Julkaistu: 21.9.2018

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan vuoden 2017 nettokustannukset pienemmät kuin edellisvuonna

Tilastokeskuksen kuntataloustilaston mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan vuoden 2017 nettokustannukset olivat yhteensä 17,8 miljardia euroa ja ne vähenivät edellisvuoteen verrattuna 0,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoiminta muodosti 58,4 prosentilla suurimman osuuden koko käyttötalouden nettokustannuksista. Suurin osa sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannuksista kohdistui erikoissairaanhoitoon, johon kunnat käyttivät yhteensä 6,7 miljardia euroa. Tilastoa varten kerättiin tietoja kaikilta Suomen 311 kunnalta ja kaikilta 141 kuntayhtymältä.

Kuntien käyttötalous vuonna 2017, miljoonaa euroa 1)

  Kunnat
Käyttökustannukset Käyttötuotot Nettokustannukset Muutos Muutos %
Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä 20 085 2 296 17 789 -133 -0,7
Josta: Erikoissairaanhoito 6 973 240 6 733 140 2,1
Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä 11 715 1 110 10 605 3 0,0
Josta: Perusopetus 5 132 277 4 855 19 0,4
Muu toiminta yhteensä 11 200 9 130 2 070 -90 -4,2
Josta: Palo- ja pelastustoiminta 679 266 414 7 1,8
Käyttötalous yhteensä 43 000 12 536 30 465 -220 -0,7
1) Käyttökustannukset sisältävät toimintakulut, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyskulut. Käyttötuotot sisältävät toimintatuotot ja vyörytystuotot, valmistevarastojen muutoksen sekä valmistuksen omaan käyttöön. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttötuottojen erotus. Nettokustannusten muutos on laskettu edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuntien käyttötalous

Kuntien käyttökustannukset olivat vuonna 2017 yhteenlaskettuna 43,0 miljardia euroa ja ne pienenivät edeltävään vuoteen verrattuna 2,0 prosenttia eli 0,9 miljardia euroa. Käyttötuotot olivat yhteensä 12,5 miljardia euroa ja ne vähenivät edellisvuoden tasosta 5,0 prosenttia eli 0,7 miljardia euroa. Käyttötalouden nettokustannuksiksi muodostui siten 30,5 miljardia euroa ja ne supistuivat edeltävään tilastovuoteen verrattuna 0,7 prosenttia.

Vuonna 2017 käyttötalouden nettokustannuksista suurin osa kohdistui edellisen vuoden tavoin sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka osuus koko käyttötaloudesta oli 58,4 prosenttia eli 17,8 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset vähenivät vuotta aiempaan nähden 0,7 prosenttia. Erikoissairaanhoitoon kirjautui 6,7 miljardia euroa ja perusterveydenhuoltoon 3,3 miljardia euroa. Erikoissairaanhoitoon kohdistui täten suurin osuus sosiaali- ja terveystoiminnan nettomääräisistä kokonaiskustannuksista ja perusterveydenhuoltoon toiseksi suurin osuus. 1)

Toiseksi eniten eli 10,6 miljardia euroa kuntien koko käyttötalouden nettokustannuksista ohjautui opetus- ja kulttuuritoimintaan, jonka osuus käyttötaloudesta oli 34,8 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna. Perusopetuksesta muodostui opetus- ja kulttuuritoiminnan suurimmat nettokustannukset ja varhaiskasvatuksesta toiseksi suurimmat. Kunnat käyttivät vuoden aikana 4,9 miljardia euroa perusopetukseen ja 2,7 miljardia euroa varhaiskasvatukseen.

Muuhun toimintaan, joka sisältää kaiken muun kuntien toiminnan sosiaali- ja terveystoimintaa sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa lukuun ottamatta, kohdistui nettona 2,1 miljardia euroa, joka oli 6,8 prosenttia koko käyttötaloudesta. Nettomääräisesti tarkasteltuna muuhun toimintaan ohjautuvissa kustannuksissa oli vähennystä 4,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kuntayhtymien käyttötalous

Vuonna 2017 kuntayhtymien bruttokäyttökustannukset olivat yhteenlaskettuna 15,9 miljardia euroa ja bruttokäyttötuotot 16,0 miljardia euroa. Bruttomääräisesti tarkasteltuna käyttökustannukset kasvoivat vuotta aiempaan verrattuna 10,5 prosenttia eli 1,5 miljardia euroa ja käyttötuotot 9,9 prosenttia eli 1,4 miljardia euroa.

Kuntayhtymien bruttokäyttökustannuksista suurin osa kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka osuudeksi muodostui 73,6 prosenttia koko käyttötalouden bruttokustannuksista. Sosiaali- ja terveystoiminnan bruttokustannukset kasvoivat edeltävästä tilastovuodesta 11,9 prosenttia ollen yhteensä 11,7 miljardia euroa. Bruttokäyttötuotot kasvoivat 10,0 prosenttia ja ne olivat yhteensä 11,7 miljardia euroa.

Kuntayhtymien käyttötalouden bruttomääräisistä kustannuksista 7,2 prosenttia ohjautui opetus- ja kulttuuritoimintaan. Opetus- ja kulttuuritoiminnan bruttokustannukset olivat yhteensä 1,2 miljardia euroa ja bruttotuotot 1,1 miljardia euroa. Kyseessä olevat kustannukset vähenivät vuodentakaiseen verrattuna 7,9 prosenttia ja vastaavat tuotot 10,7 prosenttia.

Tietoa tilastosta

Kuntataloustilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä, käyttötaloudesta, investoinneista ja toiminnasta. Tilastoa varten kerätään tietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Kuntien taloustilastojen tietosisältö ja tiedonkeruu uudistuivat tilastovuodesta 2015 alkaen, minkä vuoksi kuntataloustilaston tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edeltävinä vuosina julkistettujen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilaston tietojen kanssa. Kuntataloustilastossa liikelaitokset yhdistetään peruskuntien ja -kuntayhtymien tietoihin, kun taas kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa näin ei tehty. Lisäksi uudistuksessa tuli muutoksia kuntien ja kuntayhtymien tehtäväluokitukseen.


1) Perusterveydenhuoltoon luetaan perusterveydenhuollon avohoito, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja suun terveydenhuolto.

Lähde: Kuntataloustilasto 2017. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 21.09.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntatalous [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4147. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kta/2017/kta_2017_2018-09-21_tie_001_fi.html