Julkaistu: 16.10.2019

Kulttuurin osuus taloudesta pieneni hieman vuonna 2017, vaikka peliala tuli mukaan kulttuurisatelliittiin

Uusien laskelmien mukaisessa aikasarjassa vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta oli 3,4 prosenttia (3,5 prosenttia vuonna 2016). Uusimmissa kulttuurisatelliittilaskelmissa on huomioitu sekä kansantalouden tilinpidossa tehty aikasarjakorjaus että joidenkin pelialan yritysten toimialasiirto. Pelialan lisääminen laskelmiin vaikutti niin, että aiemmin jatkuvasti laskeva suuntaus onkin ollut viime vuodet kasvava ja vasta vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta – sekä tuotoksella että arvonlisäyksellä mitattuna – on kääntynyt laskuun. Kulttuurin osuus työllisistä on laskenut jatkuvasti, ja uusien laskelmien myötä osuus työllisistä on viime vuosina pienentynyt alhaisemmaksi kuin osuus tuotoksesta ja arvonlisäyksestä.

Kulttuurisatelliitin tuloksia verrataan kansantalouden tilinpidon lukuihin, joista julkaistiin aikasarjakorjatut tiedot syyskuussa 2019. Kulttuurisatelliittilaskelmia korjattiin joiltakin osin näiden uusien, aikasarjakorjattujen tietojen mukaiseksi, mutta suurin osa satelliittilaskelmista pysyi ennallaan. Aikasarjakorjauksessa bruttokansantuotteen arvo kasvoi vuosittain noin 1…2 miljardia euroa vuodesta 2010 alkaen, ja hieman vähemmän aikaisempina vuosina. Kulttuurisatelliitin tuloksissa BKT:n tason nousu näkyi niin, että kulttuurin osuus koko talouden arvonlisäyksestä laski vuosittain 0,1 prosenttiyksikköä aiempiin laskelmiin verrattuna. Myös tuotosta korjattiin – enimmäkseen hieman alaspäin – mutta tällä ei ollut vaikutusta kulttuurisatelliittilaskelmiin, vaan osuus koko talouden tuotoksesta pysyi ennallaan. Aikasarjakorjauksen yhteydessä korjattiin myös työllisten määrää vastaamaan paremmin uusien lähdeaineistojen tasoa. Työllisten kokonaismäärä kasvoi hieman koko 2000-luvulla. Kun työllistenkin osalta koko talouden taso on aikaisempaa korkeampi, kulttuurin osuus hieman pienenee, ollen vuosittain 0,1 prosenttiyksikköä pienempi aikaisempiin laskelmiin verrattuna.

Päinvastaiseen suuntaan taas vaikutti korjaus, jonka taustalla oli lähes 300 pelialan yrityksen toimialatiedon tarkistaminen Tilastokeskuksen toimesta. Toimialaluokituksessa tietokonepelien ohjelmoinnille (62010) ja tietokonepelien kustantamiselle (58210) on omat luokat. Kustantamisella tarkoitetaan julkaisuoikeuksien hankkimista peleihin sekä pelien saattamista eri muodoissaan yleisön saataville. Näistä kahdesta luokasta tietokonepelien kustantaminen kuuluu kulttuurisatelliitin piiriin mutta ohjelmointi ei, sillä kyseinen toimialaluokka kattaa ohjelmoinnin laajemminkin kuin vain tietokonepelien osalta. Tarkistuksen tuloksena vajaa 10 prosenttia läpikäydyistä pelialan yrityksistä siirrettiin toimialalle 58210, jolloin ne kuuluvat kulttuurisatelliitin kuvausalueeseen. Suurin osa aiemmin erillisenä laskelmana tehdystä pelialasta tulee nyt mukaan kulttuurisatelliittilaskelmiin, jolloin erillistä pelialaa koskevaa laskelmaa ei enää ole tarpeen laatia. Kansantalouden tilinpidossa toimialasiirrot huomioitiin vuodesta 2011 alkaen, sillä sitä aiempina vuosina näiden toimialasiirtojen kohteena olleiden yritysten toiminta ei ole ollut merkittävää. Muutos tehtiin vastaavasti kulttuurisatelliittilaskelmiin vuodesta 2011 alkaen. Sekä tuotoksen että arvonlisäyksen osalta pelialan lisääminen kulttuurisatelliittiin nostaa kulttuurin osuutta koko talouden tasosta enimmillään 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa, mutta työllisyydessä vaikutus ei näy, kuten on jo aiemminkin arvioitu.

