
Kuvio 5. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ikärakenne eduskuntavaaleissa 2011
Taulukko 4. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ikärakenne eduskuntavaaleissa 2011
- 29 | 30 - 39 | 40 - 49 | 50 - 59 | 60+ | |
Äänioikeutetut | 18,5 | 14,7 | 16,7 | 17,8 | 32,3 |
Ehdokkaat | 15,5 | 19,1 | 25,3 | 22,7 | 17,4 |
Suomen Keskusta KESK |
17,6 | 14,6 | 27,9 | 29,6 | 10,3 |
Kansallinen Kokoomus KOK |
11,6 | 20,3 | 36,6 | 22,0 | 9,5 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP |
12,6 | 22,7 | 26,9 | 27,3 | 10,5 |
Vasemmistoliitto VAS |
15,7 | 22,9 | 21,2 | 28,0 | 12,3 |
Vihreä liitto VIHR |
16,7 | 30,3 | 29,8 | 18,0 | 5,3 |
Suomen Kristillisdemokraatit KD |
9,4 | 15,7 | 30,4 | 26,2 | 18,3 |
Ruotsalainen kansanpuolue RKP |
18,1 | 21,7 | 32,5 | 15,7 | 12,0 |
Perussuomalaiset PS |
5,9 | 16,0 | 26,9 | 27,3 | 23,9 |
Muut | 21,7 | 15,6 | 16,5 | 16,7 | 29,6 |
Vihreillä on eniten alle 40-vuotiaita ehdokkaita, miltei puolet. Myös RKP:llä, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä on enemmän alle 40-vuotiaita ehdokkaita kuin alle 40-vuotiaiden osuus äänioikeutetuissa. Vähiten nuoria ehdokkaita on Perussuomalaisilla ja Kristillisdemokraateilla. Kokoomuksella on eniten 40-49-vuotiaita ehdokkaita.
Eniten 50 vuotta täyttäneitä ehdokkaita on Perussuomalaisilla (51,3 %) ja Kristillisdemokraateilla (44,5 %), Perussuomalaisilla heitä on jopa enemmän kuin äänioikeutetuissa (50,1 %). Vihreillä ja RKP:llä 50 vuotta täyttäneitä on ehdokkaista alle 30 %.
1.4. Työhön osallistuminen
Kaikista äänioikeutetuista vuoden 2009 lopussa oli työllisiä hieman yli puolet eli 53,4 prosenttia, työttömiä 6,7 prosenttia, opiskelijoita 7,2 prosenttia ja eläkeläisiä 28,8 prosenttia. Kolmen suuren puolueen (Keskusta, Kokoomus, SDP) ehdokkaista noin 90 prosenttia oli työllisiä, Perussuomalaisista työllisten osuus on 66,8 prosenttia. Työttömiä ei Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaista ollut juuri kukaan. Sen sijaan Perussuomalaisista 11,3 prosenttia on ollut työttömänä vuoden 2009 lopussa. Kaikista ehdokkaana olevista noin 71 prosenttia oli työllisiä ja noin seitsemän prosenttia työttömiä vuoden 2009 lopussa.
Kuvio 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Opiskelija- ja eläkeläisehdokkaita suurimmilla puolueilla on vain 6 - 9 prosenttia. Eniten opiskelijaehdokkaita on Vihreillä (10,1 %) ja Vasemmistoliitolla (8,5 %). Eläkeläisehdokkaita puolestaan on eniten Perussuomalaisilla (14,7 %) ja Kristillisdemokraateilla (7,9 %).
