Julkaistu: 7.10.2020

Kulttuurin osuus taloudesta pieneni hieman vuonna 2018

Kulttuurisatelliitin uusimpien laskelmien mukaan kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2018 oli 3,3 prosenttia (3,4 prosenttia vuonna 2017). Laskelmat laaditaan näinkin pitkällä viiveellä siksi, että ne tehdään vasta sen jälkeen, kun kansantalouden tilinpidon laskelmat on laadittu tarkimmalla tasolla. Syksyllä 2019 julkaistuissa luvuissa huomioitiin sekä silloin tehty aikasarjakorjaus että joidenkin pelialan yritysten toimialasiirto, ja nyt laaditut laskelmat jatkavat tätä aikasarjaa.

Uusimpiin laskelmiin on tehty muutos kulttuurikulutuksen luokitukseen: aiemmista, toimialaryhmien mukaan nimetyistä kulutusluokista on luovuttu, ja kulutukseen on laadittu oma luokituksensa. Käytännössä muutokset eivät ole mitenkään merkittäviä, vaan joitakin tyhjiä luokkia poistettiin ja jäljelle jääneet luokat nimettiin uudestaan sisällön pysyessä pääsääntöisesti ennallaan. Samalla laskelmiin otettiin mukaan syksyn 2019 aikasarjakorjauksen yhteydessä käyttöönotettu kotitalouksien kulutusmenojen tarkemmalle tasolle asti harmonisoitu luokitus, jota kutsutaan nimellä ECOICOP. Tämä muutti kulutusmenojen tasoa joillakin kymmenillä miljoonilla euroilla muutamina vuosina, mutta se ei vaikuttanut kokonaiskuvaan eli kulttuurin osuus kulutusmenoista pysyi ennallaan.

Kulttuurisatelliitin mukaan sekä tuotoksen että arvonlisäyksen osuus BKT:stä oli 3,3 prosenttia vuonna 2018. Käypähintaisesti sekä kulttuurin tuotos että arvonlisäys kasvoivat hieman, mutta kun BKT kasvoi selvästi enemmän, kulttuurin osuus pieneni. Arvonlisäys kasvoi etenkin elokuvien, videoiden ja tietokonepelien toimialoilla sekä taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminnassa. Eniten arvonlisäys pieneni radio- ja televisiotoiminnassa sekä huvipuistojen ja muun viihteen ja virkistyksen toimialoilla.

Kulttuuritoimialojen prosenttiosuus kansantaloudesta 2008-2018

Kulttuuritoimialojen prosenttiosuus kansantaloudesta 2008-2018

Vuonna 2018 kulttuurin yhteenlaskettujen kulutusmenojen osuus kaikista kulutusmenoista laski. Julkisyhteisöjen kulutusmenot kulttuuriin nousivat hieman, kun taas yksityiset kulutusmenot laskivat hieman, mutta yhteenlaskettuna kulttuurin kulutusmenot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kun koko talouden kulutusmenot yhteenlaskettuna kasvoivat, kulttuurin osuus kulutusmenoista pieneni ollen nyt 4,3 prosenttia (4,4 prosenttia vuonna 2017).

Kulttuurin osuus työllisyydestä oli kulttuurisatelliitin mukaan 3,1 prosenttia vuonna 2018. Kulttuurisatelliitissa huomioidaan työlliset laskelmassa mukana olevilta toimialoilta, riippumatta työtehtävistä, kun taas kulttuuritilastoissa katsotaan nimenomaan kulttuurialan työllisiä, toimialasta riippumatta. Kulttuuritilastoissa näkyy työllisyyden selvää parantumista vuonna 2018, kun taas satelliittilaskelman mukaan kulttuuritoimialojen työllisten määrä olisi käytännössä pysynyt ennallaan ja osuus työllisistä olisi laskenut suhteessa koko talouden työllisiin, kun työllisen määrä koko taloudessa on kasvanut. Palkkasummaan perustuva arvio työllisyydestä saattaa aliarvioida henkilömääriä, mikäli työt ovat osa-aikaisia, matalapalkkaisia tai pätkätöitä, mikä on varsin tyypillistä kulttuurialalla. Vuodesta 2008 asti jatkunut kulttuuritoimialojen työllisten määrän laskeva trendi ei näyttäisi kulttuurisatelliittilaskelmissa vieläkään merkittävästi muuttuneen.

Kulttuurista toimintaa on perinteisesti pidetty eräänlaisena suhdanteita tasapainottavana tekijänä, jonka rooli yleensä jonkin verran nousee laman aikana, sillä siihen sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä, eikä taloudellisen voiton maksimointi ole aina ensisijaista. Kulttuuria tuotetaan sen itsensä vuoksi, vaikka sitten ilman voittoa. 2010-luvun alkupuolen taantuma näkyi kuitenkin sekä kulttuurin tuottamisessa että sen kuluttamisessa – kulttuurinkin osalta ihmiset pyrkivät etsimään edullisempia vaihtoehtoja silloin kun talous on tiukalla – eikä kulttuuriin käytetty rahamäärä ole juurikaan lähtenyt nousuun, vaikka talous muuten on kasvanut.

Vaikka kulttuurin osuus taloudessa on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, kulttuurilla on edelleen varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä sen osuus kulutuksesta on kuitenkin reilut neljä prosenttia ja työllisistä kolme prosenttia.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 -menetelmän ja syksyllä 2019 julkaistujen aikasarjakorjausten mukaisina vuosilta 2008-2018. Lisäksi tässä uusimmassa julkaisussa on huomioitu kotitalouksien kulutusmenojen luokitusuudistus EU-tasolla 5-numerotasolle asti harmonisoituun ECOICOP-luokitukseen.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.


Lähde: Kulttuurisatelliitti, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (236,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 07.10.2020

Viittausohje:

Tilasto: Kulttuurin satelliittitilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-959X. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klts/2018/klts_2018_2020-10-07_tie_001_fi.html