Yli 64-vuotiaiden kulutusmenot kasvussa

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ennakkotietojen mukaan yli 64-vuotiaiden kulutusmenot kasvoivat eniten vuodesta 2012 vuoteen 2016, lähes 14 prosenttia. Eläkeikäiset käyttivät rahaa aiempaa enemmän etenkin hotelli- ja ravintolapalveluihin, liikenteeseen sekä tietoliikenteeseen. Heidän kulutusmenonsa olivat kuitenkin edelleen kaikkia muita ryhmiä pienemmät lukuun ottamatta yksinhuoltajatalouksia, joiden kulutus väheni neljän vuoden takaisesta ja oli vuonna 2016 suurin piirtein samalla tasolla eläkeikäisten kanssa.

Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 2012 ja 2016 (vuoden 2016 hinnoin, euroa/kulutusyksikkö, keskiarvo). Vuoden 2016 tiedot ovat ennakollisia.

Yli 64-vuotiaiden kotitalouksien kulutuksen kasvu liittyy väestörakenteen muutokseen. Työeläkkeiden merkitys eläkeläisten tulonlähteenä on kasvanut samalla kun kansan- ja takuueläkkeen saajien määrä on vähentynyt. Tämä näkyy eläkeläistalouksien tulotason nousuna ja kulutusrakenteen muutoksena.

Toinen ryhmä, jonka kulutus kasvoi neljän vuoden takaisesta, ovat lapsettomat alle 65-vuotiaat pariskunnat. Heidän kulutuksensa kasvoi noin 6 prosenttia. Pariskunnat käyttivät enemmän rahaa muun muassa liikenteeseen sekä hotelli- ja ravintolapalveluihin.

Muiden kotitalousryhmien kokonaiskulutus on pysynyt lähes ennallaan tai pienentynyt. Alle 65-vuotiaiden yhden hengen kotitalouksien kulutusmenot pienenivät selvästi, lähes 6 prosenttia. He käyttivät etenkin kulttuuriin ja vapaa-aikaan aiempaa vähemmän rahaa. Vuonna 2016 vapaa-aikaan kului lähes neljännes eli vuositasolla noin 600 euroa vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin.

Koko väestön tasolla rahaa käytetään entistä enemmän asumiseen, tietoliikenteeseen sekä hotelleihin ja ravintoloihin, vähemmän elintarvikkeisiin, vaatteisiin, kodin tarvikkeisiin sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan. Kulttuurin ja vapaa-ajan kohdalla on huomattava, että TV-lupamaksu poistui vuonna 2013, jolloin Yle-vero tuli voimaan, eikä maksua enää tilastoida kotitalouksien kulutuksena.

Kotitalouksien kulutusmenot pääryhmittäin 2012 ja 2016 (vuoden 2016 hinnoin, euroa/kulutusyksikkö, keskiarvo). Vuoden 2016 tiedot ovat ennakollisia.

Kotitalouksien selvästi suurin kuluerä on asuminen. Menojen osuus kokonaiskulutuksesta kasvoi neljässä vuodessa 3 prosenttiyksikköä, 28 prosentista 31 prosenttiin. Liikenne haukkaa kukkarosta seuraavaksi suurimman osan, 15 prosenttia, ja elintarvikkeet noin 11 prosenttia.

Kulutustutkimusta varten haastateltiin 3 673 kotitaloutta vuoden 2016 aikana. Vertailussa vuoteen 2012 on huomioitu rahanarvon muutokset sekä kotitalouksien ikä- ja kokorakenne laskemalla menot kulutusyksikköä ¹⁾ kohden. Kulutustutkimuksen lopulliset tulokset ja vuoden 2016 tiedoilla täydennetty aikasarja vuodesta 1985 alkaen tietokantataulukoineen julkaistaan keväällä 2018 .

1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä. Kulutusyksiköiden avulla laskettu kulutus huomioi kotitalouksien kokoerot ja mahdollistaa niiden vertailun keskenään.

Lähde: Kotitalouksien kulutus 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mira Kajantie 029 551 3626, Juha Nurmela 029 551 2548

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (259,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Laatuseloste: kotitalouksien kulutus 2016 (28.12.2017)

Päivitetty 28.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2017-12-28_tie_001_fi.html