Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2019, huhtikuu

Julkaistu: 20.2.2012

Inflaatio kiihtyi tammikuussa 3,2 prosenttiin

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi tammikuussa 3,2 prosenttiin. Joulukuussa se oli 2,9 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nosto.

Suomen inflaatiomittarit, tammikuu 2012

   Pisteluku           Vuosimuutos     Kuukausimuutos
Kuluttajahintaindeksi 2010=100 105,0 3,2 % 0,6 %
Elinkustannusindeksi 1951:10=100 1 840    
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 115,9 3,0 % 0,8 %
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100 114,3 2,2 % 0,0 %

Tammikuussa kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asumisen hintaa nostivat erityisesti korkojen nousu sekä vuokrankorotukset. Elintarvikkeiden hintoja nosti taas ennen kaikkea alkoholittomien juomien, makeisten ja jäätelön, lihan sekä maito- ja viljatuotteiden kallistuminen. Myös alkoholijuomien ja ravintola- ja kahvilapalvelujen hintojen nousu vaikutti inflaatioon. Tammikuun inflaatiota hillitsi eniten kulutuselektroniikan ja matkaviestintäpalvelujen halpeneminen edellisestä vuodesta. Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,6 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea valmisteverojen nostosta.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 483 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Kuluttajahintaindeksin 2005=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskus.fi-palvelusta. Uusi, kuluttajahintaindeksin 2010=100, käyttäjän käsikirja julkaistaan myöhemmin.

Euroalueen inflaatio tammikuussa ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli tammikuussa sama kuin viime vuoden joulukuussa, 2,7 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli tammikuussa 3,0 prosenttia.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin sekä kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne on tammikuun 2012 indeksistä alkaen uudistettu vastaamaan vuoden 2011 kulutusrakennetta. Lisäksi on otettu käyttöön kausipainotus, missä kausituotteiden paino myyntikauden ulkopuolella jaetaan muille saman ryhmän hyödykkeille.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.

Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee tammikuun yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 29. helmikuuta. Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://ec.europa.eu/eurostat).

Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos tammikuussa 2,2 prosenttia

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli tammikuussa 3,0 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 2,2 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli näin ollen 0,8 prosenttiyksikköä. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli tammikuussa 0,8 ja kiinteäveroisen indeksin 0,0 prosenttia.

Tammikuussa nostettiin liikenteen polttoaineiden, alkoholin, tupakan, makeisten, jäätelön, virvoitusjuomien, kampaamopalveluiden ja pienten korjauspalveluiden sekä sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen veroja.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin

Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Veromuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veromuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.


Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhani Pekkarinen 09 1734 3476, Mari Ylä-Jarkko 09 1734 3310, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

Julkaisu pdf-muodossa (391,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laskurit

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 20.2.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. tammikuu 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2012/01/khi_2012_01_2012-02-20_tie_001_fi.html