Laatuseloste: Rakennusten ja asuntojen korjaukset

1. Tilastotietojen relevanssi

Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset- tilasto kuvaa asuinrakennuskantaan ja asuntoihin kohdistuneita korjaustoimenpiteitä ja niiden syitä. Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset- tilasto jakaantuu osiin talotyypin mukaan. Talotyyppiluokat ovat omakoti- ja paritalot, rivitalot ja kerrostalot. Tilaston tiedot perustuvat vuosittaiseen suorakyselyyn.

Asuinrakennuksilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen rakennusluokituksen mukaisia omakotitaloja, paritaloja, rivitaloja (sis. ketjutalot) sekä asuinkerrostaloja. Tilasto sisältää talotyypin ja korjauskohteen mukaan luokiteltuja tietoja. Lisäksi tilastossa kuvataan korjaamiseen johtaneita syitä ja tulossa olevia suuria remontteja.

Tietoja käyttävät mm. kansantalouden tilinpidon lisäksi rakennus- ja kiinteistöalan eri järjestöt, yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen hallinto. Tilastokyselyn sisällön kehittämisessä on otettu huomioon laajamittaisesti käyttäjien näkemyksiä. Kyselylomakkeen testaamiseen on osallistunut keskeisten sidosryhmien edustajia.

Tietolähteet

Tilaston otos on monivaiheinen. Erillisissä pientaloissa tai asunto-osakeyhtiössä omassa asunnossa asuville lähetetään asuntojen korjauskysely. Lisäksi asunto-osakeyhtiöille lähetetään erikseen asuinrakennusten korjauksia koskeva tiedustelu. Tämä tiedustelu tehdään yhdessä asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston kanssa. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen poiminnassa käytetään verohallinnon kiinteistötietoja.

Lisäksi aravalainoitetuilta 17 suurimmalta vuokrataloyhtiöltä kysytään suorakyselynä yhtiöiden tilikauden aravakohteiden korjauskustannukset. Aravalainoitettujen vuokrataloyhtiöiden perusjoukon taustatiedot on saatu asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) rekisteritiedoista.

Käytetyt luokitukset

Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset -tilastossa on käytössä Tilastokeskuksen rakennusluokitus 1994.

Asunto-osakeyhtiöiden ja aravalainoitettujen vuokratalojen korjausrakentamisen osalta tilastossa on käytetty Tilastokeskuksen sektoriluokitusta 2000 (Tilastokeskus käsikirja 5, 2000), jossa asuntoyhteisöt luokitellaan pääluokkaan voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Korjaustoimenpiteiden luokituksessa Tilastokeskus on soveltanut eri tahojen käyttämiä luokituksia. Korjausrakentamiselle ei ole mitään virallista, yhteisesti käytettyä luokitusta.

Lait, asetukset ja suositukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki tilastolaki , jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Kohdejoukko

Asukaskorjaukset ja asuinrakennuksiin kohdistuneet korjaukset kysytään vuosittain monivaiheisella otoksella. Kohdejoukkona ovat omistusasunnoissa asuvat henkilöt ja asuntoyhteisöjen kiinteistön hoitajat.

Otantamenetelmä

Omistusasuntojen korjausrakentamisen kysely kohdistetaan omakoti-, pari-, rivi- ja kerrostaloissa asuville. Alle kaksi vuotta vanhat talot rajataan kyselyn ulkopuolelle. Vuokralaisilta ei kerätä tietoa vuosittaisella kyselytutkimuksella. Arava-vuokrataloyhtiöiltä kysytään korjauskustannukset erillisellä tiedustelulla.

Omistusasunnoissa asuville suunnattu asuntojen korjauskysely on henkilötiedustelu ja se kohdistetaan 5000 henkilölle. Otos poimitaan systemaattisena satunnaisotantana väestörekisterin väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen perusteella. Kehikko ositetaan asuntotyypin mukaan kolmeen ositteeseen, jotka ovat erilliset pientalot, rivitalot (sis. ketjutalot) ja asuinkerrostalot. Kaikissa ositteissa asunnot järjestetään kotipaikkatunnuksen mukaiseen järjestykseen ja poimitaan systemaattinen satunnaisotos, jolloin saadaan implisiittinen alueositus. Tiedot kerätään posti- ja internet-vastauslomakkeilla.

Asuntoyhteisöt jaetaan kahteen ryhmään asunto-osakeyhtiöihin ja vuokrataloyhtiöihin. Asunto-osakeyhtiöiden otos poimitaan verohallinnon kiinteistötiedoista ja Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Vuonna 2018 perusjoukko käsitti 63000 yhtiötä.

