Julkaistu: 28.5.2020
Kasvihuonekaasupäästöt ennätyksellisen alhaiset
Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2019 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 52,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt ovat laskeneet 26 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 38 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2019 aikana. Edellisvuoteen verrattuna päästöt vähenivät 6 prosenttia. Eniten päästöjen laskuun vaikutti hiilen ja turpeen käytön väheneminen. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 2 prosenttia, mutta ylittivät EU:n asettaman päästökiintiön 0,2 milj. tonnilla CO2-ekv. Pikaennakossa uusimman vuoden päästö- ja poistumatiedot on tuotettu karkeammalla tasolla kuin edeltävien vuosien tiedot.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2019 ilman LULUCF-sektoria ja päästöjen muutokset verrattuna vuosiin 1990 ja 2018
Tilastokeskuksen pikaennakossa julkistetaan edellisen vuoden kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain ja jaoteltuna päästökauppaan kuuluviin ja päästökaupan ulkopuolisiin päästöihin. Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöistä, niiden kehittymisestä sektoreittain ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä löytyy Tilastokeskuksen suomenkielisestä raportista Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2019 sekä tämän julkistuksen katsauksesta .
Pikaennakkotietojen mukaan kokonaispäästöt (pl. LULUCF) vuonna 2019 laskivat 6 prosenttia (3,6 milj. tonnia CO2-ekv.) edellisvuoteen verrattuna. Energiasektorin päästöt laskivat 8 prosenttia (3,3 milj. tonnia CO2-ekv.) ja teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt 5 prosenttia (0,3 milj. tonnia CO2-ekv). Energiasektorilla päästöjen laskuun vaikutti eniten hiilen ja turpeen kulutuksen väheneminen energiantuotannossa. Maatalouden päästöt kasvoivat prosentin (0,1 milj. tonnia CO2-ekv.) ja jätesektorin päästöt laskivat 5 prosenttia (0,1 milj. tonnia CO2-ekv.) vuodesta 2018 vuoteen 2019. Pikaennakon tietojen mukaan maankäyttö-, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF)-sektorin nettonielu eli päästöjen ja poistumien summa oli -17,4 milj. tonnia CO2-ekv. vuonna 2019 eli 70 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna. Kokonaispäästöihin ei yleensä lasketa tämän sektorin päästöjä ja poistumia.
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt lasketaan kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena, pois lukien inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto. Päästökaupan ulkopuolisille päästöille on EU:n taakanjakopäätöksessä määritelty vuosille 2013–2020 vuosittaiset kansalliset päästökiintiöt. Vaikka päästöt ovat vähentyneet vuosina 2018 ja 2019 verrattuna niitä edeltäviin vuosiin, ylittyy tavoitepolku näinä vuosina kuten myös vuonna 2016. Ylitykset voidaan kuitenkin kompensoida vuosien 2013–2015 ja 2017 alituksilla.
Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat sektoreittain jaoteltuina päästökauppaan kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2013–2019
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 1) | Muutos 2018- 2019 |
|||
| Milj. tonnia CO2-ekv. | % | |||||||||
| Päästöt yhteensä ilman LULUCF-sektoria 2) | 62,9 | 58,8 | 55,1 | 58,1 | 55,4 | 56,4 | 52,8 | -6 | ||
| Kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 10 | ||
| Päästökauppaan kuuluvat päästöt 3) | 31,5 | 28,8 | 25,5 | 27,2 | 25,1 | 26,3 | 23,2 | -11 | ||
| Energiasektori | 27,6 | 25,1 | 21,6 | 23,0 | 21,1 | 22,2 | 19,4 | -13 | ||
| Teollisuusprosessit | 4,0 | 3,7 | 3,9 | 4,2 | 4,0 | 4,0 | 3,9 | -3 | ||
| Päästökaupan ja inventaarion tilastoero 4) | -0,1 | 0,0 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Päästökaupan ulkopuoliset päästöt 5) | 31,2 | 29,8 | 29,5 | 30,7 | 30,1 | 29,9 | 29,3 | -2 | ||
| Energiasektori | 20,4 | 19,1 | 18,8 | 20,2 | 19,7 | 19,7 | 19,3 | -2 | ||
