Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Tuotannon suhdannekuvaajan laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tuotannon suhdannekuvaaja perustuu samoihin arvo- ja hintaindikaattoreihin kuin kansantalouden neljännesvuositilinpito. Osa lähdeaineistosta joudutaan estimoimaan, sillä kaikki aineistot eivät ehdi valmistua tuotannon suhdannekuvaajan julkaisuaikataulussa.

1.2 Tuotannon suhdannekuvaajan tiedot ovat ennakollisia ja niitä tarkistetaan uusien tietojen ilmestyttyä.

2. Kuvaus

2.1 Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Se sisältää indeksisarjat vuoden 1996 tammikuusta alkaen. Tiedot ovat indeksimuodossa, perusvuotena on aina edellinen vuosi. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle sekä kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

2.2 Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat työpäiväkorjataan ja kausitasoitetaan TRAMO/SEATS-menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä.

3. Tietosisältö, luokitukset, lähteet ja tietojen tarkkuus

3.1 Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaaja käyttää kansantalouden neljännesvuositilinpidon tietojärjestelmää. Julkaisu sisältää kolmen päätoimialan (alkutuotanto, jalostus ja palvelut) sekä koko talouden aikasarjat. Alkutuotanto sisältää maa-, riista-, metsä- ja kalatalouden. Jalostus sisältää teollisuuden ja rakentamisen. Palvelut sisältää kaupan, kuljetuksen, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, viestinnän, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, asiantuntija- ja muut liike-elämän palvelut, taiteen ja viihteen sekä julkiset ja muut palvelut.

3.2 Laskennassa käytettävät lähdeaineistot kattavat suuren osan neljännesvuositilinpidossa käytettävästä aineistosta. Laskenta toteutetaan toimialaluokituksen 2-numerotasolla. Välituotekäyttöä ei arvioida erikseen, vaan sen volyymin oletetaan kehittyvän samoin kuin tuotoksen volyymi. Teollisuuden ja yksityisten palveluiden osalta tietolähteinä käytetään pääsääntöisesti yritystilastojen julkaisemia volyymi-indeksejä ja liikevaihtokuvaajia sekä julkisten palveluiden osalta palkkasummakuvaajien ennakkotietoja. Hintatietoina käytetään tuottajahinta- ja ansiotasoindeksejä. Alkutuotannon lähdeaineistoina toimivat yksikkömäärätiedot meijereiden vastaanottamasta maidosta, teurastamotilastot, satotilastot, tiedot markkinahakkuista ja näitä yksikkömäärätietoja vastaavat yksikköhintatiedot.

3.3 Aikasarjan historia täsmäytetään neljännesvuositilinpitoon (benchmarking) siltä osin aikasarjaa jolta neljännesvuositilinpito on julkaistu. Tämän menetelmällisen, tilaston laadun parantamiseen tähtäävän toimenpiteen perustelu on se, että neljännesvuosi- ja vuositilinpito perustuvat kattavampiin tietolähteisiin kuin tuotannon suhdannekuvaaja. Koherentin talouden historian kehityskuvan tuottamiseksi on hyödyllistä yhdistää kuukausittaisen kehitysuran sisältämä informaatio pidemmän aikavälin tilaston (neljännesvuosi- ja vuositilinpito) kattavampiin aineistoihin perustuvaan informaatioon. Tuotannon suhdannekuvaajan tuotoksen, välituotekäytön ja edelleen niiden erotuksena saatavan arvonlisäyksen aikasarjojen historia täsmäytetään neljännesvuositilinpidon vastaaviin aikasarjoihin. Tällöin tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjan historia noudattaa neljännesvuositilinpidon ja vuositilinpidon mukaista kehityskulkua.

3.4 Täsmäyttämisestä huolimatta on huomattava, ettei tuotannon suhdannekuvaajan laskennassa lasketa aidosti arvonlisäystä: koska välituotekäytölle ei ole käytettävissä lähdeaineistoa, sen volyymin oletetaan kehittyvän samoin kuin tuotoksen volyymi ja käytännössä arvonlisäyksen kehitys määräytyy tuotosindikaattoreiden perusteella.

3.5 Tuotannon suhdannekuvaajan osuvuutta voi arvioida julkaisun yhteydessä esitettävän revisiotaulukon avulla. Revisiot aiheutuvat joko lähdeaineiston tarkentumisesta tai täsmäyttämisestä neljännesvuositilinpitoon. Koska aikasarjat lasketaan joka kierroksella uudelleen kokonaisuudessaan, revisiot ovat mahdollisia myös vanhoilla vuosilla, jos esim. vuositilinpidon tasot muuttuvat ja muutokset välittyvät täsmäytyksen kautta neljännesvuositilinpitoon ja edelleen tuotannon suhdannekuvaajaan.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1 Päivitetään kuukausittain.

4.2 Kuukausittaiset tiedot valmistuvat 45 päivässä. Tarkemmat julkaisuajat: http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/tjulk.html .

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

5.1 Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan internetissä.

5.2 Tuotannon suhdannekuvaajan kuvaus ja menetelmäseloste ovat saatavilla tilaston kotisivulla http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/index.html .

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1 Tuotannon suhdannekuvaaja täsmentyy uusimman neljännesvuositilinpidon myötä.

6.2 Täsmäytysmenettelystä johtuen tuotannon suhdannekuvaajan alatoimialoja koskevat sarjat eivät ole suoraan vertailukelpoisia lähdetilastojen kanssa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tuotannon suhdannekuvaajan laskenta perustuu tuotosindikaattoreihin. Koska välituotekäyttöä, tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita ei erikseen arvioida, tuotannon suhdannekuvaaja ei suoraan mittaa bruttokansantuotteen kehitystä. Aikasarjan historia kuitenkin vastaa neljännesvuositilinpidon arvonlisäystä.


Lähde: Tuotannon suhdannekuvaaja 2021 tammikuu, Tilastokeskus

Lisätietoja: Antti Kosunen 029 551 3613, Mikko-Waltteri Sihvola 029 551 3062, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja


Päivitetty 15.03.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tuotannon suhdannekuvaaja [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5404. tammikuu 2021, Tuotannon suhdannekuvaajan laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ktkk/2021/01/ktkk_2021_01_2021-03-15_laa_001_fi.html