Taulukko 5. Äänioikeutetut ja ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Työlliset | Työttömät | Opiskelijat | Eläkeläiset | Muut | |
Äänioikeutetut | 53,4 | 6,7 | 7,2 | 28,8 | 3,8 |
Ehdokkaat | 71,4 | 7,3 | 7,1 | 10,7 | 3,6 |
Suomen Keskusta KESK |
91,0 | 1,7 | 3,9 | 2,1 | 1,3 |
Kansallinen Kokoomus KOK |
89,7 | 0,4 | 4,3 | 4,7 | 0,9 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP |
88,2 | 3,4 | 4,6 | 3,4 | 0,4 |
Vihreä liitto VIHR |
79,8 | 5,3 | 10,1 | 2,2 | 2,6 |
Ruotsalainen kansanpuolue RKP |
79,5 | 6,0 | 4,8 | 4,8 | 4,8 |
Suomen Kristillisdemokraatit KD |
78,5 | 6,3 | 3,1 | 7,9 | 4,2 |
Vasemmistoliitto VAS |
76,3 | 8,5 | 8,5 | 4,7 | 2,1 |
Perussuomalaiset PS |
66,8 | 11,3 | 2,5 | 14,7 | 4,6 |
Muut | 44,8 | 12,4 | 11,8 | 24,2 | 6,8 |
1.5. Perheasema
Kaikista äänioikeutetuista lähes neljännes on lapsiperheen vanhempia eli perheessä on huollettavana vähintään yksi alaikäinen lapsi. Yksinhuoltajia heistä on vajaat kolme prosenttia. Lisäksi noin kuusi prosenttia on vanhempia, joilla asuu kotona vain täysi-ikäisiä lapsia. Lapsettomia, parisuhteessa eläviä on noin 33 %, perheettömiä yksinasuvia vajaat 30 % ja kotona asuvia aikuisia nuoria noin kahdeksan prosenttia äänioikeutetuista.
Kuvio 7. Äänioikeutetut ja ehdokkaat perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ja lapsettomassa parisuhteessa eläviä huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Tätä selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ikärakenne on nuorempi kuin äänioikeutettujen. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona.
Perussuomalaisten, Vasemmistoliiton ja RKP:n ehdokkaissa on vähiten (37 - 42 %) lapsiperheen vanhempia, muissa suuremmissa puolueissa heidän osuutensa on 47 - 50 prosenttia. Kotona asuvia nuoria on puolestaan eniten Keskustan (12,9 %) ja RKP:n (10,8 %) ehdokkaina. Perheettömiä, yleensä yksinasuvia, on ehdokkaissa eniten Vihreissä ja Vasemmistoliitossa eli lähes neljännes ehdokkaista.
Taulukko 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Avio/avo- perheen vanhempi |
Yksin- huoltaja |
Lapseton pari |
Perheetön | Kotona asuva nuori |
|
Äänioikeutetut | 26,2 | 4,1 | 32,7 | 28,7 | 8,3 |
Ehdokkaat | 37,8 | 5,9 | 24,5 | 25,8 | 5,9 |
Suomen Kristillisdemokraatit KD |
53,9 | 4,2 | 22,5 | 15,2 | 4,2 |
Suomen Keskusta KESK |
49,4 | 5,6 | 17,2 | 15,0 | 12,9 |
Kansallinen Kokoomus KOK |
48,3 | 6,5 | 21,6 | 18,5 | 5,2 |
Ruotsalainen kansanpuolue RKP |
47,0 | 3,6 | 16,9 | 21,7 | 10,8 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP |
46,6 | 6,7 | 23,1 | 16,8 | 6,7 |
Vihreä liitto VIHR |
44,3 | 8,8 | 17,5 | 24,6 | 4,8 |
Vasemmistoliitto VAS |
39,4 | 5,9 | 28,0 | 24,2 | 2,5 |
Perussuomalaiset PS |
38,7 | 6,7 | 30,3 | 21,8 | 2,5 |
Muut | 17,3 | 5,0 | 29,6 | 42,1 | 6,0 |
Kaikista äänioikeutetuista 44,3 prosenttia on avioliitossa eläviä ja 14,5 prosenttia asuu avoliitossa. Ehdokkaista 48,5 prosenttia elää avioliitossa ja avoliitossa 13,9 prosenttia.
Kristillisdemokraattien ehdokkaat poikkeavat äänestäjistä eniten, sillä 74,9 prosenttia heistä on avioliitossa. Vähiten avioliitossa eläviä ehdokkaita on Vihreissä (43,0 %) ja Vasemmistoliitossa (47,9 %), mutta avoparien osuus heillä on suurin, noin 19 prosenttia.
1.6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat lasten lukumäärän mukaan 2011
Vaikka suuri osa äänioikeutetuista ja moni ehdokaskaan ei tällä hetkellä elä lapsiperheen arkea, se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi siitä kokemusta. Äänioikeutetuista vajaalla 35 prosentilla ei ole koskaan ollut omia lapsia, ehdokkaista taas kokonaan lapsettomia on noin 31 prosenttia. Niillä puolueilla, joilla on enemmän nuoria ehdokkaita, on lapsettomien osuus keskimääräistä suurempi kuten, Vihreiden ja RKP:n ehdokkailla. Lapsettomia ehdokkaita on vähiten Kristillisdemokraateilla, vain noin 20 prosenttia.
