Käsitteet ja määritelmät

Bruttovelka

Rahoitussaamiset (omaisuus) eivät vaikuta velkaan.

EKT 2010

Euroopan tilinpitojärjestelmä 2010, EU:n uudistettu, taloustilastojen laadintaa ohjaava asetus.

Julkisyhteisöjen velka

Julkisyhteisöjen velka on julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka nimellisarvoisena, ja sitä kutsutaan myös EDP-velaksi (= Excessive Deficit Procedure).

Siihen luetaan julkisyhteisöjen kansantalouden muilta sektoreilta ja ulkomailta saamat joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset velkapaperit, lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat sekä talletukset. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa raportoinnissa käytetty käsite EDP-velka poikkeaa EKT 2010:stä sekä arvostuksen että kattavuuden osalta. EKT 2010:n mukaisessa rahoitustilinpidossa rahoitusvarat ja -velat arvostetaan markkina-arvoon, sen sijaan julkisyhteisöjen EDP-velka arvostetaan nimellisarvoon. EKT 2010:n rahoitusvaateista muun muassa johdannaisia, kauppaluottoja ja siirtovelkoja ei huomioida velan kannassa.

Maksetut korvaukset takausvastuista

Valtion vastuulla olevien takaussitoumusten perusteella luotonantajille maksetut korvaukset tarkastelujakson aikana. Maksetut korvaukset ilmoitetaan bruttona.

Käsitteessä ei huomioida mahdollisia saatuja takaisinperintätuottoja (jotka tilastoidaan omassa erillisessä kohdassaan ja jotka kohdistuvat usein eri tarkasteluajankohtaan kuin maksettu korvaus), eikä mahdollisia takauksille otettujen vakuutusten tuottoja. Korvatuissa määrissä on mukana sitoumusten perusteella maksetut pääomat ja korot

Myönnetyt uudet takaukset

Tarkastelujakson aikana annettujen valtion takausten käytössä olevien takaussitoumusten kokonaismäärä.

Poistuneet takaukset

Takauskannasta vastuu poistuu takauksen kohteena olevan luoton takaisinmaksun myötä. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti siten, että velallinen maksaa velkansa joko kokonaan tai osittain, mutta joskus myös takaaja joutuu maksamaan sen antamansa takaussitoumuksen perusteella. Tähän erään sisältyvät lisäksi nettona esim. valuuttakurssimuutoksista aiheutuneet takauskannan muutokset.

Rahoitusvaade

Rahoitusvaadeluokituksessa luokitellaan kaikki sellaiset rahoitusinstrumentit, jotka ovat kuvauksen kohteena rahoitustilinpidossa.

Pääkriteereinä ovat rahoitusinstrumenttien likviditeetti ja niitä koskevat lait. Saamis-velkasuhteen tulee olla ehdoton; ehdollinen saaminen on mukana vain jos sille voidaan määritellä markkinahinta tai jos se voidaan kuitata vastasaamisella.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat ovat taloudellisia velkoja, jotka luokitellaan samalla tavalla kuin rahoitusvarat. Velat ovat varojen vastinkirjauksia eli jonkun saaminen on jonkun toisen velka.

Sulautettu rahoitustase/-rahoitusvirrat

Rahoitusvarat ja -virrat voidaan esittää sulautettuina, jolloin eliminoidaan sekä alasektorin sisäiset (esim. kuntien velat toisille kunnille) että summasektorien sisäiset erät (edellisen lisäksi myös kuntien velat valtiolle, työeläkelaitoksille ja muille sosiaaliturvarahastoille julkisyhteisöjen summasektorissa). Sulautetut tiedot kuvaavat ao. sektorien asemaa suhteessa muihin ja ainoastaan muihin sektoreihin.

Sulauttamaton rahoitustase/-rahoitusvirrat

Rahoitusvaroja ja -virtoja voidaan kuvata sulauttamattomina, jolloin taloustoimet kirjataan täysimääräisesti myös sektorien ja alasektorien sisäiset taloustoimet mukaan lukien.

Sulauttamattomia rahoitustaseita laadittaessa yhden institutionaalisen yksikön muodostaman sektorin sisäiset erät on kuitenkin rahoitustaseissa sulautettu pois (esim. valtion talouden sisäinen lainanotto). Sisäiset erät eivät vaikuta sektorin nettovarallisuuteen tai nettoluotonantoon.

Takaisinperintätuotot takauksista

Takaajan (valtion) maksamien takauskorvausten perusteella syntyneistä takaisinperintäsaamista takaajalle kertyneet tuotot tarkastelujakson aikana.

Takauskanta

Takaajan (valtion) vastuulla olevien takaussitoumusten käytössä oleva kokonaismäärä tarkasteluhetkellä. Vastuumäärät on laskettu ilman korkoja.

Takausmaksutulot takauksista

Takaajan (valtion) vastuulla olevista takaussitoumuksista palkkioksi saatujen takausmaksutulojen määrä tarkastelujakson aikana.

Valtion takaukset

Valtion takaustietoihin sisältyvät sellaiset takaukset, joista valtio vastaa.

Takaukset ovat järjestelyjä, joissa takauksen antaja antaa lainanantajalle sitoumuksen siitä, että jos lainanottaja laiminlyö velvoitteensa, takauksen antaja korvaa lainanantajalle menetyksen, joka tälle muutoin aiheutuisi. Takauksen antamisesta peritään usein maksu.

Takauksia voidaan myöntää myös jonkin yksikön hallussapitämille rahoitussaataville. Tässä tapauksessa sitoudutaan takaamaan tappioita jotka liittyvät saatavan arvon alentumiseen tai vaikeuksiin periä saatavaa kokonaan takaisin ja näissä tapauksissa on erilaisia mahdollisuuksia kuinka takaajan velvoitteet voidaan aktivoida.

Valtion takauksiin sisällytetään myös takauksia, joita hallinnoivat julkisyhteisöjen ulkopuoliset yksiköt julkisyhteisöjen puolesta tai osana julkisyhteisöjen politiikkatavoitteita. Tällaisesta esimerkkinä on vientitakuutoiminta.

Valtiontalous

Valtiontalouteen luetaan mukaan budjettitalous ja budjetin ulkopuoliset rahastot.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.6.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/kas.html

Jaa