Asunto-osakeyhtiöiden tilastot koskevat ainoastaan sellaisia yhtiöitä, joissa on rivi- tai kerrostaloja. Tästä syystä otoskehikosta jätettiin pois asunto-osakeyhtiöt, joissa on ainoastaan paritaloja tai erillisiä pientaloja. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset kysyttiin nykyisen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston yhteydessä 3000 yhtiöltä ja lisäksi asunto-osakeyhtiöistä tehtiin lisäotos, jonka suuruus on 1000. Otoksen peittävyys on noin 6 % perusjoukosta. Uudistetussa tilastossa jatketaan asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätöstilaston ja korjausrakentamisen yhteistä tiedonkeruuta.

Asunto-osakeyhtiöiden osalta otantamenetelmänä käytetään rotatoivaa otantaa eli otokseen valittu yhtiö säilyy mukana tilastoinnissa kolmen vuoden ajan. Näin ollen otoksesta uusiutuu vuosittain kolmannes. Uusien havaintojen otanta perustuu yksinkertaiseen, ositettuun satunnaisotantaan. Otoksen ositteiden muodostamisessa käytetään aluetta, valmistumisvuotta ja tilavuutta. Lisäotos poimitaan käyttäen yksinkertaista ositettua satunnaisotantaa. Kun otos on muodostettu, lähetetään tiedonkeruukirje otokseen tulleiden asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille. Lisäotoksen tiedonkeruu kohdistuu pelkästään asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin, tilinpäätöstietoja ei tiedustella. Isännöitsijät voivat toimittaa edustamansa asunto-osakeyhtiön tiedot Tilastokeskukseen sähköisellä Internet-lomakkeella.

Vuokratalojen tiedustelu kohdistuu suorakeruuna 17 suurimpaan vuokrataloyhtiöön. Suurimpien kaupunkien vuokrataloyhtiöistä ja kahdesta valtakunnallisesta vuokrataloyhtiöstä pyydetään aravakohteiden korjauskustannukset. Tiedot saadaan sähköpostitse. Tiedustelussa mukana olevien vuokrataloyhtiöiden kattavuus koko aravalainoituksen saaneista yhtiöistä on arviolta noin 70 prosenttia asuinpinta-alan mukaan laskettuna.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Asuntojen ja asuinrakennusten kerätty aineisto tarkastetaan muutamaa loogisuussääntöä apuna käyttäen ja virheelliset tiedot korjataan. Lisäksi aineistolle tehdään outlier-tarkastelu ja poikkeavat havainnot otetaan huomioon laskentaa tehtäessä. Tarkistetusta ja korjatusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja eri luokituksilla. Tiedot korotetaan perusjoukon tasolle ja summatietojen estimoinnissa muuttujan arvot painotetaan kertomalla muuttujan arvo sen painokertoimella ja summaamalla näin saadut luvut yhteen. Vastauskato ja ylipeitto otetaan huomioon painokertoimia laskettaessa.

Omistusasuntojen tiedustelussa tehdään erillinen katohaastattelu. Haastatteluun valitaan vastaamattomien joukosta satunnaisesti 500 asuntoa. Katohaastattelu tehdään, koska on oletettavaa, että vastaamattomien korjausaktiivisuus poikkeaa vastanneista. Katohaastattelun perusteella oikaistaan vastauskadosta aiheutuvaa harhaa.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset -tilaston tiedot ovat vuositietoja. Kesäkuussa julkaistavat tiedot koskevat edellistä kalenterivuotta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilasto julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen korjausrakentamisen kotisivuilla.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vuonna 2014 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään, tietojen keruuseen ja tietojen käsittelyyn. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempina vuosina julkaistujen tietojen kanssa.

Vuonna 2013 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään ja tietojen käsittelyyn. Muutoksen yhteydessä tiedot laskettiin uudella menetelmällä vuodesta 2009 alkaen ja aikaisemmin julkaistut tiedot vuosilta 2009–2011 ovat muuttuneet. Vanhalla menetelmällä julkaistuja tietokantatauluja ei enää jatkossa päivitetä.

Arava-vuokratalojen osalta vuodesta 2008 lähtien tiedot ovat vertailukelpoisia suurten, suorakeruun kautta saatujen vuokratalojen tietojen kanssa. Pienten, tarkastelun ulkopuolelle jääneiden vuokratalojen korjausrakentamisen kehitystä on laskettu vuoden 2008 poikkileikkaustilanteesta muiden kuin pääkaupunkiseudun vuokratalojen muutostietojen perusteella.

7. Selkeys yhtenäisyys

Tilaston tuotannossa käytettäviä metatietoja on saatavissa Tilastokeskuksen Teollisuus, rakentaminen ja asuminen -vastuualueelta.


Lähde: Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset, Tilastokeskus

Lisätietoja: Eetu Toivanen 029 551 3331, Liina Arhosalo 029 551 3612, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 13.6.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Korjausrakentaminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-2958. rakennusyritysten korjaukset 2018, Laatuseloste: Rakennusten ja asuntojen korjaukset . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kora/2018/01/kora_2018_01_2019-06-13_laa_001_fi.html