Kuvio 8. Äänioikeutetut ja ehdokkaat biologisten lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Taulukko 7. Äänioikeutetut ja ehdokkaat biologisten lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2011
0 | 1 | 2 | 3 | 4+ | |
Äänioikeutetut | 34,9 | 15,8 | 27,8 | 14,1 | 7,4 |
Ehdokkaat | 31,2 | 14,2 | 25,5 | 18,5 | 10,6 |
Suomen Kristillisdemokraatit KD |
19,9 | 9,9 | 28,3 | 19,4 | 22,5 |
Perussuomalaiset PS |
22,7 | 13,0 | 25,6 | 27,3 | 11,3 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP |
23,5 | 18,9 | 34,5 | 16,8 | 6,3 |
Kansallinen Kokoomus KOK |
25,0 | 9,1 | 31,9 | 22,8 | 11,2 |
Suomen Keskusta KESK |
27,9 | 9,9 | 27,0 | 20,6 | 14,6 |
Vasemmistoliitto
VAS |
28,8 | 15,3 | 26,7 | 18,2 | 11,0 |
Vihreä liitto VIHR |
34,6 | 14,9 | 21,5 | 18,4 | 10,5 |
Ruotsalainen kansanpuolue RKP |
36,1 | 8,4 | 26,5 | 21,7 | 7,2 |
Muut | 43,1 | 17,6 | 19,2 | 13,1 | 7,1 |
1.7. Äänioikeutetut ja ehdokkaat koulutusasteen mukaan 2011
Eduskuntaan pyrkii korkeasti koulutettua väkeä. Lähes kaikkien puolueiden ehdokkaiden koulutustaso on parempi kuin väestöllä keskimäärin. Kaikista äänioikeutetuista perusasteen koulutuksen varassa on 30,8 prosenttia, mutta ehdokkaista vain 11,9 prosenttia. Suurten puolueiden ehdokkaista vielä pienempi osa on vain perusasteen koulutuksen saaneita: Keskustalla, RKP:llä ja Kokoomuksella noin 5, Vihreillä ja SDP:llä hiukan yli 6 ja Kristillisdemokraateilla vajaa 7 prosenttia. Perussuomalaisten ehdokkaista noin 14 prosentilla ja Vasemmiston ehdokkaista noin kymmenellä prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Korkean asteen koulutus on yli puolella ehdokkaista, mutta äänioikeutetuista vain noin 29 %:lla. Korkeimmin koulutettuja ovat Kokoomuksen ehdokkaat, joista yli 74 prosentilla on korkean asteen tutkinto. Vähiten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ehdokkaita on Vasemmistoliitossa (39,3 %) ja Perussuomalaisissa (43,6 %).
Kuvio 9. Äänioikeutetut ja ehdokkaat koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Taulukko 8. Äänioikeutetut ja ehdokkaat koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Perus- aste |
Keski- aste |
Alin korkea- aste |
Al. korkea- koulu- aste |
Yl. korkea- koulu- aste, tutkija- koulutus |
|
Äänioikeutetut | 30,8 | 40,7 | 11,3 | 8,8 | 8,4 |
Ehdokkaat | 11,9 | 37,6 | 11,1 | 11,9 | 27,5 |
Suomen Keskusta KESK |
4,7 | 27,9 | 15,5 | 14,2 | 37,8 |
Ruotsalainen kansanpuolue RKP |
4,8 | 32,5 | 13,3 | 13,3 | 36,1 |
Kansallinen Kokoomus KOK |
5,2 | 20,7 | 13,8 | 12,9 | 47,4 |
Vihreä liitto VIHR |
6,1 | 25,0 | 5,7 | 13,2 | 50,0 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP |
6,3 | 41,2 | 9,7 | 15,1 | 27,7 |
Suomen Kristillisdemokraatit KD |
6,8 | 29,8 | 15,7 | 13,1 | 34,6 |
Vasemmistoliitto VAS |
10,2 | 50,4 | 7,6 | 13,1 | 18,6 |
Perussuomalaiset PS |
13,9 | 42,4 | 13,4 | 10,5 | 19,7 |
Muut | 23,6 | 47,0 | 9,6 | 8,5 | 11,3 |
1.8. Äänioikeutetut ja ehdokkaat valtionveronalaisten tulojen mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Tuloiltaan ehdokkaat poikkeavat voimakkaimmin äänestäjäkunnasta. Ehdokkaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani on 32 042, kaikkien äänioikeutettujen 21 561 ja vuoden 2009 työllisten 29 897 euroa. Siten kaikkiin äänioikeutettuihin verrattuna ehdokkaiden tulot ovat 1,5-kertaiset. Työssäkäyviin äänioikeutettuihin verrattuna ehdokkaiden tulot ovat noin seitsemän prosenttia suuremmat. Vuoden 2007 ehdokkaiden mediaanitulot olivat 30 116 euroa, joka oli 63 prosenttia äänioikeutettujen tuloja suurempi.
