Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2019, huhtikuu

1. Kuluttajahintaindeksin laskentamenetelmiä uudistettu

Tilastokeskus on uudistanut kuluttajahintaindeksin laskentamenetelmiä. Indeksissä siirrytään vuosittaisen ketjuindeksin käyttöön kausittain vaihtuvin painoin. Uudistuksen taustalla on siirtyminen yhdenmukaisiin laadintamenetelmiin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kanssa. Kuluttajahintaindeksin perusvuotena säilyy 2010.

Indeksissä seurataan edustavien hyödykkeiden hintakehitystä. Vuosittain vaihtuvien hyödykkeiden ja painojen avulla taataan hyödykkeiden parempi edustavuus indeksissä. Aiemmin kuluttajahintaindeksin painorakenne on uudistettu määräaikaisuudistuksissa viiden vuoden välein. Edellinen uudistus tehtiin 2011 vuoden alusta, jolloin hyödykkeitä vaihdettiin enemmän. Nyt uusina hyödykkeinä indeksiin tulivat mukaan mm. snacksit, vaatekangas ja viihde-elektroniikkalaitteiden huolto ja korjaus. TV-lupa poistui indeksistä sen siirryttyä välittömäksi veroksi. Tämä muutos ei vaikuta indeksin kehitykseen.

1.1. Painorakenne vastaa vuoden 2012 kulutusta

Kuluttajahintaindeksin 2010=100 painorakenne vuonna 2013 perustuu kansantalouden tilinpidon vuoden 2011 tietoihin, jotka on päivitetty vastaamaan vuoden 2012 yksityisen kulutuksen arvoa. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin mukainen yksityinen kulutus oli 93,4 miljardia euroa, vuonna 2010 kulutuksen arvo oli 83,3 miljardia euroa käyvin hinnoin. Aikaisempana perusvuonna 2005 kulutuksen arvo oli 70,4 miljardia euroa ja vuonna 2000 vastaavasti 56,5 miljardia euroa.

Jatkossa painorakenne uudistetaan siis vuosittain käyttäen kahta vuotta aiempia kansantalouden tilinpidon lukuja ja muita tuoreempia tietoja kulutusosuuksista. Uusi painorakenne otettaan käyttöön aina tammikuun indeksistä alkaen.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia

Suurin muutos indeksin painorakenteessa vuodesta 2010 vuoteen 2013 on asumisryhmän paino-osuuden pieneneminen. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän ryhmän hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksiin. Vastaavasti ruoan ja liikenteen paino-osuuksien kasvaessa näiden hyödykeryhmien hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksin muutoksiin.

Vaikka kulutusosuus olisikin pysynyt ennallaan tai jopa vähentynyt, hyödykkeen kulutuksen määrä on voinut kasvaa hintojen laskettua. Esimerkiksi matkapuhelinten kulutus kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2010, mutta niiden hinnat halpenivat samanaikaisesti huomattavasti, jolloin niiden paino-osuus koko indeksissä pieneni. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 matkapuhelinten hinnat jatkoivat edelleen laskuaan, mutta puhelinten ostomäärä nousi huomattavasti kasvattaen niiden painoa kokonaisindeksissä. Koko viestintäryhmän paino-osuutta pienensi eniten lankapuhelinliittymien vähentyminen ja matkapuhelinpalveluiden halpeneminen.

Kuvio 2. Yksityisen kulutuksen volyymin muutokset 2010–2012 vuoden 2012 hinnoin

Kuvio 2. Yksityisen kulutuksen volyymin muutokset 2010–2012 vuoden 2012 hinnoin

Kuviossa 2 on tarkasteltu yksityisen kulutuksen volyymin muutoksia vuodesta 2010 vuoteen 2012 kuluttajahintaindeksin pääryhmittäin vuoden 2012 hinnoin. Vaikka kuvion 2 mukaan terveydenhoidon volyymi on kasvanut liki 12 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2012, ei kyseisen ryhmän kokonaispainossa ole tapahtunut juurikaan muutosta hintojen laskusta johtuen.