| Kotimaan liikenne 5) | 11,8 | 10,7 | 10,7 | 11,9 | 11,3 | 11,4 | 11,1 | -3 | ||
| Työkoneet | 2,6 | 2,5 | 2,4 | 2,3 | 2,4 | 2,5 | 2,5 | -1 | ||
| Muut energiaperäiset 6) | 6,0 | 5,9 | 5,7 | 6,0 | 6,0 | 5,8 | 5,7 | -1 | ||
| Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö | 1,9 | 1,9 | 1,9 | 1,8 | 1,8 | 1,8 | 1,6 | -10 | ||
| Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 7) | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,6 | 0,6 | 0,4 | -28 | ||
| F-kaasujen käyttö 7) | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,2 | 1,2 | 1,2 | -1 | ||
| Maatalous | 6,6 | 6,6 | 6,6 | 6,7 | 6,6 | 6,6 | 6,6 | 1 | ||
| Jätteiden käsittely | 2,3 | 2,2 | 2,1 | 2,0 | 1,9 | 1,8 | 1,7 | -5 | ||
| Epäsuorat CO2-päästöt | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0 | ||
| Päästökaupan ja inventaarion tilastoero 4) | 0,1 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| LULUCF-sektori 2) | -19,0 | -21,3 | -18,9 | -16,8 | -17,2 | -10,3 | -17,4 | 70 | ||
2) LULUCF tarkoittaa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria. Sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin
3) Lähde: Energiavirasto
4) Menetelmä- ja määrittelyeroista johtuva eroavuus päästökauppasektorin kokonaispäästöissä Energiaviraston ja kasvihuonekaasuinventaarion tietojen välillä
5) Ilman inventaarion mukaista kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöä
6) Sisältää mm. rakennusten lämmityksen, jätteiden polton ja teollisuuden polttoaineiden käytön päästöjä
7) F-kaasuilla tarkoitetaan fluorattuja kasvihuonekaasuja (HFC-, PFC-yhdisteet sekä SF6 ja NF3)
Pikaennakon vuoden 2019 päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla kuin sitä edeltävien vuosien tiedot . Vuoden 2019 päästöt tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2020 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2021. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy julkistuksen katsauksesta sekä Suomen kasvihuonekaasut 1990–2019 -raportin liitteestä 3.
Alueelliset päästötiedot
Tilastokeskuksen laskelmat on tehty vuosille 2011, 2013, 2015, 2017 ja 2018 niin sanotusta alueperusteisesta näkökulmasta, jossa päästöt on allokoitu niiden tuotantokunnille. Tiedot on laskettu yhdenmukaisin menetelmin kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kanssa osoittamalla päästöt alueille kuntakohtaisten aktiviteettitietojen perusteella. Päästöt on laskettu erikseen liikenteen, muun energiasektorin, teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön, maatalouden ja jätesektorin osalta. Laskelmissa ei ole mukana maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektoria. Tilastokeskus julkistaa kuntatasolla ainoastaan päästökaupan ulkopuoliset numeeriset päästötiedot luottamuksellisuussyistä. Kokonaispäästöt ja päästökauppaan kuuluvat päästöt julkaistaan maakuntatasolla. Päästötiedot löytyvät tietokantataulukoista .
Tarkempia tietoja alueellisten päästöjen laskentamenetelmästä löytyy menetelmäkuvauksesta ja Suomen kasvihuonekaasut 1990–2019 -raportin liitteestä 4 .
Energiaperäiset (ilman liikenteen päästöjä), teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa kunnittain vuonna 2018 (1000 t CO2-ekv.)
Jätesektorin ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöt Suomessa kunnittain vuonna 2018 (1000 t CO2-ekv.)
Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario. Tilastokeskus
Lisätietoja: Pia Forsell 029 551 2937, Päivi Lindh 029 551 3778, Sini Niinistö (LULUCF) 029 551 2954, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala
Julkaisu pdf-muodossa (734,3 kt)
- Katsaukset
-
- Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2019 (28.5.2020)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kasvihuonekaasut (28.5.2020)
- Menetelmäselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (28.5.2020)
Päivitetty 28.5.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2019/khki_2019_2020-05-28_tie_001_fi.html