Julkaistu: 18.12.2020

Sosiaaliturvan osuus julkisista menoista pieneni vuonna 2019

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan 53,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019. Sosiaaliturvamenot ovat suurin yksittäinen menoluokka. Niiden suhteellinen osuus kokonaismenoista kuitenkin pieneni hieman.

Julkisyhteisöjen menojen tehtäväjakauma vuonna 2019

  Tehtävän osuus kokonaismenoista,
%
Tehtävän osuus nettomenoista,
%    1)
Tehtävän osuus kulutusmenoista,
%
G01 Yleinen julkishallinto 14.9 11.2 12.9
G02 Puolustus 2.3 2.4 4.4
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus 2.2 2.2 4.3
G04 Elinkeinoelämän edistäminen 7.9 7.5 9.0
G05 Ympäristönsuojelu 0.4 0.3 0.5
G06 Asuminen ja yhdyskuntapalvelut 0.6 0.2 0.4
G07 Terveydenhuolto 13.4 13.1 25.3
G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 2.8 2.8 3.9
G09 Koulutus 10.6 11.0 17.8
G10 Sosiaaliturva 45.1 49.2 21.5
G0 Tehtävät yhteensä 100.0 100.0 100.0
1) Nettomenot = kokonaismenot vähennettynä saaduilla myynti- ja maksutuloilla sekä tuotoksella omaan loppukäyttöön.

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat 128,0 miljardia euroa vuonna 2019. Kokonaismenot kasvoivat 3,3 miljardia euroa eli 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Menojen suhde bruttokansantuotteeseen laski hieman, sillä bruttokansantuotteen käypähintainen vuosimuutos oli suurempi: 3,0 prosenttia.

Suurimman yksittäisen menoluokan julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista muodostivat sosiaaliturvamenot, jotka vuonna 2019 kasvoivat 1,1 miljardia euroa eli 2,0 prosenttia edellisvuodesta. Terveydenhuoltoon liittyvät menot kasvoivat 600 miljoonaa euroa, koulutusmenot 553 miljoonaa euroa ja yleisen julkishallinnon menot 457 miljoonaa euroa. Suhteellisesti eniten kasvoivat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden menot: 8,7 prosenttia eli 226 miljoonaa euroa edellisvuodesta.

Sosiaaliturvamenot muodostivat 45,1 prosenttia julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista vuonna 2019. Vaikka sosiaaliturvamenot kasvoivat menoista euromääräisesti eniten, niiden osuus kokonaismenoista kuitenkin laski edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä, sillä ne kasvoivat kokonaismenoja hitaammin. Sosiaaliturvamenoista vanhuuteen liittyvät menot, joista suurin osa on maksettuja työeläkkeitä, kasvoivat vuonna 2019 jälleen eniten: noin miljardi euroa. Pitkään jatkunut asumistukimenojen kasvu sen sijaan pysähtyi. Suurinta laskua sosiaaliturvamenoissa oli maksetuissa työttömyysetuuksissa.

Taloustoimittain tarkasteltuna julkisyhteisöjen menot kasvoivat vuonna 2019 eniten palkansaajakorvausten, sosiaalietuuksien sekä välituotekäytön osalta. Palkansaajakorvaukset kasvoivat 950 miljoonaa euroa eli 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet kasvoivat 748 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia. Välituotekäyttö, eli tuotannossa käytetyt tavarat ja palvelut, kasvoi 715 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia.

Julkisyhteisöjen menoja on tapana tarkastella sulautettuina menoina, joista on poistettu alasektoreiden, esimerkiksi valtion ja paikallishallinnon, väliset tulonsiirrot. Alasektoreiden menoja sen sijaan tarkastellaan yleensä sulauttamattomina. Vuonna 2019 julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 25,8 prosenttia oli valtionhallinnon, 40,5 prosenttia paikallishallinnon ja 33,7 prosenttia sosiaaliturvarahastojen. Valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 1,2 miljardia euroa eli 2,0 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2019. Paikallishallinnon menot kasvoivat 1,8 miljardia euroa eli 3,6 prosenttia. Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitosten menot kasvoivat 889 miljoonaa euroa eli 3,3 prosenttia, kun taas muiden sosiaaliturvarahastojen menot laskivat 267 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia.

Valtionhallinnon sulauttamattomia kokonaismenoja kasvatti eniten yleinen julkishallinto. Paikallishallinnon menojen kasvusta suurin osa tuli sosiaaliturva-, terveydenhuolto- sekä koulutusmenoista. Työeläkelaitosten menojen kasvu liittyi lähinnä maksettuihin työeläkkeisin ja muilla sosiaaliturvarahastoilla menot vähenivät pienempien sosiaaliturvamenojen, erityisesti työttömyysetuuksien vuoksi.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja, joissa ei huomioida tehtäville kohdistuvia tuloja. Tilaston nettomenot saadaan, kun kokonaismenoista vähennetään myynti- ja maksutulot sekä tuotos omaan loppukäyttöön. Tällöin esimerkiksi julkisyhteisöjen yrityksiltä, kotitalouksilta tai toisilta julkisyhteisöiltä saamat myyntituotot ja palvelumaksut vähentävät kyseisen tehtävän menoja. Nettomenoista ei kuitenkaan ole vähennetty julkisyhteisöjen toisilleen tai itselleen maksamia veroja kuten arvonlisäveroa eikä sosiaalivakuutusmaksuja.

Vertailukelpoinen mittari on myös julkisyhteisöjen kulutusmenot, joka kuvaa julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja, vähennettyinä palveluista saaduilla palvelumaksuilla ja muilla palveluiden myyntituloilla.

Vuonna 2019 julkisyhteisöjen sulautetut nettomenot olivat 112,2 miljardia euroa. Nettomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 46,7 prosenttia, mikä oli sama kuin edeltävänä vuonna. Julkisyhteisöjen kulutusmenot olivat 55,6 miljardia euroa eli 23,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, missä kasvua oli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.


Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ohto Soininvaara 029 551 3046, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (215,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-0593. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.1.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jmete/2019/jmete_2019_2020-12-18_tie_001_fi.html