Julkaistu: 31.5.2019

Kuntien taloudessa heikkenemisen merkkejä vuonna 2018

Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätösten ennakkotiedot kertovat kuntien talouden heikentyneen vuonna 2018. Heikentymisen taustalla vaikuttivat toimintakulujen kasvu sekä verotulojen ja valtionosuuksien muodostaman verorahoituksen pieneneminen edellisvuoden toteutuneisiin tilinpäätöstietoihin verrattuna. Etenkin näiden johdosta kuntien vuosikate heikkeni 1,2 miljardia euroa, jolloin se oli yhteenlaskettuna 2,1 miljardia euroa. Tiedot käyvät selville kuntataloustilaston ennakollisista tilinpäätöstiedoista, joita varten kerättiin tietoja Suomen kaikilta 311 kunnalta ja 140 kuntayhtymältä.

Kuntien ja kuntakonsernien talous 2018, miljoonaa euroa 1)

  Kunnat Kuntakonsernit
2018 Muutos, % 2018 Muutos, %
Toimintatuotot yhteensä 7 534 4,8 25 998 5,5
Toimintakulut yhteensä 37 086 3,4 53 045 4,5
Vuosikate +/- 2 075 -36,8 4 753 -19,9
Nettoinvestoinnit 2)
2 798 17,2 6 249 7,1
Lainakanta 31.12. 16 771 3,7 36 071 3,9
1) Ennakkotiedot. Muutos laskettu edelliseen vuoteen verrattuna.
2) Nettoinvestoinnit = investointimenot - rahoitusosuudet investointimenoihin - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Kuntien talous

Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien toimintakate oli yhteensä -29,2 miljardia euroa vuonna 2018. Toimintakate heikkeni kaikkiaan 985 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia edeltävän vuoden toteutuneisiin tilinpäätöksiin verrattuna. Toimintakatteen heikentymistä selittää toimintakulujen suurempi euromääräinen kasvu toimintatuottoihin verrattuna. Toimintakuluja ja -tuottoja kasvattivat osaltaan eräät kuntien ja kuntayhtymien välisiin palvelujen ostoihin kohdistuvat kirjanpidolliset menettelyt, joilla ei ollut nettovaikutusta toimintakatteeseen. 1)

Tilinpäätösennakkojen perusteella kuntien toimintakulut kasvoivat yhteensä 1,2 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia. Ne olivat yhteensä 37,1 miljardia euroa. Toimintakulujen kasvuun vaikutti etenkin palvelujen ostojen kasvu 1,0 miljardilla eurolla. Henkilöstökulut kasvoivat yhteensä 134 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Toimintatuotot kasvoivat 345 miljoonaa euroa ja niitä karttui kunnille kaikkiaan 7,5 miljardia euroa, joka oli 4,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toimintatuottojen kasvuun vaikuttivat erityisesti myyntituottojen sekä muiden toimintatuottojen kasvu.

Kuntien verotulot vähenivät ennakollisten tietojen mukaan 118 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Verotulojen väheneminen johtui enimmäksi osaksi tuloverojen osuuden pienentymisestä 166 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus yhteisöverojen tuotosta väheni 23 miljoonaa euroa, mutta kunnat saivat kuitenkin edellistä vuotta enemmän muita verotuloja. Kunnille ohjautui kaikkiaan 45 miljoonaa euroa edeltävää vuotta vähemmän valtionosuuksia, mikä merkitsi 0,5 prosentin pienentymistä kyseisessä tuloerässä. Verotuloista ja valtionosuuksista yhteenlaskettava verorahoitus oli 30,9 miljardia euroa. Asukasta kohden kunnille kertyi verorahoitusta 5 604 euroa. 2)

Verorahoituksen väheneminen ja toimintakatteen heikkeneminen selittivät pääosin yhteensä 1,2 miljardia euroa edellisvuotta heikompaa vuosikatetta. Ennakollisten tietojen perusteella vuosikate oli negatiivinen 45 kunnalla vuonna 2018, kun taas edellisenä vuonna negatiivisen vuosikatteen kuntia oli neljä kappaletta. Vuosikate kattoi kuntien poistoista 94,2 prosenttia. Tunnusluku oli edellisvuotta heikompi, jolloin vuosikate kattoi 149,0 prosenttia poistoista.

Kuntien nettoinvestoinnit olivat yhteenlaskettuna 2,8 miljardia euroa vuonna 2018. Lisäystä edellisvuodesta oli 411 miljoonaa euroa eli 17,2 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 601 miljoonaa euroa ja oli yhteensä 16,8 miljardia euroa. Lainakanta muodostui 3,7 prosenttia suuremmaksi kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden kuntien lainamäärä oli 3 039 euroa. 3) Kuntien omavaraisuusaste, jolla kuvataan oman pääoman suhdetta koko pääomaan, oli 59,6 prosenttia. Suhdeluku laski edellisvuoden 60,8 prosentista.

