Julkaistu: 20.9.2019

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset kasvuun vuonna 2018

Tilastokeskuksen kuntataloustilaston tiedot osoittavat kuntien käyttötalouden nettokustannusten kasvaneen 31,4 miljardiin euroon vuonna 2018. Muutokseen vaikuttivat erityisesti sekä sosiaali- ja terveystoiminnan että opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten muodostuminen edellisvuotta suuremmiksi. Sosiaali- ja terveystoimintaan kohdistuneet nettokustannukset kasvoivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia ja olivat yhteensä 18,3 miljardia euroa. Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettomääräiset kustannukset kasvoivat 3,9 prosenttia ja olivat siten 11,0 miljardin euron suuruiset. Tilastointia varten kerättiin tietoja kaikilta Suomen 311 kunnalta ja kaikilta 140 kuntayhtymältä.

Kuntien käyttötalous vuonna 2018, miljoonaa euroa 1)

  Kunnat
Käyttökustannukset Käyttötuotot Nettokustannukset Muutos Muutos %
Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä 20 942 2 631 18 311 522 2,9
Josta: Erikoissairaanhoito 7 110 221 6 889 156 2,3
Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä 12 029 1 015 11 014 408 3,9
Josta: Perusopetus 5 310 273 5 037 182 3,8
Muu toiminta yhteensä 11 286 9 164 2 121 51 2,5
Käyttötalous yhteensä 44 257 12 811 31 446 981 3,2
1) Käyttökustannukset sisältävät toimintakulut, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyskulut. Käyttötuotot sisältävät toimintatuotot ja vyörytystuotot, valmistevarastojen muutoksen sekä valmistuksen omaan käyttöön. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttötuottojen erotus. Nettokustannusten muutos on laskettu edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuntien käyttötalous

Kuntien yhteenlasketut vuoden 2018 käyttökustannukset olivat 44,3 miljardia euroa, ja ne kasvoivat vuotta aiemmasta 2,9 prosenttia. Käyttötuottoja kertyi yhteensä 12,8 miljardia euroa, ja kasvua niissä oli edellisvuoden tasoon nähden 2,2 prosenttia. 1) Näin koko käyttötalouden nettokustannuksiksi muodostui 31,4 miljardia euroa. Kustannukset kasvoivat nettona edeltävään tilastovuoteen verrattuna kaikkiaan 3,2 prosenttia.

Sosiaali- ja terveystoimintaan kohdistui aikaisempien vuosien tavoin suurin osa kuntien käyttötalouden nettomääräisistä kokonaiskustannuksista. Kyseisen toiminnan osuus kuntien käyttötalouden nettokustannuksista oli 58,2 prosenttia. Toimintaan ohjautui vuonna 2018 kaikkiaan nettona 18,3 miljardia euroa, mikä tarkoitti 2,9 prosentin kokonaiskasvua edellisvuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon osuus oli suurin ja perusterveydenhuollon osuus toiseksi suurin suhteessa sosiaali- ja terveystoiminnan nettomääräisiin kokonaiskustannuksiin. Kunnat käyttivät erikoissairaanhoitoon nettona 6,9 miljardia euroa ja perusterveydenhuoltoon 3,3 miljardia euroa. 2)

Käyttötalouden nettokustannusten toiseksi suurin osuus eli 11,0 miljardia euroa kirjautui opetus- ja kulttuuritoimintaan. Sen osuus käyttötaloudesta oli 35,0 prosenttia. Yhteenlaskettuna opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannukset olivat kaikkiaan 3,9 prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna. Perusopetuksen järjestämisestä aiheutuivat opetus- ja kulttuuritoiminnan suurimmat nettokustannukset ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä toiseksi suurimmat. Vuoden aikana perusopetukseen käytettiin nettona 5,0 miljardia euroa ja varhaiskasvatukseen 2,9 miljardia euroa.