Koska kuluttajahintaindeksi kuvaa puhdasta hinnanmuutosta, myös laadun parantuminen näkyy kuviossa 2 määrän kasvuna. Jos esimerkiksi tietokoneita ostetaan edelleen yhtä monta kappaletta kuin aiemmin ja ne ovat samanhintaisia, mutta niiden laatu on parantunut, kuluttajahintaindeksissä niiden indeksi laskee. Tämä näkyy kulutusrakennetarkasteluissa määrän muutoksena.

1.2. Kausituotteiden käsittely muuttuu

Kuluttajahintaindeksissä ovat aiemmin olleet laskennassa mukana kaikki hyödykkeet kuukausittain niiden vuosimyynnin painolla. Kausittain myytävien hyödykkeiden, kuten talvivaatteet, indeksit on kauden päättyessä alennusmyyntikauden jälkeen palautettu tasolle, joilla ne ovat olleet ennen alennusmyyntejä. Kauden ulkopuolella indeksit ovat olleet mukana laskennassa omilla painoillaan.

Vuoden 2013 alusta alkaen ns. kausihyödykkeillä, kuten kesä- ja talviurheiluvälineillä, paino vaihtuu kauden mukaan. Alennusmyyntikauden jälkeen indeksi palautetaan edelleen ennen alennusmyyntiä olleelle tasolle, kyseisen hyödykkeen paino nollataan ja eurot jaetaan muille saman ryhmän hyödykkeille. Menetelmä on tarkemmin kuvattu Euroopan komission asetuksen (EY) N:o 330/2009 2. artiklan kohdassa 6 ”luokkarajoitettu kausipainotettu indeksi”.

Menetelmämuutos koskee kuluttajahintaindeksin hyödykeryhmiä 01.1.6 Hedelmät ja marjat, 03.1.2 Vaatteet, 03.1.3 Asusteet ja muut vaatetustarvikkeet, 03.2.1. Jalkineet, 07.2.1 Yksityisajoneuvojen varaosat ja lisävarusteet sekä 09.3.2. Urheilu- ja retkeilyvälineet. Koska kausihyödykkeiden paino kuluttajahintaindeksissä on suhteellisen pieni, ei menetelmämuutoksella ole vaikutusta inflaatiolukuihin. Menetelmä on ollut käytössä yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä vuoden 2012 alusta lähtien.

1.3. Uudistus ei katkaise elinkustannusindeksin aikasarjaa

Uusimmat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2010=100) ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen vuokrat kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi.

1.4. Yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit säilyivät ennallaan

Nyt kansalliseen kuluttajahintaindeksiin tehdyt menetelmämuutokset on otettu käyttöön yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ja kiinteäveroisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä jo vuoden 2012 alusta.

Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices). Näistä EU:n tilastovirasto Eurostat laskee painottamalla EU- ja EMU-tasoiset indeksit (European Index of Consumer Prices ja Monetary Union Index of Consumer Prices). Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU:n säädökset.

Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden väliset inflaatiovertailut. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Kuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin 2005=100 painorakenteet vuosina 2011 - 2013, prosenttia

Kuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin 2005=100 painorakenteet vuosina 2011 - 2013, prosenttia

Suomen yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit perustuvat samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit kehittyvät eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, koska niiden hyödykevalikoima on suppeampi. Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Ne kattavat vajaat 90 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kansallisen kuluttajahintaindeksin erät ja niiden paino-osuudet 2013

COICOP      Hyödyke/ryhmä Paino KHI:ssä, o/o
04.2 Omistusasuminen 7,90
07.2.4.2.1.1   Ajoneuvovero 1,00
09.4.3.1.1.1 Rahapelit 2,00
12.5.2.1.1.2 Omakotitalon palovakuutusmaksu   0,05
12.6.2.1.1.2 Kulutusluottojen korot 1,10
YKHIstä poistetut yhteensä 12,05

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhani Pekkarinen 09 1734 3476, Johanna Leivo 09 1734 3397, Mari Ylä-Jarkko 09 1734 3310, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 19.2.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. tammikuu 2013, 1. Kuluttajahintaindeksin laskentamenetelmiä uudistettu . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2013/01/khi_2013_01_2013-02-19_kat_001_fi.html