Kulttuurialan koulutus Suomessa

Kulttuurialan koulutuksen luokittelu on muuttunut

Tilastokeskus on uudistanut kulttuurialan koulutuksen tilastointia. Tässä ensimmäisessä kulttuurialan koulutusta koskevassa perusjulkaisussa otetaan käyttöön uusi kulttuurialan koulutuksen luokittelu. Luokittelu perustuu kansallisesta koulutusluokituksesta 2016 ( https://stat.fi/fi/luokitukset/koulutus/ ) valittuun kokonaisuuteen. Aiemmin kulttuuritilastojen taulukoissa käytettiin opetushallinnon koulutusalaluokitusta ( https://koulutusluokitus.fi/ )

Kulttuurialan rajauksessa on noudatettu pääosin kansallisen koulutusluokituksen perustana olevaa kansainvälistä ISCED2011 luokitusta. ISCED luokituksessa ei ole itsenäistä koulutusluokkaa taideaineille, vaan uudessa luokituksessa taideaineet ja humanistiset aineet ovat samassa luokassa, joskin ne ovat erotettavissa toisistaan. Aiemmin kulttuurialan koulutuksen tilastoissa käytettiin opetushallinnon koulutusluokitusta, jossa oli kulttuurialalla oma koulutusala ja taideaineille omat opintoalat.

Rajausta tehtäessä on otettu huomioon, mitkä koulutukset kuuluivat aiemmin opetushallinnon 2002 luokituksen kulttuurialaan. Lisäksi rajauksessa on jossain määrin otettu huomioon EU:n suositukset koskien kulttuuriammatteihin sisällytettäviä ammatteja ja Suomen käytäntö koskien kulttuurialan ammattien luokittelua. Kulttuurialan koulutusluokitukseen on otettu mukaan mm. arkkitehdit ja taideaineiden opettajiksi opiskelevat, vaikka ne eivät kansallisen koulutusluokituksen mukaan sisällykään humanistisiin ja taidealoihin.

Liitetaulukosta 1. ilmenee, mitkä koulutusalan tason luokat sisältyvät uuteen kulttuurialan koulutusten kokonaisuuteen ja Liitetaulukosta 2 ilmenee, mitkä opinnot sisältyivät opetushallinnon koulutusluokituksessa kulttuurialalle.

Kulttuurialan uudet opiskelijat

Kulttuurialan koulutus oli voimakkaassa kasvussa 1980-luvulta lähtien. Opiskelupaikkoja lisättiin useilla kulttuurialan lohkoilla. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työllistyminen on ollut valmistumisen jälkeen heikompaa kuin kaikkien koulutusalojen keskimääräinen työllistyminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö teettikin selvityksen koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2025 (Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025). Selvityksen mukaan suurimmat vähennystarpeet kulttuurialan koulutuksessa olivat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa, käsi- ja taideteollisuuden ja viestintä- ja informaatiotieteiden opintoaloilla. Yliopistojen osalta yhtä mittavia vähennystarpeita ei nähty.

Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2016 joulukuussa 2011. Sen mukaan tavoite uusien opiskelijoiden määräksi vuonna 2016 oli 1 810 aloittavaa opiskelijaa ammatillisessa peruskoulutuksessa kun vuonna 2009 aloittaneita oli vielä 3 650. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin ammattikorkeatutkintojen osalta 1 510 aloittanutta vuonna 2016, kun vuonna 2009 aloittaneita oli vielä 2 479.

Yliopistotutkintojen osalta tavoitteeksi asetettiin 1 425 aloittanutta vuodelle 2016, noin 160 vähemmän kuin vuonna 2009.

Kulttuurialan opiskelun aloituspaikkoja onkin vähennetty jonkin verran viime vuosikymmenellä. Kun vuonna 2010 opintonsa aloitti yli 11 000 uutta opiskelijaa, vuonna 2018 uusia opiskelijoita otettiin enää 9 166. Uusia opiskelijoita on otettu vähemmän toisen asteen ja erikoisammattikoulutuksen koulutusasteille. Lisäksi alemman korkeakouluasteen uusien opiskelijoiden määrää on karsittu yli viidenneksellä (Taulukko 1).