Muuhun toimintaan, johon luetaan kuntien kaikki muu toiminta lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimintaa sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa, ohjautui nettomääräisesti 2,1 miljardia euroa, joka oli 6,7 prosenttia koko käyttötaloudesta. Nettomääräisessä tarkastelussa muun toiminnan kustannukset kasvoivat 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kuntayhtymien käyttötalous

Kuntayhtymien bruttomääräiset käyttökustannukset olivat vuonna 2018 yhteensä 17,2 miljardia euroa ja vastaavat käyttötuotot 17,3 miljardia euroa. Bruttotarkastelussa käyttökustannukset kasvoivat vuotta aiempaan verrattuna 8,3 prosenttia eli 1,3 miljardia euroa ja käyttötuotot 7,7 prosenttia eli 1,2 miljardia euroa.

Suurin osa kuntayhtymien bruttokäyttökustannuksista kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka osuudeksi muodostui 75,2 prosenttia koko käyttötalouden bruttokustannuksista. Kyseessä olevan toiminnan bruttokustannukset kasvoivat vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna 10,7 prosenttia, ja ne olivat yhteensä 12,9 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveystoiminnan bruttokäyttötuotot kasvoivat kaikkiaan 9,9 prosenttia ja olivat yhteenlaskettuna 12,9 miljardia euroa. 3)

Kuntayhtymien käyttötalouden bruttokustannuksista 1,1 miljardia euroa ohjautui opetus- ja kulttuuritoimintaan, jonka kokonaisosuudeksi muodostui 6,5 prosenttia koko käyttötaloudesta. Opetus- ja kulttuuritoiminnan bruttotuotot olivat yhteensä 1,1 miljardia euroa. Kyseisen toiminnan kustannukset supistuivat edeltävään tilastovuoteen verrattuna 2,8 prosenttia vastaavien tuottojen vähentyessä 1,5 prosenttia.

Tietoa tilastosta

Kuntataloustilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä, käyttötaloudesta, investoinneista ja toiminnasta. Tilastoa varten kerätään tietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Kuntien taloustilastojen tietosisältö ja tiedonkeruu uudistuivat tilastovuodesta 2015 alkaen, minkä vuoksi kuntataloustilaston tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edeltävinä vuosina julkistettujen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilaston tietojen kanssa. Kuntataloustilastossa liikelaitokset yhdistetään peruskuntien ja -kuntayhtymien tietoihin, kun taas kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa näin ei tehty. Lisäksi uudistuksessa tuli muutoksia kuntien ja kuntayhtymien tehtäväluokitukseen.

Tilastoa varten Tilastokeskukselle ilmoitetut tiedot julkaistaan sellaisinaan yksikkötasolla Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot -tietokannassa.


1) Joukko kuntia siirsi sote-palveluiden järjestämisvastuun perustamalleen kuntayhtymälle, mutta kunnat vastasivat edelleen palveluiden tuottamisesta. Kunnat kirjasivat bruttoperiaatetta noudattaen oman palvelutuotantonsa kulujen ja tuottojen lisäksi myyntituottoja ja palvelujen ostoja kuntayhtymiltä. Tämä kirjausmenettely kasvatti kuntien käyttökustannuksia ja -tuottoja, mutta sillä ei ollut nettovaikutusta. Koko maan tasolla menettely aiheutti noin kolmasosan kuntien käyttökustannusten kokonaiskasvusta ja arviolta vähintään koko käyttötuottojen kasvun. Vaikutus ei ulotu vuotta 2018 edeltävälle ajalle.
2) Perusterveydenhuoltoon luetaan perusterveydenhuollon avohoito, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja suun terveydenhuolto.
3) Käyttökustannuksia ja -tuottoja kasvattivat uusi sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon siirtyminen joiltain kunnilta kuntayhtymille sekä maakuntaliittojen kuntayhtymien toteuttama maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu. Lisäksi kasvuun vaikuttivat joidenkin kuntayhtymien tila- ja tukipalvelujen kohdentamisessa tapahtuneet muutokset, joiden myötä sosiaali- ja terveystoimintaan kohdistui enemmän tuottoja ja kuluja ja tila- ja tukipalveluihin vastaavasti vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kohdentamisessa tapahtuneet muutokset selittävät arviolta noin kymmenesosan sosiaali- ja terveystoiminnan käyttökustannusten kasvusta sekä arviolta seitsemäsosan käyttötuottojen kasvusta.

Lähde: Kuntataloustilasto 2018. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (289,8 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.09.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntatalous [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4147. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kta/2018/kta_2018_2019-09-20_tie_001_fi.html