Suurin ero äänioikeutettuihin on Kokoomuksen ehdokkailla, joiden tulot ovat noin 2,5-kertaiset äänioikeutettuihin verrattuna. Myös Keskustan, SDP:n ja RKP:n ehdokkaiden tulot ovat vähintään kaksinkertaiset äänioikeutettuihin verrattuna. Eduskuntapuolueista Vasemmisto ja Perussuomalaiset ovat lähimpänä äänestäjäkuntaa, mutta heidänkin tulonsa ovat noin 50 prosenttia äänioikeutettujen tuloja korkeammat. Vain pienten puolueiden ehdokkailla tulot jäävät alle äänestäjäkunnan tason.
Kuvio 10. Äänioikeutetut ja ehdokkaat valtionveronalaisten mediaanitulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2007
Taulukko 9. Äänioikeutetut ja ehdokkaat valtionveronalaisten mediaanitulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2007
2011 | 2007 | |
Äänioikeutetut | 21 561 | 18 528 |
Työlliset | 29 897 | 26 105 |
Ehdokkaat | 32 042 | 30 116 |
Kansallinen Kokoomus KOK |
54 569 | 46 895 |
Suomen Keskusta KESK |
48 722 | 46 561 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP |
46 225 | 43 542 |
Ruotsalainen kansanpuolue RKP |
43 026 | 43 020 |
Vihreä liitto VIHR |
35 118 | 27 461 |
Suomen Kristillisdemokraatit KD |
32 850 | 30 757 |
Perussuomalaiset PS |
31 645 | 19 518 |
Vasemmistoliitto VAS |
31 480 | 31 535 |
Muut | 15 646 | 15 917 |
Nyt päättyvällä eduskuntakaudella kaikkien äänioikeutettujen nimellistulot kasvoivat 16,4 prosenttia, työssäkäyvien 14,5 prosenttia ja ehdokkaiden 6,4 prosenttia. Eniten tulot nousivat Perussuomalaisten ehdokkailla, yli 60 prosenttia, joskin edelleen Perussuomalaisten mediaanitulot ovat eduskuntapuolueiden alhaisimpia. Vihreillä tulot nousivat 27,1 prosenttia ja Kokoomuksella 16,4 prosenttia. Muilla puolueilla mediaanitulojen muutos on pienempi kuin kaikilla äänioikeutetuilla. Vasemmistoliiton ja pienten puolueiden ehdokkailla mediaanitulot jopa pienenivät edellisvaaleista.
Kuvio 11. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden valtionveronalaiset mediaanitulot (euroina) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011 ¹
¹ Ahvenanmaa jätetty pois vähäisten havaintojen vuoksi
Taulukko 10. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden valtionveronalaiset mediaanitulot (euroina) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011 1)
Vaalipiiri | Äänioikeutetut | Ehdokkaat |
KOKO MAA | 21 561 | 32 042 |
Satakunta | 19 950 | 36 997 |
Kymi | 20 669 | 36 167 |
Häme | 20 958 | 35 166 |
Vaasa | 20 148 | 34 902 |
Helsinki | 24 547 | 33 641 |
Uusimaa | 26 270 | 32 635 |
Pohjois-Savo | 19 042 | 32 091 |
Oulu | 19 858 | 31 694 |
Etelä-Savo | 18 547 | 30 564 |
Pirkanmaa | 20 892 | 30 504 |
Keski-Suomi | 19 268 | 30 360 |
Lappi | 19 127 | 28 542 |
Pohjois-Karjala | 17 520 | 26 527 |
Varsinais-Suomi | 21 524 | 23 215 |
Äänioikeutettujen tulotaso on korkein Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireissä, ehdokkailla parhaat tulot ovat Satakunnan, Kymen ja Hämeen vaalipiirissä. Lähimpänä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden tulot ovat toisiaan Varsinais-Suomessa, jossa ehdokkaiden mediaanitulot olivat vain 1 700 euroa korkeammat kuin äänioikeutettujen. Suurin ero on Satakunnassa, jossa se on noin 17 000 euroa. Varsinais-Suomea, Helsinkiä, Uuttamaata, Pirkanmaata ja Lappia lukuun ottamatta ehdokkaiden mediaanitulot ovat vähintään 50 prosenttia korkeammat kuin alueen äänestäjäkunnalla. Pienituloisimmat äänestäjät ovat Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa äänestäjien mediaanitulot jäävät alle 19 000 euron. Pienituloisimmat ehdokkaat ovat Varsinais-Suomen vaalipiirissä, jossa heidän tulonsa ovat 23 000 euroa.