Uusien laskelmien mukaisessa aikasarjassa vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta oli 3,4 prosenttia (3,5 prosenttia vuonna 2016). Pelialan lisääminen laskelmiin vaikutti niin, että aiemmin jatkuvasti laskeva suuntaus onkin ollut viime vuodet kasvava ja vasta vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta on kääntynyt laskuun. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta olisi ollut hieman edellisvuotta pienempi myös ilman pelialaa eli vanhalla sisällöllä laskettuna.

Kulttuuritoimialojen prosenttiosuus kansantaloudesta 2008-2017

Kulttuuritoimialojen prosenttiosuus kansantaloudesta 2008-2017

Kulttuurin arvonlisäys laski hieman edellisestä vuodesta, ja kun koko talouden arvonlisäys kasvoi, niin kulttuurin osuus arvonlisäyksestä pieneni vuonna 2017. Eri kulttuurialojen välillä kehitys on kuitenkin ollut erilaista: esimerkiksi esittävissä taiteissa sekä kirja- ja media-aloilla oli kasvua, kun taas peleihin liittyvillä aloilla sekä kulttuuritapahtumien järjestämisessä oli selvä lasku.

Vuonna 2017 kulttuurin yhteenlaskettujen kulutusmenojen osuus kaikista kulutusmenoista pysyi ennallaan. Julkisyhteisöjen kulutusmenot kulttuuriin pysyivät edellisen vuoden tasolla ja yksityiset kulutusmenot nousivat hieman. Pieni kasvu luvuissa ei muuttanut kulttuurin osuutta kulutusmenoista, koska myös koko talouden tasolla kulutusmenot kasvoivat. Aikasarjakorjaus koski myös kotitalouksien kulutusmenoja, joiden kokonaistaso hieman laski. Aikasarjakorjauksen yhteydessä muutettiin myös yksityisten kulutusmenojen ”vertailutieto” niin, että se on sama kuin huoltotaseessa käytetty erä.

Kulttuurin osuus työllisyydestä oli 3,1 prosenttia vuonna 2017. Osuus työllisyydestä on aikaisemmin ollut korkeampi kuin sen osuus arvonlisäyksestä tai tuotoksesta, mutta ero oli jo kaventumassa vanhallakin tietosisällöllä ja nyt, kun peliala tuli mukaan laskelmiin, kulttuurin työllisyysosuus putosi arvonlisäys- ja tuotososuutta pienemmäksi. Pelialan työllisyys on varsin pientä, joten toimialamuutokset eivät näy työllisyysluvuissa. Kulttuurialalla on enimmäkseen suhteellisen matala palkkataso, paljon osa-aikaisuutta sekä varsin vähän suuria voittoja tuottavia isoja yrityksiä. Vuodesta 2008 asti jatkunut kulttuuritoimialojen työllisten määrän absoluuttinen lasku näyttäisi edelleen jatkuvan.

Kulttuurista toimintaa on perinteisesti pidetty eräänlaisena suhdanteita tasapainottavana tekijänä, jonka rooli yleensä jonkin verran nousee laman aikana, sillä siihen sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä, eikä taloudellisen voiton maksimointi ole aina ensisijaista. Kulttuuria tuotetaan sen itsensä vuoksi, vaikka sitten ilman voittoa. Talouden taantuma näkyi kuitenkin sekä kulttuurin tuottamisessa että sen kuluttamisessa – kulttuurinkin osalta ihmiset pyrkivät etsimään edullisempia vaihtoehtoja silloin kun talous on tiukalla – eikä kulttuuriin käytetty rahamäärä ole merkittävästi lähtenyt nousuun, vaikka talous muuten kasvaa.

Vaikka kulttuurin osuus taloudessa on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, kulttuurilla on edelleen varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä sen osuus kulutuksesta on kuitenkin reilut neljä prosenttia ja työllisistä hieman yli kolme prosenttia.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 -menetelmän ja syksyllä 2019 julkaistujen aikasarjakorjausten mukaisina vuosilta 2008-2017.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.


Lähde: Kulttuurisatelliitti, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (238,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 16.10.2019

Viittausohje:

Tilasto: Kulttuurin satelliittitilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-959X. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klts/2017/klts_2017_2019-10-16_tie_001_fi.html