Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2019, kesäkuu

Julkaistu: 14.6.2019

Vaihtotase ylijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui

Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 4 prosenttia ja palveluviennin arvo 7 prosenttia. Tavaroiden nettovienti kääntyi positiiviseksi. Tavarakaupan ohella ensitulon tili oli positiivinen. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta. 

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase

Vaihtotase

Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palvelujen tase oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppataseen ylijäämää kertyi 0,2 miljardia euroa. Palvelutase oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Palvelutaseen alijäämää selittävät etenkin televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden sekä muiden liike-elämän palveluiden tuonnin vahvistuminen verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen.

Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 16,0 miljardia euroa vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä eli tavaravienti vahvistui 4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tavaratuonti laski 14,9 miljardiin euroon eli 2 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä palveluvienti kasvoi 7 prosenttia ja palvelutuonti 9 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti oli 7,0 miljardia euroa ja palvelutuonti 7,5 miljardia euroa ja näin ollen palvelutase oli jälleen alijäämäinen.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ensimmäisellä neljänneksellä

Ensitulon tili oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomeen nettomääräisesti 0,6 miljardia euroa vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vaihtotase alijäämäinen huhtikuussa 2019

Vaihtotase oli huhtikuussa 4,2 miljardia euroa alijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo laski 8 prosenttia vuodentakaisesta. Ensitulon tili oli voimakkaasti alijäämäinen, mikä johtui ulkomaille maksettujen sijoitustulojen kasvusta. Ulkomaille maksettujen sijoitustulojen kasvu johtui pääosin viime vuoden lopulla tapahtuneista kansainvälisistä yritysjärjestelyistä. Näiden järjestelyjen lopullinen vaikutus maksutaseen kehitykseen nähdään mahdollisesti vasta vuoden 2020 syyskuussa tilastovuoden 2019 vuositietojen päivittyessä. Myös maksutaseen mukainen kauppatase, palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä

Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 811,2 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 806,9 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 4,3 miljardia euroa, kun saamisia oli velkoja enemmän.

Ulkomainen nettovarallisuusasema kohentui edellisestä neljänneksestä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -0,9 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman muutoksesta rahoitustaloustoimet olivat 1,6 miljardia euroa ja luokitus- ja muut arvonmuutokset 3,7 miljardia.

Ulkomaisten saamisten ja velkojen kanta kasvoi voimakkaasti vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä merkittävän yritysjärjestelyn seurauksena ja saamis- ja velkakantojen kasvu jatkui myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ulkomaiset saamiset kasvoivat eniten käteisen ja talletusten, sekä osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien lisäyksien ja arvonmuutosten myötä. Velkakantaa kasvattivat käteinen ja talletusten ja velkapaperien lisäykset.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Pääomaa virtasi ulkomaille muiden sijoitusten muodossa

Sijoituslajeittain tutkittuna suurimmat nettosaamiset, 37,6 miljardia, olivat suorissa sijoituksissa. Muiden sijoitusten nettosaamiset olivat 28,5 miljardia euroa. Suurimmat nettovelat, 69,6 miljardia, olivat arvopaperisijoituksissa, mikä selittyy joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden velkakannalla, kun taas osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat velkoja suuremmat.

Pääomaa virtasi vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä eniten ulkomaille muiden sijoitusten muodossa. Tämän sijoituslajin merkittävimpiä rahoitusvaateita ovat käteinen ja talletukset sekä lainat. Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen eniten arvopaperisijoitusten muodossa.

Sijoittajasektoreittain tutkittuna ulkomaiset saamiset kasvoivat eniten keskuspankkisektorilla ja muilla rahalaitoksilla. Velkakannan kasvu selittyi muiden rahalaitosten ja yritysten velkojen kasvulla. Kun nettovarallisuusasemaa tutkii sektoreittain, nettosaamisia ulkomailta oli eniten sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastoilla oli ulkomaisista nettosaamisista 147,9 miljardia euroa, joista 113,7 miljardia euroa oli osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 133,9 miljardia euroa, ja yrityksillä 95,9 miljardia euroa.

Rahoitustaseen virtatiedot vuoden 2017 ja 2018 osalta revisoituivat. Merkittävimmät revisiot koskivat sijoitusrahasto-osuuksien, osakkeiden ja joukkovelkakirjojen nettovirtoja.

Rahoitustase huhtikuussa 2019

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomaille 2,6 miljardia euroa. Sijoituslajeittain tarkasteltuna pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomaille 8,3 miljardia muiden sijoitusten muodosssa ja ulkomailta Suomeen 5,8 miljardia arvopaperisijoituksina.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Risto Sippola 029 551 3383, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (362,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 14.06.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. huhtikuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2019/04/mata_2019_04_2019-06-14_tie_001_fi.html