Taulukko 1. Kulttuurialojen uudet opiskelijat vuosina 2010 ja 2018 koulutusasteen mukaan

  2010 2018 Muutos %
Toinen aste 6 695 5 297 -20,9
Erikoisammattikoulutusaste 118 71 -39,8
Alempi korkeakouluaste 3 816 2 955 -22,6
Ylempi korkeakouluaste 379 784 106,9
Tutkijakoulutus 0 59 ..
Yhteensä 11 008 9 166 -16,7

Kulttuurialat uudet opiskelijat koostuivat vuonna 2018 noin 90 prosenttisesti taideaineiden opiskelijoista ja vähemmässä määrin muiden alojen, mm. arkkitehtien, arkeologian, viestintä- ja informaatiotieteiden, kirjallisuuden ja kielten sekä humanististen alojen uusista opiskelijoita (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kulttuurialan uudet opiskelijat koulutusalan mukaan vuonna 2018, %

Kuvio 1. Kulttuurialan uudet opiskelijat koulutusalan mukaan vuonna 2018, %

Taidealojen uusien opiskelijoiden määrä on vuodesta 2010 vuoteen 2018 pudonnut noin viidenneksellä. Lukumäärä on vuodesta 2010 vähentynyt vielä enemmän kuin kaikkien kulttuurialojen opiskelijoiden lukumäärä, joka oli vuonna 2018 noin 84 prosenttia vuoden 2010 lukumäärästä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistiossa ”Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025” todettiin, että koulutusrakenteessa on eräitä ”reservejä”, joilla koulutustarjonta selvästi ylittää ennakoidun tarpeen. Tämä osittainen kohtaanto-ongelma näkyi myös eräiltä aloilta valmistuneiden muita korkeampana työttömyytenä. Työryhmän näkemyksen mukaan tällaisia aloja olivat erityisesti kulttuuriala ja matkailu- ja ravitsemisala. Uusien opiskelijoiden määrää vähentämällä toivottiin olevan suotuisa vaikutus kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen 2009 (Kuvio 2).

Tavoitteeksi opetus- ja kulttuuriministeriö asetti, että vuonna 2016 ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä laskisi 1 810 opiskelijaan, kun se vielä vuonna 2009 oli 3 650. Myös ammattikorkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrän tavoite vuodelle 2016, joka oli 1 510 laski vuoden 2009 aloittaneiden, 2 473 uutta opiskelijaa, lukumäärästä. Yliopistotutkinnon uusien opiskelijoiden tavoite vuodelle 2016 oli 1 425, vain 159 aloituspaikkaa vähemmän kuin vuonna 2009 (Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016).

Kuvio 2. Uusien opiskelijoiden määrän muutos 2010-2018. 2010=100

Kuvio 2. Uusien opiskelijoiden määrän muutos 2010-2018. 2010=100

Kulttuurialojen opiskelijat

Kulttuurialojen opiskelijoita oli vuonna 2018 lähes 36 700. Opiskelijoista kaksi kolmesta on naisia. Opiskelijoiden lukumäärä on vuodesta 2010 vähentynyt yli 12 prosenttia. Opiskelijoista neljä viidestä opiskeli taidealoilla vuonna 2018 (Kuvio 3).

Kuvio 3. Kulttuurialan opiskelijat koulutusalan mukaan vuonna 2018, %

Kuvio 3. Kulttuurialan opiskelijat koulutusalan mukaan vuonna 2018, %

Kulttuurialan koulutusasteista toisen asteen koulutuksen opiskelijamäärät ovat vähentyneet vuodesta 2010 vuoteen 2018 noin 4 prosenttia, erikoisammattikoulutuksen yli 19 ja alempien korkeakouluasteiden 28 prosenttia, mutta ylempien koulutusasteiden opiskelijamäärät ovat kasvaneet huomattavasti (Taulukko 2).

Taulukko 2. Kulttuurialojen opiskelijat koulutusasteen mukaan 2010 ja 2018

Koulutusaste 2010 2018 Muutos %
Toinen aste 16 870 16 145 -4,3
Erikoisammattikoulutusaste 266 214 -19,5
Alempi korkeakouluaste 18 896 13 530 -28,4
Ylempi korkeakouluaste 4 495 5 824 29,6
Tutkijakoulutusaste 1 030 966 -6,2
Yhteensä 41 557 36 679 -11,7

Viime vuosikymmenellä opiskelijoiden määrä kulttuurialoilla oli huipussaan vuonna 2013, jolloin opiskelijoita oli yli 42 000 (Kuvio 1). Tämän jälkeen opiskelijamäärät lähtivät laskuun.