Kuntayhtymien talous

Vuoden 2018 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntayhtymien toimintakulut olivat yhteensä 14,8 miljardia euroa ja toimintatuotot 15,4 miljardia euroa. Edellisen vuoden toteutuneisiin tilinpäätöksiin verrattuna toimintakulut kasvoivat 1,2 miljardia euroa eli 8,6 prosenttia. Toimintatuottojen kasvu oli 1,1 miljardia euroa, joka tarkoitti 7,6 prosentin kasvua edellisvuodesta.

Kuntayhtymien vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 83 miljoonaa euroa ja oli yhteensä 591 miljoonaa euroa. Näin ollen vuosikate oli 12,3 prosenttia pienempi edeltävään vuoteen verrattuna. Vuosikate riitti kattamaan 95,9 prosenttia kuntayhtymien poistoista.

Nettoinvestoinnit pienenivät aiemman vuoden tasosta 15,5 miljoonaa euroa ja ne olivat yhteensä 1,0 miljardia euroa. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi vuoden 2018 aikana 3,9 miljardiin euroon, mikä tarkoitti 12,0 prosentin kokonaiskasvua edeltävään vuoteen verrattuna.

Kuntakonsernien talous

Kuntakonsernien toimintakate oli vuoden 2018 tilinpäätösennakkojen mukaan -27,0 miljardia euroa. Toimintakate oli 2,3 miljardia euroa kuntien toimintakatetta vahvempi. Konsernien vuosikate heikkeni vuotta aiemmasta 1,2 miljardia euroa ja oli yhteensä 4,8 miljardia euroa. Vuosikate oli 2,7 miljardia euroa kuntien vuosikatetta parempi. Vuonna 2018 negatiivisen vuosikatteen kuntakonserneja oli 13, kun taas sitä edellisenä vuonna niitä ei ollut yhtäkään.

Kuntakonsernien nettoinvestoinnit olivat yhteensä 6,2 miljardia euroa, joka oli 413 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Konsernien lainakanta kasvoi 1,4 miljardia euroa vuodentakaista suuremmaksi ja oli yhteensä 36,1 miljardia euroa. Kasvua lainakannassa oli yhteensä 3,9 prosenttia vuoden 2018 aikana. Kuntakonsernien lainat asukasta kohden olivat 6 537 euroa. 4)

Kuntataloustilasto sisältää 298 kuntakonsernin tilinpäätöstietoja. 5)

Tietoa tilastosta

Kuntien ennakollisten tilinpäätöstietojen tilastointia varten kerätään tilinpäätöstietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä niiden liikelaitoksilta ja konserneilta. Tiedot julkaistaan ennakollisina kunkin tilastovuoden jälkeisenä keväänä ja lopullisina syksyllä muiden taloustietojen julkistuksen yhteydessä.

Tilastoa varten Tilastokeskukselle ilmoitetut tiedot julkaistaan sellaisinaan yksikkötasolla Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot -tietokannassa.


1) Joukko kuntia siirsi sote-palveluiden järjestämisvastuun perustamalleen kuntayhtymälle, mutta kunnat vastasivat edelleen palveluiden tuottamisesta. Kunnat kirjasivat bruttoperiaatetta noudattaen oman palvelutuotantonsa kulujen ja tuottojen lisäksi myyntituottoja ja palvelujen ostoja kuntayhtymiltä. Tämä kirjausmenettely kasvatti kuntien ulkoisia toimintatuottoja ja -kuluja, mutta sillä ei ollut nettovaikutusta toimintakatteeseen. Koko maan tasolla menettely aiheutti noin kolmasosan kuntien ulkoisten toimintakulujen kokonaiskasvusta ja arviolta vähintään koko toimintatuottojen kasvun. Vaikutus ei ulotu vuotta 2018 edeltävälle ajalle.
2) Väestötietona on käytetty Suomen väkilukua 31.12.2018.
3) Väestötietona on käytetty Suomen väkilukua 31.12.2018.
4) Väestötietona on käytetty Suomen väkilukua 31.12.2018.
5) Kaikki kunnat eivät laadi konsernitilinpäätöstä.

Lähde: Kuntataloustilasto 2018, ennakolliset tilinpäätöstiedot. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (252,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 31.5.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntatalous [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4147. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kta/2018/kta_2018_2019-05-31_tie_001_fi.html