Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4. Alkoholikuolleisuudessa vähäistä kasvua edellisvuodesta

Vuodesta 2008 alkanut alkoholikuolleisuuden väheneminen ei jatkunut enää vuonna 2016. Vuonna 2016 alkoholikuolleisuus kasvoi hieman edellisvuodesta jääden kuitenkin pienemmäksi kuin vuonna 2014. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 2016 yli 1 700 henkeä, joista miehiä oli noin 1 300 ja naisia 400. Alkoholiperäisiin syihin kuolleiden osuus kaikista kuolemansyistä oli kolme prosenttia.

Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 2009–2016 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista (kuvio 7).

Alkoholiperäisiin kuolemansyihin on kerätty yhteen useita peruskuolemansyynä esiintyviä alkoholiperäisiä tauteja sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytykset. Alkoholikuolemista suurin osa aiheutuu alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytysten osuus alkoholikuolemista on pienentynyt kymmenessä vuodessa 28 prosentista 15 prosenttiin. Vuonna 2016 alkoholimyrkytyksiin kuoli 256 henkilöä, joista kolme neljästä kuolleesta oli miehiä.

Alkoholiperäisiin syihin kuolee vähemmän ihmisiä kuin kasvainten tai verenkiertoelinten sairauksien pääryhmään. Alkoholisyihin menehtyy kuitenkin edelleen enemmän työikäisiä kuin yksittäisiin kasvaintyyppeihin tai iskeemisiin sydäntauteihin. Lisäksi alkoholi on mukana monissa tapaturmissa kuolemaan vaikuttavana tekijänä. Alkoholipäihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa luvussa.

Kuvio 7. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sekä alkoholin kokonaiskulutus 1971–2016

Kuvio 7. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sekä alkoholin kokonaiskulutus 1971–2016

Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on selvästi suurempaa kuin naisten (kuvio 8). Miesten kuolleisuus on seurannut myös tarkemmin alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia. Naiset ovat alkoholitilastoissa jäljessä, mutta naistenkin alkoholikuolleisuus kasvoi usean vuosikymmenen ajan seuraten miesten alkoholikuolleisuutta. Vuonna 2016 miesten alkoholikuolleisuus oli viidenneksen pienempää kuin vuonna 2006.

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet ovat yhä vanhempia. Kymmenen viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on kasvanut, kun nuorempien ikäryhmien alkoholikuolleisuus on vastaavasti vähentynyt. Alkoholiin kuolleista lähes kaksi kolmasosaa on edelleen työikäisiä, mutta yli 65-vuotiaiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kymmenessä vuodessa kasvanut 18 prosentista 36 prosenttiin. Vuonna 2016 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 60 vuotta ja naisilla 62 vuotta.

Kuvio 8. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sukupuolen mukaan 1971–2016

Kuvio 8. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sukupuolen mukaan 1971–2016

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, Kati Taskinen 029 551 3648, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 29.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2016, 4. Alkoholikuolleisuudessa vähäistä kasvua edellisvuodesta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_kat_004_fi.html