Kulttuurialan tutkinnot

Vuonna 2018 kulttuurialan tutkintoja suoritettiin 7 821, lähes saman verran kuin vuonna 2010. Eniten tutkintoja suoritettiin vuosina 2013 ja 2015 (Kuvio 4).

Vuonna 2018 taidealoilta tutkintoja suoritettiin 6 203; kasvatusaloilta 327 humanistisilta aloilta 216, arkkitehtuurista 374 ja muilta aloilta 267. Taideaineiden osuus kaikista tutkinnoista oli noin 81 prosenttia.

Vuodesta 2010 nousuun lähtenyt valmistuneiden lukumäärä kääntyi laskuun vuonna 2015.

Kuvio 4. Kulttuurialan tutkinnot vuosina 2010-2018.

Kuvio 4. Kulttuurialan tutkinnot vuosina 2010-2018.

Opintojen keskeyttäminen

Opintonsa keskeytti lukuvuonna 2017/2018 eri syistä kokonaan 5,4 prosenttia kaikkien opintoalojen opiskelijoista. Tarkasteluun sisältyvien opiskelijoiden lukumäärä ei vastaa kaikkien opiskelijoiden lukumäärää.

Taidealojen keskeyttäneiden laskennassa lukuvuonna 2017/2018 opiskelijoiden määrä oli 19 701. Taidealan opiskelijoista opintonsa keskeytti 9,4 prosenttia kyseisen koulutussektorin kyseisellä koulutusalalla, 7,8 prosenttia kyseisellä koulutussektorilla ja 6,7 prosenttia keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan (Kuvio 6).

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2017/2018 on saatu seuraamalla syyskuussa 2017 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2018. Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto on laadittu koulutuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamien henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta (Laatuseloste: https://stat.fi/til/kkesk/2018/kkesk_2018_2020-03-12_laa_001_fi.html ).

Lukuvuonna 2017/2018 taidealan ammatillisen koulutuksen keskeytti 13,0 %, taidealan ammattikorkeakoulutuksen 7,3 % ja taidealan yliopistokoulutuksen 7,0 %. Keskimäärin ammatillisen koulutuksen koulutusalan keskeytti 12,0 %, ammattikorkeakoulutuksen koulutusalan 7,9 % ja yliopistokoulutuksen koulutusalan 8,1 %.

Kuvio 5. Opintonsa keskeyttäneet kaikilla koulutusaloilla ja taidealoilla lukuvuonna 2017/2018.

Kuvio 5. Opintonsa keskeyttäneet kaikilla koulutusaloilla ja taidealoilla lukuvuonna 2017/2018.

Opiskelijoiden työssäkäynti

Yli 18 vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti opintojen aikana on tavanomaista.

Opiskelijoiden työssäkäyntiä kuvaavat tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjainen opiskelija-aineisto ja työssäkäyntitilaston tiedot. Opiskelijoille ei tehdä erillisiä kyselyjä. Tilastossa on useita tietoja opiskelijoiden koulutuksesta ja työssäkäynnistä. Tilastotietoja on tuotettu vuodesta 1995 lähtien vuosittain.

Vuonna 2018 kulttuurialoille opiskeli 30 343 yli 18-vuotiasta opiskelijaa. Heistä opintojen ohella työskenteli lähes 46 prosenttia. Kulttuurialan eri koulutusasteilla opiskelevista työskenteli harvempi opiskelija kuin kaikilla opintosektoreilla keskimäärin (Taulukko 3).

Taulukko 3. Kulttuurialan opiskelijoiden työssäkäynti vuonna 2018

  Kulttuurialat Työllisiä opiskelijoita % Opiskelijoita yhteensä Työllisiä opiskelijoita yhteensä %
Ammatillinen koulutus 10 024 3 413 34,0 184 227 94 869 51,5
Ammattikorkeakoulukoulutus 9 097 4 509 49,6 142 004 83 230 58,6
Yliopistokoulutus 11 222 5 963 53,1 153 422 86 042 56,1
Yhteensä 30 343 13 885 45,8 479 653 264 141 53,2

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen valmistumisen jälkeen

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työmarkkinoille tarkasteltiin vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2018. Tutkinnon suorittaneita edellisenä vuonna oli yhteensä 6 664.

