Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajabarometri 2017, syyskuu

Julkaistu: 27.6.2017

Kuluttajien luottamus pysyy vahvana – oma talous arveluttaa

Kuluttajien luottamusindikaattori oli kesäkuussa 23,9, kun se toukokuussa oli 24,1 ja huhtikuussa 21,5. Touko-kesäkuun lukemat ovat mittaushistorian 1995–2017 korkeimmat. Viime vuoden kesäkuussa luottamusindikaattori sai arvon 14,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,0. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1.–16. kesäkuuta 1 161 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät eivät muuttuneet merkitsevästi kesäkuussa toukokuuhun verrattuna. Odotus kuluttajan omasta taloudesta on kuitenkin heikentynyt vähin erin keväästä alkaen. Vastaavasti arvioissa Suomen taloudesta ja yleisestä työttömyydestä on jo runsaan vuoden mittainen nouseva trendi. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden kaikki osatekijät vahvistuivat kesäkuussa.

Kesäkuussa kuluttajien näkemykset Suomen taloudesta ja työttömyydestä olivat hyvin valoisat. Työttömyyden vähenemiseen uskottiin eniten kymmeneen vuoteen, ja kuva Suomen taloudesta oli paras seitsemään vuoteen. Arviot myös mahdollisuuksista säästää olivat optimistiset. Odotus omasta taloudesta oli kesäkuussa pitkän ajan keskitasolla.

Kuluttajat pitivät kesäkuussa ajankohtaa hyvin otollisena lainanotolle ja hieman myös säästämiselle ja kestotavaroiden ostamiselle. Työlliset kuluttajat kokivat kesäkuussa, että työttömyyden uhka on omalla kohdalla selvästi vähentynyt viime kuukausina.

Oma ja Suomen talous

Kesäkuussa 50 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista vain 9 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten kesäkuussa 47 ja 18 prosenttia.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti kesäkuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 13 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Kuukautta aiemmin osuudet olivat 27 ja 12 prosenttia.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Työttömyys ja inflaatio

Kuluttajista 45 prosenttia odotti kesäkuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 14 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten synkähköt 25 ja 35 prosenttia.

Työllisistä 18 prosenttia uskoi kesäkuussa työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 12 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä 26 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat arvioivat kesäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,8 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotus oli vuosi sitten 1,3 prosenttia, ja sen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia.

Kestotavaroiden ostaminen

Kuluttajista 45 prosenttia piti kesäkuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Yleiset rahankäyttöaikeet olivat kesäkuussa maltilliset, ehkä lomamatkasuunnitelmia lukuun ottamatta. Kotitalouksista 17 prosenttia aikoi joko hyvin tai melko varmasti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi 7 prosenttia kotitalouksista. Kesäkuussa 21 prosenttia kotitalouksista suunnitteli käyttävänsä vuoden sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen.

Säästäminen ja lainanotto

Kesäkuussa 62 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kotitalouksista 65 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja peräti 79 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Lainan ottamisen arvioi kesäkuussa kannattavaksi 73 prosenttia kuluttajista. Pitkän ajan keskimääräinen osuus on 62 prosenttia. Kotitalouksista 14 prosenttia harkitsi ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Kesäkuussa kuluttajien luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat selvästi optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät. Tarkempaa luokiteltua tietoa myöhemmin pdf-taulukkojulkaisussa (Muut tuotteet ja palvelut).

Laitteiden yleisyys kotitalouksissa toukokuussa

Toukokuussa jo 86 prosentilla 15–84-vuotiaiden kotitalouksista oli käytössään tietokone ja 90 prosentilla internet-yhteys. Taulutietokoneen eli tabletin oli hankkinut 54 prosenttia kotitalouksista. Kotitalouksista 80 prosenttia omisti vähintään yhden älypuhelimen ja 20 prosenttia jotain puettavaa tietotekniikkaa kuten aktiivisuusrannekkeen, älykellon tai älylasit.

Älytelevisiota katseltiin toukokuussa 28 prosentissa kotitalouksista. Yhtä monesta kotitaloudesta löytyi pelikonsoli ja joistakin jopa kauko-ohjattava kamerakopteri. Henkilöauton omisti toukokuussa 79 prosenttia kotitalouksista. Lisää laitteiden yleisyystietoa liitekuvioissa 12–15 ja tietokantataulukossa.

Kuluttajien näkemykset taloudesta

  Keskiarvo 10/1995- Maksimi 10/1995- Minimi 10/1995- 06/2016 05/2017 06/2017 Näkymä
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 12,0 24,1 -6,5 14,9 24,1 23,9 ++
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 8,3 14,1 2,3 7,4 9,0 8,3 =
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 3,6 25,3 -27,1 13,8 21,9 22,0 ++
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) 2,2 4,6 0,6 1,3 1,7 1,8  
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) -3,7 27,6 -51,1 -7,1 15,2 15,9 ++
B8 Työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) -1,2 7,6 -18,8 -2,0 5,8 6,3 ++
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) 18,4 41,8 -14,2 26,0 19,4 23,7 +
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) 10,4 36,8 -19,6 4,3 12,8 15,6 +
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 17,8 42,0 -47,1 27,0 31,8 32,3 ++
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) 39,7 52,2 10,9 45,4 50,2 49,3 +

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä -sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, = Näkymä neutraali, - Näkymä huono, -- Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results .


Lähde: Kuluttajabarometri 2017, kesäkuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Kaisa Lahtinen 029 551 3554, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (543,4 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.6.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-864X. kesäkuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2017/06/kbar_2017_06_2017-06-27_tie_001_fi.html

Jaa