Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuntatalous neljännesvuosittain 2019, 3. vuosineljännes

Julkaistu: 23.8.2019

Manner-Suomen kuntien toimintakulut kasvoivat 4,4 prosenttia tammi-kesäkuussa 2019

Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat vuoden 2019 tammi-kesäkuussa 4,4 prosenttia suuremmat kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkoiset toimintatuotot vähenivät 3,4 prosenttia. Verotuloja kunnat saivat 11,9 miljardia euroa ja valtionosuuksia 4,5 miljardia euroa. Kuntayhtymien ulkoiset toimintakulut kasvoivat 8,2 prosenttia ja toimintatuotot 7,2 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien talouden ulkoisia neljännesvuositietoja, miljoonaa euroa 1)

  2. neljännes
Kunnat Kuntayhtymät
2019 Muutos, % 2019 Muutos, %
Toimintatuotot yhteensä 3 410 -3,4 8 229 7,2
Toimintakulut yhteensä 19 149 4,4 7 866 8,2
Vuosikate 1 050 -35,1 323 -14,9
Lainakanta 18 026 13,4 4 225 14,8
1) Toimintakulut sisältävät omaan käyttöön valmistuksen menoja. Muutos on laskettu edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kuntien ja kuntayhtymien talous

Vuoden 2019 ensimmäisen puolen vuoden aikana Manner-Suomen kunnilla oli ulkoisia toimintakuluja 19,1 miljardia euroa. Edellisen vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna kuluja oli 4,4 prosenttia enemmän. Toimintatuotot vähenivät 3,4 prosenttia 3,4 miljardiin euroon. Eräät vertailuvuonna käytössä olleet kirjausmenettelyt kasvattivat osaltaan vertailuvuoden toimintatuottoja ja -kuluja. Näiden menettelyjen loppuminen vähentää toimintatuottoja ja -kuluja vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. 1) Toimintakate heikkeni 6,3 prosentilla ja oli -15,6 miljardia euroa.

Kunnat kirjasivat verotuloikseen vuoden 2019 tammi-kesäkuussa 11,9 miljardia euroa. Edellisvuodesta verotulot kasvoivat 2,3 prosenttia. 2) Valtionosuuksia kunnat saivat 4,5 miljardia euroa, mikä oli 0,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana. Verotuloista ja valtionosuuksista muodostuva verorahoitus oli asukasta kohden kunnilla keskimäärin 2 979 euroa. 3) Vuosikate heikkeni viime vuodesta 35,1 prosenttia, ja oli 1,0 miljardia euroa.

Lainakanta oli Manner-Suomen kunnilla kesäkuun lopussa 18,0 miljardia euroa. Verrattuna maaliskuun lopun tilanteeseen lainakanta kasvoi 2,2 prosenttia. Asukasta kohden lainakanta oli 3 284 euroa. 4) Kuntien investointimenot olivat vuoden 2019 tammi-kesäkuussa 1,5 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ne kasvoivat 22,2 prosenttia.

Kuntayhtymien ulkoiset toimintakulut kasvoivat Manner-Suomessa 8,2 prosenttia edellisvuodesta ja niitä oli vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana 7,9 miljardia euroa. Toimintatuotot kasvoivat 7,2 prosenttia 8,2 miljardiin euroon.

Investointimenoja Manner-Suomen kuntayhtymillä oli 0,5 miljardia euroa tammi-kesäkuussa 2019 ja ne kasvoivat 10,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kuntayhtymien lainakanta oli kesäkuun lopussa 4,2 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisen neljänneksen lopusta 7,4 prosenttia.

Tietoa tilastosta

Kuntatalous neljännesvuosittain -tilasto on 1.–3. neljänneksellä otostutkimus, joka kuvaa Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä neljännesvuosittain. Neljännen neljänneksen tilastojulkistusta varten tiedot kerätään kaikilta Manner-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä. Kuntatalous neljännesvuosittain -tilaston tiedot ovat ennakollisia ja ne tarkentunevat tulevissa julkaisuissa.

Otostutkimukseen perustuvia 1.–3. neljänneksen kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tietoja ei julkaista. Neljännen neljänneksen tiedonkeruussa kunnilta ja kuntayhtymiltä saadut tilinpäätösarviotiedot julkaistaan yksikkötasolla vuoden 2017 tiedoista alkaen Tilastokeskuksen internetsivuilla kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot -tietokannassa.

Kuntatalous neljännesvuosittain -tilastossa julkistetut tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilaston tietoihin liikelaitosten erilaisen käsittelytavan vuoksi. Kuntatalous neljännesvuosittain -tilastossa liikelaitokset yhdistetään peruskuntien ja -kuntayhtymien tietoihin, kun taas vuosina 2013–2015 julkaistussa kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastossa näin ei tehty.


1) Joukko kuntia siirsi vuonna 2018 sote-palveluiden järjestämisvastuun perustamalleen kuntayhtymälle, mutta kunnat vastasivat edelleen palveluiden tuottamisesta. Kunnat kirjasivat bruttoperiaatetta noudattaen myyntituottoa ja palvelujen ostoa kuntayhtymiltä. Tämä kirjausmenettely kasvatti kuntien ulkoisia toimintatuottoja ja -kuluja, mutta sillä ei ollut nettovaikutusta toimintakatteeseen. Vuonna 2019 palvelut siirtyivät kuntayhtymän tuotettavaksi, mikä pienentää kuntien toimintatuottoja ja -kuluja edelliseen vuoteen verrattuna. Arvion mukaan ilman vertailuvuoden poikkeuksellista järjestelyä toimintatuotoissa ei olisi ollut vähenemistä ja toimintakulut olisivat kasvaneet enemmän vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.
2) Vuonna 2019 toteutuneet uudistukset saattavat aiheuttaa verotilitysten jaksottumisen vertailuvuodesta poikkeavalla tavalla.
3) Väestötietona on käytetty Manner-Suomen väkilukua 31.12.2018.
4) Väestötietona on käytetty Manner-Suomen väkilukua 31.12.2018.

Lähde: Kuntatalous neljännesvuosittain, 2. neljännes 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jens Melfsen 029 551 2578, Karen Asplund 029 551 3611, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (226,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 23.08.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntatalous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4112. 2. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktan/2019/02/ktan_2019_02_2019-08-23_tie_001_fi.html