Heistä työllisiä tai työllisiä opiskelijoita oli vuosi valmistumisen jälkeen 4 170 henkilöä, mikä oli noin 63 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Työlliset opiskelijat ovat olleet opiskelemassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa 20.9. ja heillä on ollut voimassa oleva työsuhde tilastovuoden viimeisellä viikolla.

Päätoimisia opiskelijoita oli noin 15 prosenttia ja työttöminä lähes 15 prosenttia. Muita, lähinnä varusmiespalvelua tai siviilipalvelua suorittavia, eläkeläisiä tai kotitaloustyötä tehneitä. oli lähes 8 prosenttia.

Valmistuneiden määrän kasvun myötä myös työttömien lukumäärä kasvoi vuoteen 2015 saakka. Kun se vuonna 2010 oli yli 13 prosenttia vuotta aiemmin tutkinnon suorittaneista, oli se vuonna 2015 jo 21 prosenttia. Vuonna 2018 työttömien osuus oli pudonnut vajaaseen 15 prosenttiin (Kuvio 6).

Kuvio 6. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen

Kuvio 6. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen

Vuonna 2017 kulttuurialan tutkinnon suorittaneista 92 prosenttia oli suorittanut humanistisen tai taidealan tutkinnon, lähes 4 prosenttia kasvatusalan tai yhteiskunnallisen alan tutkinnon ja yli 3 prosenttia teknisen alan tutkinnon.

Kulttuurin tutkinnon suorittaneista työttömien osuudessa 97 prosenttia oli humanistien ja taidealojen tutkinnon suorittaneita.

Kuvio 7. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen koulutusalan mukaan vuonna 2018.

Kuvio 7. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen koulutusalan mukaan vuonna 2018.

Kulttuurialan tutkinnon suorittaneen työllisen väestön tulot vuonna 2017

Vuonna 2017 kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden 17- 84 -vuotiaiden lukumäärä oli yli 83 000. Kun tarkastellaan, miten 18 - 74 vuotiaat sijoittuivat eri tuloluokkiin vuonna 2017, huomataan, että taidealan tutkinnon suorittaneiden tuloluokkiin sijoittuminen poikkeaa kaikkien koulutusalojen tuloluokkiin sijoittumisen jakaumasta. Tuloja ovat valtion veronalaiset ansio- ja yrittäjätulot. Tulottomia ovat henkilöt, joiden tulot ovat alle yhden euron. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi vasta valmistunut opiskelija, joka on aloittanut työt joulukuussa ja ensimmäinen palkanmaksu on seuraavan vuoden puolella.

Väestöstä oli vuonna 2017 kulttuurialan tutkinnon suorittaneita 18–74 -vuotiaita yli 83 000. Heistä kymmenesosalla oli valtion verotuksessa verotettavia ansio- tai yrittäjätuloja alle 12 000 euroa, noin 30 prosentilla yli 12 000 mutta alle 27 000 euroa, noin 47 prosentilla 27 000 - 51 999 euroa ja noin 13 prosentilla yli 52 000 euroa.

Taidealan tutkinnon suorittaneiden osuus alle 32 000 euroa ansaitsevissa tuloluokissa on korkeampi kuin kaikilla tutkinnon suorittaneilla ja humanisteilla. 32 000 – 41 999 euroa tuloja saaneista sekä humanistien, että taidealojen tutkinnon suorittaneita on vähemmän kuin kaikkien tutkinnon suorittaneita. Tätä ylemmissä tuloluokissa humanistien osuus on suurempi kuin taidealojen ja kaikkien tutkinnon suorittaneiden osuus keskimäärin.