1.9. Tuloluokat eduskuntavaaleissa 2011
Seuraavassa on verrattu ehdokkaiden jakautumista tulokvintiileihin, jotka on muodostettu äänioikeutettujen valtionveronalaisten tulojen perusteella. Tulokvintiileihin jako tarkoittaa sitä, että tuloluokat on määritelty siten, että kuhunkin tuloluokkaan tulee saman verran henkilöitä eli 20 % äänioikeutetuista. Verrokkina on tarkasteltu myös vuoden 2009 työllisiä samoissa tuloluokissa.
Äänioikeutetuista alin viidennes ansaitsi vuonna 2009 alle 9 708 euroa ja ylin viidennes yli 36 333 euroa. Työllisistä alimpaan viidennekseen kuuluu seitsemän ja ehdokkaista 16 prosenttia. Vastaavasti ylimpään tuloviidennekseen kuuluu työllisistä kolmannes ja ehdokkaista lähes 43 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaista ylimpään tuloluokkaan kuuluu 75 prosenttia ehdokkaista ja Keskustan ja SDP:n ehdokkaistakin lähes kaksi kolmasosaa. Eniten pienituloisia on eduskuntapuolueista RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaissa. Heidän pienituloisuuttaan selittänee ehdokkaiden keskimääräistä nuorempi ikärakenne sekä muita suurempi opiskelijatausta.
Pienten puolueiden tulorakenne muistuttaa selvästi enemmän äänestäjäkunnan keskimääräistä tulorakennetta kuin suurten puolueiden. Pienten puolueiden ehdokkaista jopa lähes kolmannes kuuluu alimpaan tuloluokkaan ja ylimpään tuloluokkaan vain 14 prosenttia puolueiden ehdokkaista.
Kuvio 12. Äänioikeutetut ja ehdokkaat valtionveronalaisten tulojen (euron) mukaan eduskuntavaaleissa 2011
Taulukko 11. Äänioikeutetut ja ehdokkaat valtionveronalaisten tulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011
-9 707 | -17 016 | -25 995 | -36 333 | 36 333+ | |
Äänioikeutetut | 20,0 | 20,0 | 20,0 | 20,0 | 20,0 |
Työlliset 2009 | 7,0 | 9,5 | 20,6 | 30,3 | 32,6 |
Ehdokkaat | 16,0 | 12,6 | 12,4 | 16,4 | 42,6 |
Ruotsalainen kansanpuolue RKP |
16,9 | 4,8 | 8,4 | 15,7 | 54,2 |
Vihreä liitto VIHR |
15,8 | 8,3 | 15,8 | 12,7 | 47,4 |
Vasemmistoliitto VAS |
14,0 | 13,6 | 8,5 | 23,7 | 40,3 |
Suomen Kristillisdemokraatit KD |
11,0 | 11,0 | 15,2 | 18,3 | 44,5 |
Perussuomalaiset PS |
10,1 | 16,0 | 13,4 | 23,9 | 36,6 |
Suomen Keskusta KESK |
6,4 | 6,9 | 7,7 | 14,2 | 64,8 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP |
5,9 | 3,8 | 8,0 | 18,5 | 63,9 |
Kansallinen Kokoomus KOK |
5,2 | 6,0 | 6,0 | 7,8 | 75,0 |
Muut | 31,6 | 21,9 | 17,5 | 14,9 | 14,2 |
Lähde: Eduskuntavaalit 2011, ennakkotieto, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kimmo Moisio (09) 1734 3239, Jaana Asikainen (09) 1734 3506, vaalit@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 18.4.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6252. 2011,
1. Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/evaa/2011/evaa_2011_2011-04-18_kat_001_fi.html