Kuvio 8. 18 – 74 vuotiaiden tuloluokkiin jakautuminen kaikilla tutkintoaloilla, taide- ja humanistisilla aloilla ja taidealoilla vuonna 2017 %

Kuvio 8. 18 – 74 vuotiaiden tuloluokkiin jakautuminen kaikilla tutkintoaloilla, taide- ja humanistisilla aloilla ja taidealoilla vuonna 2017 %

Kuvio 9. Taidealan tutkinnon suorittaneet ja muun kulttuurialan suorittaneiden jakautuminen tuloluokkiin vuonna 2017

Kuvio 9. Taidealan tutkinnon suorittaneet ja muun kulttuurialan suorittaneiden jakautuminen tuloluokkiin vuonna 2017

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton kulttuurialan aikuiskoulutus

Tilastokeskus tuottaa tilastoja myös oppilaitosten tutkintoon johtamattomasta aikuiskoulutuksesta. Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilasto sisältää tietoja oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen osallistujista ja opetustunneista.

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilaston tiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen tiedot ovat kalenterivuodelta.

Opetustuntien sisällön luokittelussa käytetään opetushallinnon koulutusalaluokituksen aikuiskoulutussovellus 2003 -luokituksen luokkaa 2: Kulttuuriala.

Kulttuurialan tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta järjestettiin eniten musiikin alalla, jossa opetustunteja annettiin vuonna 2018 yli 485 000 tuntia. Seuraavaksi suosituin opiskeluala oli käsi—ja taideteollisuus sekä käden taidot yli 462 000 opetustunnilla. Myös kuvataide (yli 233 000 opetustuntia) ja teatteri ja tanssi (yli 148 000 opetustuntia) olivat suosittuja (Taulukko 4).

Vuonna 2018 oppilaitokset järjestivät kulttuurisisältöistä koulutusta yli 1 456 000 tuntia, mikä on 29 prosenttia kaikista tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunneista.

Taulukko 4. Kulttuurialan tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus, opetustunnit vuonna 2018

Koulutuksen sisältöluokka Opetustunnit %
205 Musiikki 485 389 33,3
201 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot 462 191 31,7
206 Kuvataide 233 415 16,0
204 Teatteri ja tanssi 148 571 10,2
202 Viestintä ja informaatioala 52 311 3,6
299 Muu kulttuurialan koulutus 42 427 2,9
203 Kirjallisuus 29 381 2,0
207 Kulttuurin ja taiteiden tutkimus 2 830 0,2
Yhteensä 1 456 515 100,0

Eniten vuonna 2018 kulttuurialan tutkintoon johtamatonta koulutusta tarjosivat kansalaisopistot, yli miljoona opetustuntia, mikä on lähes kolme neljäsosaa kaikista opetustunneista. Seuraavaksi eniten kulttuurialan koulutusta järjestivät kansanopistot, opintokeskukset ja ammattikorkeakoulut. (Taulukko 5).

Taulukko 5. Koulutuksen tarjoajien opetustunnit vuonna 2018

Koulutuksen tarjoaja Opetustunnit %
Kansalaisopistot 1 074 577 73,8
Kansanopistot 153 525 10,5
Opintokeskukset 77 264 5,3
Ammattikorkeakoulut 68 267 4,7
Kesäyliopistot 18 962 1,3
Musiikkioppilaitokset 18 487 1,3
Ammatilliset oppilaitokset, erikoisoppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset 41 478 2,8
Muut oppilaitokset 3 995 0,3
Yhteensä 1 456 555 100,0

Lähteet

Tilastokeskus, koulutustilastot:

- Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot ( https://www.stat.fi/til/opiskt/index.html )

- Koulutuksen keskeyttäminen ( https://www.stat.fi/til/kkesk/index.html )

- Opiskelijoiden työssäkäynti ( https://www.stat.fi/til/opty/index.html )

- Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ( https://www.stat.fi/til/sijk/index.html )

- Koulutettu työvoima ( Tilastokeskuksen maksulliset PX-tietokannat )

- Oppilaitosten aikuiskoulutus ( https://www.stat.fi/til/oaiop/index.html )

Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ( https://www.stat.fi/til/tyokay/index.html )

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011;16, Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016, Kehittämissuunnitelma


Lähde: Kulttuuritilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 28.4.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. Kulttuurialan koulutus Suomessa 2018, Kulttuurialan koulutus Suomessa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.12.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2018/02/klt_2018_02_2020-04-28_kat_001_fi.html